Kaupunki suunnittelee muun muassa paloasemien ja koulujen myyntiä – Myyntilistalla on myös Myllykosken paloasema

Kiinteistöjen myynnillä kaupunki voi luopua tiloista, joita ei tarvita omassa palvelutuotannossa.

Kouvolan kaupunginhallitus käsittelee 11.4. kokouksessa Hemsö Suomi Oy:n tekemää tarjousta useita kiinteistöjä sisältävästä kiinteistösalkusta. Sopimuksessa esitetään, että kaupunki myy Hemsö Suomelle Eduko Oy:n kampuksen (Utinkatu 85 ja Utinkatu 44-48) pois lukien oppilasasuntolat, pääpaloaseman, Myllykosken ja Kuusankosken paloasemat, Kouvola-talon, Sarkolan ja Mansikkamäen koulut sekä keskuskeittiön.

Kaupunki tiedotti perjantaina, että kaupunki allekirjoittaa kaupan yhteydessä kaikkiin kohteisiin pitkät määräaikaiset vuokrasopimukset. Edukon ja paloasemien osalta määräaikaiset vuokrasopimukset on jo allekirjoitettu vuokralaisen kanssa, ja ne siirtyisivät sellaisenaan uudelle omistajalle.

Aiesopimuksen tultua voimaan selvitetään vielä tarkemmin kohteiden kunto, neuvotellaan kauppa- ja vuokrasopimukset, jonka jälkeen tehdään kaupat. Aiesopimus ei velvoita lopulliseen sopimukseen, mutta on molemmin puolinen tahtotilan osoitus. Lopullisen päätöksen kiinteistökaupasta tekee Kouvolan kaupunginvaltuusto.

Vuoden 2026 alusta lähtien kunnat voivat omistaa sote- ja pelastusalan rakennuksia vain yhtiöittämisen kautta.

– Hemsön näkökulmasta Kouvola on kiinnostava kumppani. Olemme valmiit tekemään suuren investoinnin kaupunkiin. Ostamme kohteet pitkäjänteiseen omistukseen ja olemme valmiit kehittämään niitä edelleen, sanoo Hemsön maajohtaja Jarkko Leinonen.

Kouvolan kaupungin toimitilajohtaja Katja Ahola korostaa, että kysymys on kertaluonteisesta myynnistä.

Hän muistuttaa, että kiinteistösijoittamisen ei pitäisi olla kaupungin toimintaa. Kiinteistöjen myynnillä kaupunki voi luopua tiloista, joita ei tarvita omassa palvelutuotannossa ja vapauttaa resursseja omassa käytössä olevien rakennusten ylläpitoon ja huoltoon.

Ahola näkee kiinteistökaupassa monia positiivisia näkökulmia.

– Myymällä muiden toimijoiden käytössä olevia kaupungin omistamia rakennuksia, kaupunki ei enää jatkossa kanna taloudellisia ja toiminnallisia vastuita ja riskejä näistä kiinteistöistä. Samoin kohteiden peruskorjausvelvollisuus siirtyisi uudelle omistajalle.

– Rakennuksien korjausvelka on suuri ja kasvava. Riski käyttäjämuutosten aiheuttamista tyhjistä kiinteistöistä vuokrasopimuksen päättyessä siirtyisi pois kaupungilta. Myös kaupungin lainakannan kasvu jäisi ennakoitua pienemmäksi.

Siirtyminen hyvinvointialueille ensi vuoden alusta, on saanut kunnat pohtimaan rakennuksien omistajuutta. Erityisesti sote- ja pelastusrakennuksen ja koulutusrakennuksien osalta myynti on vilkasta, sillä vuoden 2026 alusta lähtien kunnat voivat omistaa sote- ja pelastusalan rakennuksia vain yhtiöittämisen kautta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka