Aluevaalit 2022 | Yli 30 eteläisen Kouvolan aluevaaliehdokasta vastasi Keskilaakson kyselyyn - Katso mitkä hyvinvointialueen palvelut listattiin tärkeimmiksi

Vastanneiden ehdokkaiden ykkössijalla on perusterveydenhoito lähipalveluna. Ikääntyvässä maakunnassa kannetaan huolta myös ikääntyneiden palveluista.

Eteläisessä Kouvolassa on aluevaaleissa yli 50 ehdokasta. Kouvolassa ehdokkaita on 195. Keskilaakso järjesti sähköpostikyselyn eteläisen Kouvolan ehdokkaille ja pyysi nimeämään viisi tärkeintä hyvinvointialueen tehtävää.

Vastanneiden ehdokkaiden ykkössijalla on useimmin perusterveydenhoito lähipalveluna. Ikääntyvässä maakunnassa huolta kannetaan myös ikääntyneiden palveluista. Saatesanoissa moni ehdokas toivoi, että äänestettäisiin kouvolalaisia ehdokkaita.

MARKKU PAKKANEN, kesk.

1. Perusterveydenhuollon lähipalveluiden saatavuus Keltakankaalla ja Elimäen terveysasemalla nykyisessä laajuudessa.

2. Vanhustenhoidon esimerkiksi palvelutalo/päivätoiminnan turvaaminen kysynnän mukaan niin että, niitä on kohtuu etäisyydellä saatavissa. Nuorten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut heille sopivin menetelmin henkilökohtaista tapaamista unohtamatta.

3. Pelastustoimen, ensivaste/ambulanssien, sopimuspalokuntien toiminnan turvaaminen. Miten tulevaisuudessa paloasemien ylläpito ja kunnostukset hoidetaan. Kalustohankinnat ja nuorisotyön turvaaminen.

4. Kotisairaanhoito ja omaishoito tarvitsee lisää henkilöstöresursseja. Hoitoketjut ja kuntoutustoiminta sujuvammiksi niin, että myös läheisillä on mahdollisuus vaikuttaa ikäihmisten palveluiden laadun ja saatavuuden suhteen.

5. Kaiken kaikkiaan niitä palveluita, joita tarvitsemme usein ja kiireesti olisi saatavilla joustavasti ja erikoissairaanhoidon sekä päivystysluonteiset palvelut laadukkaasti Ratamosta ja Kotkan sairaalasta.

ANTERO PALJAKKA, kok.

1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on syntynyt korona-aikana hurja hoitovelka. Vaikutukset tulevat näkymään vuosien ja vuosikymmenten päähän, jos lisäresursseja ei saada suunnattua sinne. Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet suurimmalle osalle haastavia, mutta lapsille ja nuorille tämä on sukupolvikokemus, kriisi. Heitä on kyettävä auttamaan.

2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Ennaltaehkäisevät toimet ovat paras vakuutus tulevaisuudelle. Hyvä fyysinen ja henkinen suorituskyky vähentävät riskiä sairastua vakavasti.

3. Ikääntyneiden palvelut. Väestö ikääntyy, se on tosiasia, joka näkyy meidän jokaisen arjessa. Jos ei juuri nyt, niin tulevaisuudessa. Mahdollisimman hyvä ja ongelmien ennaltaehkäisyyn panostava hoito täytyy olla aluevaltuuston tahtotila.

4. Pelastustoimi. Yllättävä onnettomuus voi sattua kenen tahansa kohdalle. Toimiva ja alueellisesti tasa-arvoinen pelastustoimi on meille jokaiselle tärkeä asia.

5. Oppilas- ja opiskelijahuolto. Suomalainen tasa-arvoinen koulujärjestelmä on hyvä paikka saada koppi syrjäytymisvaarassa tai muuten vaikeassa tilanteessa olevista lapsista ja nuorista. Myös ennaltaehkäisevä toiminta tavoittaa koko ikäluokan.

KARI HÄNNINEN, kd.sit.

1. Valtatie 15 kuntoon mahdollisimman nopeasti, koska se haittaa ambulanssin liikkumista kiiretapauksissa.

2. Palvelualoille tarjottava oppisopimuspaikkoja varsinkin kotihoitoon ja sairaalaan. Eläkkeelle siirtyviä korvaamaan ja samalla työllistettäisiin ihmisiä, jotka eivät välttämättä halua opiskelemaan kouluihin.

3. Työpaikkojen lisääminen tarjoamalla edulisia tontteja yrityksille ja samoin asukkaille. Väestön muuton kääntäminen plussalle.

4. Kiertävä lääkäribussi helpottamaan ikäihmisten ja lasten sekä reseptien uusintaa. Se välttäisi jonottamista ja sairaalan työtaakkaa.

5. Jossain vaiheessa lääkärin yöpäivystys Kouvolaan. Kouvolan reuna-alueelta liian pitkä kuljetusmatka Kotkaan.

CAMILLA RELANDER, sd.

Mielestäni perusterveydenhuollon eli kaiken pohjan tulee olla tietenkin kunnossa, jotta päälle voidaan rakentaa lisää ja parempaa. Listasin tähän kuitenkin ne teemat, jotka ovat itselleni lähinnä ja tärkeimpiä, ja mihin toivoisin todellisia panostuksia tulevilla hyvinvointialueilla:

1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut. Nämä vaativat panostuksia kipeästi! Pitkään jatkuneet poikkeusolot ovat olleet omiaan lisäämään yksinäisyyttä ja mielenterveyden ongelmia. Apua mielenterveyspalveluihin on saatava aidosti nopeasti, eikä ennen kuin on liian myöhäistä. Kuukausien jonottaminen ja odottaminen palveluiden piiriin pääsemiseen voi herkästi johtaa ongelmien pahentumiseen. Ennaltaehkäisy on päivän sana, ja haluaisinkin että Kymenlaaksossakin toteutettaisiin hoitotakuu; apua saisi niin fyysisissä kuin psyykkisissäkin terveysongelmissa seitsemän päivän sisällä avun hakemisesta.

2. Oppilas- ja opiskelijahuolto. Näiden resurssien tulee olla riittävät. Terveydenhoitajan, koulukuraattorien ja -psykologien palvelut on oltava siellä missä oppilaat ovat eli tietenkin kouluissa, jotta kynnys hakeutua näiden palveluiden piiriin on mahdollisimman matalalla. Hyvinvointialueilla on myös huolehdittava riittävistä resursseista näihin; onko kestävää, jos yksi koulupsykologi ravaa kolmen koulun väliä ja kokonaisoppilasmäärä on valtava. Onko apua aidosti saatavilla silloin, kun oppilaat ja opiskelijat sitä tarvitsevat?

3. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Kokonaisuuden tulee olla kunnossa. Suomessa on maailmallakin ihailtu neuvolajärjestelmä, joten pidetään sen laadusta kiinni. Samoin myös lastensuojelun resurssit tulee turvata, se on sosiaalihuollon kannalta iso osa tulevien hyvinvointialueiden vastuita.

4. Ikääntyneiden palvelut. Panostuksia myös ikääntyneiden palveluihin tarvitaan. Hoitajapula näkyy myös kotihoidon puolella ja huolta aiheuttaa myös se, pärjäävätkö kaikki vanhukset aidosti itse kotonaan. Apua on saatava, kun sitä tarvitaan. Painopistettä ikääntyneiden palveluissa on hyvä viedä kotihoidon puolelle, mutta vain jos se on aidosti vanhuksen kannalta järkevää. Jos vanhus ei yksinkertaisesti pärjää itse kotonaan, on hälle paikka jonkinlaisesta palvelukodista löydyttävä.

5. Palo- ja pelastustoimi. Haluan omalta osaltani olla varmistamassa hyvinvointialueilla, ettei palo- ja pelastustoimi jää päätöksenteossa huomiotta ja sote-puolen varjoon. Palo- ja pelastustoimen riittävistä resursseista ei mielestäni tarpeeksi puhuta. Meillä Kymenlaaksossa sopimuspalokunnat toimivat mallikkaasti, ja tästä hienosta kokonaisuudesta on syytä pitää kiinni.

JANNE WALL, kesk.

1. Perusterveydenhuolto. Perusterveydenhuolto on saatava toimimaan hyvin, jotta erikoissairaanhoidon kustannukset eivät nouse pilviin ja kuormitu yli. Ihmisten eniten käyttämät palvelut on tuotettava lähipalveluina. 2. Sosiaalihuolto: Lasten, nuorten ja perheiden palvelut on saatava toimimaan niin, että esimerkiksi huostaanottojen määrä saadaan selvästi laskuun. Vanhenevan väestön kotiin vietävät palvelut riittävällä resursoinnilla ja kun kotona pärjääminen ei enää tukienkaan avulla onnistu, tuettuun osastohoivaan on päästävä juohevasti 3. Työikäisten palvelut, digipalveluita kehitettävä ja opetettava ihmisiä niitä käyttämään, palveluja pitäisi olla saatavilla muutoinkin kuin keskellä päivää.  4. Erikoissairaanhoito. Laajan päivystyksen sairaala pitää saada omalle alueelle (Kotka), Päivystys Ratamossa tulee jatkua nykyisellä tasolla-> perusterveydenhuollon hoidettavaksi perusterveydenhuoltoon kuuluvat asiat. Päivystysten välinen yhteistyö saatava käytännössä sujumaan niin kuin ne olisivat yhtä ja samaa, jota ne hallinnollisesti jo ovatkin. 5. Pelastustoimi. Kymenlaaksossa on pelastustoimen järjestäminen hoidettu hyvin, tämän palvelukonseptin ylläpito ja kehittäminen turvataan.

KARI VALEN, sd.

1.–5. Julkinen puoli on se veturi, joka vastaa sote-palveluista pääsääntöisesti, mutta yksityinen ja kolmas sektori auttaa sekä ns. kirittää uusilla toimintatavoilla, joista julkinen puoli pitää ottaa koppi.

Nuoret ja mielenterveyden ongelmat. Nämä tulevaisuuden toivot, ongelmat hoidetaan niin, että niihin tartutaan heti. Siksi kouluissa pitää olla vähintään kuraattori joka puuttuu asioihin opettajan vinkistä

Kotihoitoa vanhuksille pitää parantaa, oma koti on se rakkain jossa haluaa olla mahdollisimman kauan. Tähän enemmän henkilökuntaa ja palkkaus kuntoon, pitemmät käyntiajat ei kellokaulassa ja tästä on vastuussa esimies.

Asiakasmaksut pois, sekä taksissa maksettava omavastuu pitää tiputtaa 15 euroon, kun se nyt on 25 euroa eli 50 euroa edestakaisin se on monelle pientuloiselle ja eläkeläiselle liikaa vasta 300 eurossa tulee omavastuut täyteen… Ottaisin eläkeläisiltä koko omavastuun pois. Kun vakava sairaus iskee se on itsessään jo shokki, siihen ei saa sisällyttää muita rahallisia huolia.

Eutanasia pitää ottaa vakavaan harkintaa. Kouvolassa on jo paljon miehiä ja naisia, jotka kärsivät kovista kivuista ja heitä ei voi enää auttaa lääketieteellisesti ainoastaan kivun lievitystä ja silloin ei puhuta ihmisarvoisesta elämästä.

MIRJA LONKA, kesk.

1.–5. Yhtenä tärkeimpänä näen toimivan perusterveydenhuollon lähellä eli se tarkoittaa sitä että toimintaa on hajautettu kuten nykyäänkin terveysasemille Keltakankaalle, Elimäelle, Valkealaan – ympäri kaupunkia ja koko Kymenlaaksoa.

Ajanvarauksien tulee toimia myös puhelimella. Niiden on helppo varata aikoja netin kautta, jotka käyttävät nettiä. Mutta vielä on paljon ikäihmisiä mutta myös nuorempia, joilla ei ole älypuhelinta tai verkkopankkitunnuksia. Takaisinsoitot pitää toimia oikea-aikaisesti päivän kahden sisällä eikä odotella soittoja viikkoa tai kauemminkin. Tai että jonotetaan puhelimessa puoli päivää vastausta odotellen.

Ikäihmisille tulee olla hoitopaikkoja kunnon mukaan. Siis eri tasoisia. Tehostetun hoidon paikkoja niille, jotka tarvitsevat niitä. Kotihoidon tulee toimia niille, joilla on mahdollisuus asua kotona kotihoidon avun turvin.

Lasten neuvolat ja nuorten terveystarkastuksien tulee jatkua, sillä varhaisessa vaiheessa havaitut ongelmat saattavat auttaa etteivät ongelemat pääse pahenemaan. Mahdollisten mielenterveysongelmien havaitseminen ja syrjäytymiset pystymään havainnoimaan ajoissa.

Hyvinvointialueiden tärkeä tehtävä on myös pelastustoimi ja varsinkin haja-asutusalueilla. Kun tarvitsemme apua niin monesti ensimmäinen paikkaolija on se sopimuspalokuntien ensivaste tai paloauto. Onneksi näitä on vielä täällä kylissä ja innokkaita nuoria palokuntalaisia kasvamassa.

Nämä eivät ole tärkeysjärjestyksessä, koska näitä on vaikea arvottaa järjestykseen: perusterveydenhuolto, ikääntyneiden palvelut, pelastustoimi, lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä vammaisten palvelut.

ANNE HASU, kok.

1. Perusterveydenhuolto. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä perustuu julkisiin terveyshuollon palveluihin, joihin jokaisella maassa asuvalla on oikeus. Perustana on, että kunnat ja valtio pitävät yllä terveyskeskuksia ja sairaaloita. Potilaan asema ja oikeudet sekä hoitoon pääsyn aikarajat on säädetty laissa. Yksityiset palvelut täydentävät kunnallisia terveyspalveluita. Edistetään ihmisten aitoa mahdollisuutta valita sosiaali- ja terveyspalveluissa. Samalla lähipalveluiden turvaamisen mahdollisuudet vahvistuvat.

Liikkuvat ja digitaaliset palvelut on keino parantaa merkittävästi hoitoon pääsyn sujuvuutta. Lääkäreiden ja hoitajien etävastaanotot voivat helpottaa potilaiden arkea, vähentää kustannuksia sekä lisätä tasavertaisuutta. Perusterveydenhuollon tason nosto erityisesti vanhukset huomioiden.

2. Erikoissaanhoito. Rakennetaan hyvinvointialuetta siten, että resurssit ohjautuvat nykyistä paremmin hallinnon sijasta palveluihin. Kouvolan ja Kotkan kaksinapaisuus näkyy erikoissairaanhoidossa. Hoidon saatavuus ja hoitajien ammattitaitoon sekä koulutuksen tasoon on kiinnitettävä tulevaisuudessa huomiota. Osaava henkilökunta ja uuden työntekijän sitouttaminen työtehtäviin esim. ammattiuramallin avulla toisi jatkuvuutta ammattiuralle. Lisänä osaava ja arvostava esimiestyö.

Ympärivuorokautinen päivystys turvattava akuuttia hoitoa tarvitseville. Talouden ja johdon hyvä yhteistyö ja kommunikointi, viedä laadukasta toimintaa eteenpäin niin, että alan houkuttelevuutta saadaan lisättyä. Erikoissairaanhoidon turvaaminen.

3. Pelastustoimi. Harva suomalainen on pelastustoimen vakioasiakas, mutta jokainen arvostaa, että ensi-hoito- ja pelastuspalvelut ovat nopeasti ja ammattitaitoisesti saatavilla, kun niitä tarvitsee. Hyvinvointialueella tulee olla riittävästi rahoitusta henkilöstöresursseihin, koulutukseen sekä kaluston ylläpitämiseen. Pelastuspalveluiden asema tulee olla vahva ja sitä tulee kehittää kustannustehokkaasti. Pelastustoimen tulisi ennakoida ja varautua häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin muiden viranomaisten kanssa.

4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Korostan ennaltaehkäisevien palveluiden tärkeyttä kuten riittävää liikuntaa. Ennaltaehkäisyn lisäksi tärkeä osa kokonaisuutta on myös kuntoutus ja omaehtoinen terveyden edistäminen. Henkisen ja fyysisen kunnon tasapainottelu. Sujuvoitetaan hoitoon pääsyä esimerkiksi etävastaanottoja kehittämällä. Parannetaan omaishoitajien asemaa ja tuetaan heidän jaksamista. Palveluita muutetaan esteettömiksi.

5. Lapset, nuoret ja perheet. Palveluiden saavutettavuus tulee olla mahdollisimman lähellä perhettä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen vaatii joustoja hyvinvointialueen tuottamissa palveluissa. Arjen sujuminen edellyttää muutoksia palveluiden saatavuuteen. Sähköiset palvelut edesauttavat asioiden sujuvuutta. Lastensuojelua tulee kehittää ennaltaehkäisevään suuntaan. Moniammatillinen yhteistyö antaa mahdollisuuksia auttaa aikaisessa vaiheessa ja vähentää päällekkäisyyttä hoitopolulla. Henkilökunnan jaksamiseen ja riittävyyteen on muun muassa lastensuojelussa kiinnitettävä huomiota.

SANNI PARTIO, vihr.

1. Kokonaisuuden hallinta, monet palvelut linkittyvät toisiin palveluihin ja niiden yhteensovittaminen. Yhteistyö kuntien, sekä järjestöjen kanssa on tärkeää.

2. Kouluterveydenhuollon turvaaminen, jotta neuvolasta lähtevä palveluketju ei katkeaisi sekä oppimista vaikeuttaviin asioihin, olisi mahdollista saada apua matalalla kynnyksellä.

3. Pelastustoimen palveluiden säilyminen, alueella on suuri riskisiä kohteita. Vakinaisten rinnalla toimivat sopimuspalokunnat ylläpitävät palokuntaverkostoa. Lisäksi osassa sopimuspalokunnista on ensivastetoimintaa, mikä tukee ensihoitoa.

4. Sosiaalihuollon ja lastensuojelun määrärahojen turvaaminen, jotta apua ja tukea olisi saatavissa haastavissa elämäntilanteissa.

5. Toimivat perusterveydenhuollon palvelut sekä hammashuolto. Suun terveydellä on tutkimusten valossa merkitystä ihmisen terveydelle sekä pitkäaikaissairauksien hoitotasapainoon.

RAUNO TENHAMO, kesk.

1. Perusterveydenhuolto. Turvattava jokaisen kunnan alueella myös entisissä kuntaliitoskunnissa.

2. Erikoissairaanhoito. Leikkausjonot purettava nopeasti jos hyvinvointialueella ei pystytä on käytettävä ostopalveluja.

3. Ikääntyneiden palvelut. Kolmas sektori mukaan palvelutuotantoon yleishyödylliset yhdistykset joissa tulot jäävät alueelle.

4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kuntouttavia ja varhaisia palveluja tarvitaan nyt entistä enemmän kuin koskaan osana hyvinvointialueen palveluja.

5. Pelastustoimi. Vapaehtoisten sopimuspalokuntien toiminta turvattava.

SANNA TÄHTINEN, sd.

1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Toiminta, jolla pyritään lisäämään jokaisen kymenlaaksolaisen hyvinvointia ja terveyttä, on ehdottoman tärkeää. Tähän liittyy vahvasti matalan kynnyksen palveluihin panostaminen. Niiden pariin pitää nimensä mukaisesti päästä matalalla kynnyksellä, mahdollisimman helposti ja nopeasti. Ongelmien syntymisen/pahenemisen ennaltaehkäisy on järkevää sekä taloudellisesti että inhimillisesti.

2. Perusterveydenhuolto. Terveysasemilla on tärkeä rooli perusterveydenhuollossa. Niitä tulee olla kattavasti koko Kymenlaakson alueella, ei vaan muutamaan paikkaan keskitettynä. Toimiva perusterveydenhuolto vähentää painetta erikoissairaanhoidon puolella säästäen kustannuksia.

3. Ikääntyneiden palvelut. Eri elämänvaiheessa olevien ihmisten tulee saada omia tarpeitaan vastaavia palveluita. Me emme voi jatkuvasti olla lakkauttamassa tehostetun palveluasumisen paikkoja ja olettaa, että kaikki pärjäävät kotiin saatavien palveluiden turvin. Olen myös sitä mieltä, että päiväkeskustoimintaa tulisi kehittää eikä supistaa kuten Kymsote nyt on tekemässä lakkauttamalla Myllykosken ja Kuusankosken päiväkeskukset. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja hyvinvointi ei saa jäädä lyhytnäköisten säästöjen jalkoihin.

4. Erikoissairaanhoito. Kymenlaaksossa tulee olla laajan päivystyksen sairaala. Tätä kautta saamme parhaiten turvattua kymenlaaksolaisten nopean hoitoonpääsyn eikä meidän tarvitse olla muiden hinnoittelemien palvelujen varassa. Laajan päivystyksen sairaalan status helpottaa lääkäreiden rekrytointia. Uskon, että tätä kautta saamme lisättyä myös erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaa Pohjois-Kymenlaaksossa.

5. Mielenterveys- ja päihdepalvelut. Liian moni kymenlaaksolainen kärsii mielenterveys- ja päihdeongelmista. Nämä ongelmat vaikuttavat usein laajalti mm. arjen hallintaan ja ihmissuhteisiin. Yhden perheenjäsenen ongelmat koskettavat koko perhettä. Riittävä palvelutarjonta myös sairastuneen läheisille on ensiarvoisen tärkeää.

INKA HÄKKINEN, sd.

1. Perusterveydenhuolto. Perusterveydenhuolto koskettaa jokaisen arkea, sairastuessa sekä pitkäaikaissairauksien seurannassa. Sen tulee olla helposti, riittävästi ja oikea-aikaisesti kaikkien saatavilla lähipalveluina. Kun perusterveydenhuolto toimii, vähenee automaattisesti kustannuksiltaan myös huomattavasti suuremman erikoissairaanhoidon tarve.

2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Jo kliseinen sanonta, että nuorissa on tulevaisuus pitää paikkansa. Tässä ryhmässä ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut ovat aavainasemassa. Jos lasten, nuorten tai perheiden hätään tai palvelun tarpeeseen ei vastata ajoissa, kumuloituu palvelun määrän sekä keston tarve. Luonnollisesti myös kustannukset kasvaa.

3. Ikääntyneiden palvelut. Suuri, aina vain kasvava ryhmä joka tarvitsee runsaasti palveluita. Palvelurakennetta on myllätty viime vuosikymmeninä rajusti, eikä pelkästään hyvään suuntaan. Palveluiden riittävyyttä ei pystytä tällä hetkellä takaamaan ja hoitaja vaje tämän ryhmän hoidossa on suuriin. Jotain täytyy tapahtua, jotta ikääntyneet saavat ansaitsemansa ja tarvitsemansa turvallisen hoidon ja ennestään vähissä olevat hoitajat pysymään.

4. Pelastustoimi. Pelastustoimi on lähipalvelu, kriittinen sellainen. Pelastustoimen toimintaedellytykset edes palveluasetusten minimitasolla on pystyttävä turvaamaan, mielummin tietysti asetusta korkeammalla tasolla. Kymenlaakso on pelastustoimen kannalta varsin erityispiirteinen ja haastava alue, joten myös VPK:oiden ja ensivasteiden toiminta näillä alueilla osana pelastustoimea on muistettava.

5. Sosiaalihuolto. Sosiaalihuolto on olennainen osa yksilön ja yhteisön hyvinvointia. Yhtälailla kuin hoitajista, pulaa on koulutetuista sosiaalialan ammattilaisista. Ilman toimivaa sosiaalihuoltoa, ei terveydenhuollon toimillakaan ole joissain tapauksissa väliä. Sosiaalihuolto puolestaan myös osaltaan estää terveydenhuollon palveluiden tarvetta.

Loppuun mainittakoon, että mielestäni hyvinvointia ei voi arvottaa. Eri elämänvaiheissa eri osakokonaisuudet ovat tärkeimpiä ja nämä kaikki kulkevat käsikädessä.

HANNU-MATTI VERTANEN, ps.

1. Perusterveydenhuolto. Perusterveydenhuollon pitää olla jatkossakin helposti saavutettavissa, koska perusterveydenhuollossa voidaan tehdä ennaltaehkäisevää hoitoa, jolloin erikoissairaanhoidon tarve vähenee.

2. Ikääntyneiden palvelut. Kymenlaakson väestö ikääntyy ja hoitopaikkojen tarve lisääntyy. Kymenlaakson hyvinvointialueen tulee panostaa kodinomaiseen palveluasumiseen sekä selvittää etäpalveluiden mahdollisuudet, jolloin kotihoidossa olevat vanhukset saisivat hoitajaan yhteyden kaikkina vuorokaudenaikoina.

3. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Kymenlaakson elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että nuoret ja perheet voivat hyvin. Neuvolat, kouluterveydenhuolto, lastenpsykiatria sekä perheiden sosiaalityö ovat ennaltaehkäisevää palvelua, joten näistä palveluista kannattaa pitää hyvää huolta.

4. Oppilas- ja opiskelijahuolto. Tämän päivän oppilaat kokevat monenlaisia sosiaalisia paineita ja lisäksi moni nuori liikkuu vapaa-ajallaan vähemmän kuin aikaisemmat sukupolvet. Kouluterveydenhoitajan tai koulupsykologin luokse on tarvittaessa päästävä jokaisen omassa koulussa, jotta mahdollisiin tuleviin ongelmiin voidaan antaa apua ajoissa.

5. Erikoissairaanhoito. Kymenlaakso on pinta-alaltaan iso hyvinvointialue, mikä tuo haasteita palveluiden saavutettavuudelle. Tulevaisuudessa on tärkeää, että nykyiset erikoissairaanhoidon palvelut säilyvät sekä etelä- että pohjois-Kymenlaaksossa.

PENTTI KIVI, kok.

1. Perusterveydenhuolto. Terveydenhuolto perustasolla on meillä mielestäni hyvin hoidettu. Itse olen aikapaljon Keltsua käyttänyt ja ollut tyytyväinen saamaani palveluun nyt on vaan hoidettava ettei meidän hyvät palvelut joudu juustohöylän alle. Toki odotan erilaisia digipalveluja, joilla nopeutetaan hoitoon pääsyä. Kotkan sairaalan rahoista en odota perusterveydenhullolle siirtoa koska siellä on määrätty kapasiteetti, joka täyttyy niistä henkilöistä jotka ovat joutuneet jono tilanteeseen.

2. Sosiaalihuolto. Sosiaalihuollolla autamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Ei ole mitään mieltä jos heidän pitää muutoinkin vaikeassa tilanteessa lähteä etsimään uusia ratkaisuja elämäänsä ilman hyvää auttajaa. Autetaan heitä löytämään tie ulos vaikeasta tilanteesta pitämällä tarpeeksi sosiaalivirkailijoita palkattuna.

3. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Kun ja mikäli lapset tarvitsevat sotepalvelua, on tavallisesti kyse antaa heille apu mahdollisimman nopeasti. Nuorten Matala yksiköt tarjoavat 13–17 -vuotiaille matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa Kouvolassa. Meidän tulee valvoa että hyvin alkanut toiminta saa jatkua.

4. Ikääntyneiden palvelut. Kotia tuotavat palvelut on tärkeä pitää mahdollisimman hyvinä niin ettei vanhan ihmisen tarvitse lähteä itse etsimään niitä. Siinä vaiheessa kun muisti pettää tai ollaan jo sänkypotilas tulee kotipalveluhenkilöidentajuta ettei ennän ole kyse pisteytyksestä vaan on suoritettava henkilön siirto palveluasumisen piiriin. Toki olisi toivottavaa että vanhus pääsisi palveluasumisen piiriin jo silloin kun voimia on vielä jäljellä. Hoitajamitoitus palveluasumisessa ei saa noista kynnykseksi niin että on helpompi sulkea laitos kuin lisätä henkilökuntaa.

5. Pelastustoimi. VPKt keski-Kymenlaaksossa ovat meidän vakuutuksemme. Niiden henkilöstö on osaavaa minkä monet voitokkaa palokuntakilpailut ovat osoittaneet. Samoin kuin kalusto on hyvää ja iskukykyistä. Nyt tulee valvoa, että tilanne pysyy jatkossakin yhtä hyvänä. Toisin sanoen pelastustoimella tulee olla oma rahoituksensa niin ettei se joudu kannattelemaan sotea.

Yhteenveto: Yllä olevaa lukiessa voi tuntua että Kiven poika lisää kuluja. Ja sitten kysellään rahojen perään aivan kuin Elimäen terveysaseman kohdalla, joka nyt koronan takia laitettiin hiljaiselle liekille. Toivokaamme että korona tilanne helpottaa ja voitaisiin päästä sotepuolella normaaliin päivärytmiin. Ajoissa sotepalvelujenpiiriin pääsy on tapa jolla ainakin osa ns. lisäkuluista hoituu silloin ei välttämättä tarvita erikoistoimenpiteitä.

ERJA VANHALA, vihr.

1. Hoitoonpääsy mahdollisimman sujuvasti, oikea-aikaisesti ja saavutettavasti

2. Ikääntyvien palvelut ja lapsiperheiden palvelut myös lähipalveluina

3. Mielenterveyspalvelut ( ja psykiatria) ovat kiinteä ja toimiva, oma erikoisosaamisen sektori osana kaikkea muuta sotetoimintaa

4. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin panostaminen on parasta ennaltaehkaisyä pahoinvoinnin torjumisessa

5. Kotihoito, omaishoitajuus ja vanhemmuuden vahvistamiseen tähtäävä lastensuojelu ovat sotetoiminnan merkittäviä osa-alueita, joihin on jatkossa suunnattava enemmän resursseja.

TAPIO KARVONEN, kok.

1. Perheen palvelut. Perheiden hyvinvointi on maakuntamme tärkein voimavara. Perhekeskusten toiminta on vakiinnutettava koko maakunnan alueella. Voimamme on hyvin toimivissa ennaltaehkäisevissä palveluissa ja toimivissa palveluketjuissa.

2. Terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut. Kymenlaaksolaiset ansaitsevat laajat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelut on oltava kaikille maakunnan asukkaille helposti saavutettavia, niin perheille, työväestölle kuin ikäihmisille. Erikoissairaanhoidon palveluja on oltava saatavilla myös uudessa Ratamossa. Kymenlaaksolaisten etu on, että keskussairaalamme on laajan päivystyksen sairaala ja Ratamon asema akuutin päivystyksen sairaalana vakiinnutetaan. Digitalisaatiota ja liikkuvia palveluja on kehitettävä nopealla aikataululla.

3. Ikäihmisten palvelut. Ikäihmisten hyvän elämän edellytykset on turvattava. Tuetaan kotona asumista, pidetään huolta omaishoitajien jaksamisesta ja mahdollistetaan tarvittaessa palveluasuminen ikäihmisen tahtoa kunnioittaen.

4. Turvallisuus. Palo- ja pelastuspalvelun kattavuus on pystyttävä turvaamaan koko maakunnan alueella, ja palo- ja pelastustoimen kestävä rahoitus on varmistettava muiden SOTE-palvelujen rinnalla. Näin luodaan turvallisuutta asukkaiden arkeen.

ANTERO PÖYHÖNEN, kok.

1. Perusterveydenhuolto kaikkien tavoitettavissa tasapuolisesti.

2. Keltakankaan terveysasema kaikkine palveluineen ehdottomasti säilytettävä.

3. Pelastuspalvelujen saanti oltava kaikille kohtuullisen ajan rajoissa asuinpaikasta riippumatta.

4. Kaikkien ihmisten hyvinvointipalvelut (etenkin lapset ja vanhukset) turvattava paikallisesti.

5. Hoitoonpääsy paikallisesti kaikkiin palveluihin kohtuuajassa.

KIRSI KEKKI, sd.

1. Perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn on panostettava ja hoitoon on päästävä nopeasti ja helposti. Tämä on aina kustannustehokkaampaa kuin kallis erikoissairaanhoito. Lähipalveluiden lisäksi liikkuvia ja etäpalveluita tulee kehittää ja myös siten mahdollistaa hoidon parempaa saavutettavuutta.

2. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin panostaminen. Kymenlaaksossa on muuta maata keskivertoa enemmän mielenterveys- ja päihdeongelmaisia, joiden hoitoonpääsyyn matalalla kynnyksellä tulee panostaa kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti nuoret ovat koronapandemian aikana kokeneet enenevissä määrin ahdistuneisuutta ja kohdanneet koulunkäynnin haasteita, joihin tulee voida reagoida etupainotteisesti.

3. Sosiaalipalvelut ovat iso osa hyvinvointialueen kokonaisuutta. Erityisesti ikääntyneiden palvelut tulee saada vastaamaan alueen tarvetta vertaamatta lukuja valtakunnalliseen tasoon. Kymenlaaksossa väestö on ikääntyneempää ja jokaisella vanhuksella on oikeus elää elämänsä omia tarpeitaan vastaavien palveluiden turvin kokematta yksinäisyyttä ja turvattomuutta

4. Palo-ja pelastustoimen toimivuus on näin laajan alueen kivijalka. Alueen erityiset riskit tulee jatkossakin huomioida ja panostaa edelleen toimivaan sopimuspalokuntajärjestelmään. Haja-asutusalueilla palokuntien koulutetut ensivasteyksiköt ovat elinehto hätätilapotilaan hengen pelastamiseksi jos ambulanssia ei ole heti saatavilla

5. Hyvinvointialueen henkilöstön työhyvinvointiin tulee panostaa henkilöstöpoliittisin keinoin. Työhyvinvointia lisäävät mm. motivoiva esimiestyö ja johtaminen, riittävät resurssit työn tekemiseksi, työntekijöiden ammattitaito ja työn vaativuutta vastaava palkkaus. Hyvinvoinnin kasvaessa työhön sitoutuminen paranee ja sairauspoissaolot vähenee.

TOMMI HELKALA, sd.

Uusien hyvinvointialueiden, kaikki tehtävät ovat yhtä tärkeitä. Moni tehtävä on ohjattu järjestettäväksi lainsäädännössä.

1. Perusterveydenhuolto. Perusterveydenhuolto on se mitä me kaikki tarvitsemme jokapäiväisesti vauvasta vaariin. Terveydenhuollon kehitys 1990- luvulta lähtien, ei ole ollut riittävää verraten erikoissairaanhoitoon. Kuntien ohjauksessa palvelujen epätasa-arvoisuus kuntien sisällä on lisääntynyt. Uudella hyvinvointialueella on luotava tasa-arvoinen palvelu kymenlaaksolaisille asukkaille.

2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Tehtävänä tukea lasten, nuorten ja perheiden voimavaroja. Nykyisellään resurssit eivät ole riittäneet auttamaan palveluiden tarvitsijoita riittävässä määrin. Uuden Kymenlaakson hyvinvointialueen, on pystyttävä järjestämään palvelut täysimääräisemmin asukkaille alueellamme. Ennaltaehkäisy tulee olemaan avainasemassa.

3. Työikäisten palvelut. Palveluihin kuuluu esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, asiakkaiden raha asioiden hoitaminen ja sosiaalinen kuntoutus. Jokainen meistä tarvitsee apua jossakin elämänsä vaiheessa. Työikäisten auttaminen kiinni elämästä ja työ elämästä, on aina tärkeää. Etenkin nyt, kun monella alalla on osaajapula. Ja ne, jotka ovat jollain tavalla syrjäytyneet saadaan takaisin sosiaalisen elämän pariin. Ihminen tarvitsee sosiaalista kanssa käymistä. Sosiaalinen toiminta korona aikana, on tuottanut kaikille järjestäjille haasteita. Koronan jälkeisenä aikana palvelun tarve lisääntyy.

4. Ikääntyneiden palvelut. Palvelut toimivat asukkaiden tukena, jotta kotona asuminen olisi mahdollista mahdollisimman pitkään. Itselläni on 80-vuotias mummo, joka edelleen asuu kotonaan omakotitalossa. Mummoni ei aivan valtavasti vielä ole palveluita tarvinnut sekin päivä tulee vastaan. Ikääntyneen voimien vähentyessä palvelujen tarve kasvaa. Ilmeisesti palveluissa on puutetta, kun työntekijöiden jatkuva huoli kotihoidossa on riittävä aika ikäihmisen luona. Palvelun on oltava ihmisarvoista, eikä vain käynti ovella.

5. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Ennaltaehkäisy turvallisuuden tunteen lisäämiseksi ja päihteiden käytön vaarojen valistamisessa on lisättävä. Turvattomuuden tunne on monilla lisääntynyt syyt tähän ovat monisyisiä mutta uhkaan olisi aina pystyttävä hakemaan apua ja oltava saatavilla tieto mistä apua saa haettua. Ehkäisevää päihdetyötä on lisättävä nuorten keskuudessa, jotta yksikään perhe ei joutuisi olemaan yksin päihteiden käyttö kokeilun tehneen nuoren kanssa. Monesti perheet ovat mahdottoman edessä nykyisten päihteiden saatavuuden kanssa. Niitä voi jopa tilata erilaisilla keskustelualustoilla.

NOORA HAIMI, kesk.

1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kun ihminen saa tukea, ohjeita, neuvoja oman hyvinvointinsa ja terveyden ylläpitämiseksi, niin tarve sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille vähenee ja jopa myöhentyy. Meillä kaikilla on vastuu pitää itsestämme huolta ja niinhän me halutaankin, joskus siihen vain tarvitsee ammattilaisen tukea. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kautta tavoitetaan kaikki ikäryhmät ja se on rajapinta järjestöjen, yhdistysten ja kuntien ennaltaehkäisevään työhön. Aikaisen vaiheen rahallinen satsaus maksaa itsensä monikertaisena takaisin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tulee tapahtua, ja tapahtuukin, myös silloin kun asiakas on jo raskaampien palvelujen piirissä.

2. Perusterveydenhuolto. Oikea-aikaisuus ja mahdollisimman varhain annettu tuki ehkäisevät sairauksien pahenemista ja vähentävät kalliimpaa erikoissairaanhoitoa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää asiakkaisiin, jotka toistuvasti käyvät perusterveydenhuollon vastaanotoilla eivätkä silti saa apua vaivoihinsa.

3. Ikääntyneet. Ikääntyneiden määrä lisääntyy Kymenlaaksossa tulevien vuosien aikana runsaasti. Nykyisellä palvelurakenteella ei voida turvata heidän tarpeensa mukaisia palveluita. Kehittämistyötä on tehtävä tosissaan, jotta ikääntyneiden parissa työskentely koettaisiin tärkeänä ja mielekkäänä työnä ja arvokas, itsenäinen ja toimintakykyinen elämä olisi mahdollista jokaiselle ikääntyneelle.

4. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Varhaisen tunnistaminen ja tuen kautta voidaan vaikuttaa koko perheen palvelutarpeeseen.  Näitä palveluita on myös edelleen kehitettävä, jotta ns. väliinputoajia ei olisi. Erikoissairaanhoidon ja perustason palvelut eivät saa olla toisiaan poissulkevia tekijöitä.

5. Oppilas- ja opiskelijahuolto. Palvelu tulee uutena palveluna hyvinvointialueen järjestämisvastuulle tilanteessa, jossa korona on lisännyt nuorten pahoinvointia. Tämän muutoksen valmistelu on tehtävä huolella kuntien kanssa koska tämä on lähipalvelu johon ei saa tulla katkoja.

SINIKKA ROUVARI, kok.

1. Ikääntyneiden palvelut. Ikääntyneiden palvelut on laitettava ensimmäisenä kuntoon. Tehostetun palveluasumisen paikkoja on lisättävä, eikä vähennettävä. Ikääntyvien ja muistisairaiden määrä kasvaa alueellamme koko ajan, eikä ketään voi säilöä kotiin loputtomiin. Kotihoito on kriisissä ja sairaalakierre ambulanssikyyteineen tukkii sairaalat. Sairaalahoito tulee lisäksi kalliimmaksi, kuin tehostettu palveluasuminen. Myös päiväkeskustoimintaa on oltava tarjolla lähipalveluna. Inkeroisissa Sarastuksen ja Myllykosken päiväkeskuksen toimintoja tulee jatkaa. Nämä matalan kynnyksen ennalta ehkäisevät palvelut ovat edullisia ja monelle todella tärkeitä terveyden ylläpitäjiä!

2. Perusterveydenhoito. Perusterveydenhoidossa on ensimmäiseksi saatava puhelinpalvelu toimimaan. Myös hoitoon ja lääkärille pääsy on saatava nykyistä joustavammaksi ja nopeammaksi .Päivystystoiminta Ratamossa on ehdoton edellytys Kouvolan kokoiselle kaupungille. Terveyskeskukset ovat Ratamon rinnalla terveydenhoidon kannalta tärkeitä jatkossakin. Myös Keltakankaan terveyskeskus tulee säilyttää ja jatkossa vielä tehostaa sen palveluja! Ellei hoitotakuu toteudu julkisen puolen lääkärivajeen takia, tulee yksityislääkärien käyttöä lisätä palvelusetelijärjestelmän avulla. Jokaisen on saatava hoitoa kohtuu ajassa, asuinpaikasta ja rahatilanteesta riippumatta.

3. Erikoissairaanhoito. Erikoissairaanhoitoon tulee päästä hoitotakuun puitteissa ja tarvittaessa heti. Erikoislääkärien palvelut tulee saada pääasiassa hyvinvointialueemme sisältä. Hyvinvointialueet voivat keskittyä joidekin vaikeimpien sairauksien hoitoon niin lääkärien erikoistumisten, kuin erikoislaitteiden osalta. Tällöin potilaita voidaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla eri hyvinvointialueillakin. Tärkeintä on, että erikoissairaanhoitoon pääsee ja saa parhaan mahdollisen hoidon asuinpaikasta, rahatilanteesta ja sairauden laadusta riippumatta.

4. Sosiaalihuolto. Lastensuojelu on ensimmäisiä henkilöstömitoitukseltaan kuntoon laitettavia asioita. Myös Sokrin (sosiaali- ja kriisipäivystys) toimintaa ei missään tapauksessa voida Kouvolasta lakkauttaa. Päin vastoin, siihen tulee panostaa entisestään. Toivon myös, että aiemmin aikaansaamani turvakoti saataisiin jälleen palautettua Kouvolaan. Nyt turvakotia tarvitsevat joutuvat Kotkaan, josta kouluun ja työhön Kouvolaan on melko hankala tulla. Tässä lakipykälä tulisi muuttaa ja antaa asia hyvinvointialueiden päätettäväksi.

5. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Neuvolatoiminta ja perhekeskustoiminta ovat tärkeitä lapsiperheiden arjessa. Siksi niitä on kehitettävä jatkossakin. Nuorten matalan kynnyksen paikkoja tulee lisätä, EI lopettaa. Mielenterveysasiat ovat kasvussa nuorten keskuudessa ja niihin apu ja hoitopolku löytyy helpoiten juuri näistä matalan kynnyksen paikoista. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja on tarjolla myös ns. kolmannen sektorin toimesta. Tätä tärkeää järjestötoimintaa tulee tukea ja kehittää.

MIA YLÄ-OUTINEN, kesk. 

1. Perusterveydenhuolto. Entisissä kunnissa pitää olla samanlaiset mahdollisuudet päästä perusterveydenhuoltoon kuten kaupunkialueella asuvillakin. Varsinkin vanhemmat ihmiset ei käytä sähköisiä palveluita, eikä kaikkia asioita vaan voi verkkoon laittaa, vaikka se kätevää tietyissä asioissa onkin. Täytyy nähdä kokonaisuus eikä pelkästään osaa käyttäjistä. Oikeus lähipalveluihin on ehdottomasti oltava. 

2. Erikoissairaanhoito. Erikoissairaanhoitoa on kehitettävä alueella, ja laajennettava osaamista Kouvolassa jotta osan Kotkassa suoritettavista toimenpiteistä voisi tehdä Kouvolassakin. 

3. Ikääntyneiden palvelut. Vanhenevaa väestöä ei saa missään nimessä nähdä rasitteena kuten toinen iltapäivälehdistä taannoin otsikoi, vaan ihmisarvoinen hoito on taattava loppuun asti. Kotona ollaan niin kauan kuin se on turvallista, mutta hoitopaikkoja on saatava lisää huomattavasti. Virikepalvelut pitää löytyä läheltä myös. 

4. Pelastustoimi. Pelastustoimella pitää olla tarvittavat resurssit toimintaansa ja tämä koskee yhtä lailla vapaapalokuntia. 

5. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Hyvinvointi kun lähtee jo pienestä pitäen. Ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeää. 

JORMA LIUKKONEN, vas.

1.-5. Tärkeintä on hoitaa kaikki tehtäväalueet mahdollisimman hyvin. Ratkaisevaa on se, miten rahat riittävät. Jo Carean ajoista lähtien alibudjetointi on jatkunut Kymsoteen vuosia. Palkkaharmonisointi on suoritettava, sitä olisi voinut tehdä jo aiemminkin. Meillä on oltava riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta. Eniten olen huolissani ikääntyneiden palveluista, (kotihoito, laitoshoito ja viriketoiminta) ja kaikkien mielenterveyspalveluiden saatavuudesta, mutta varsinkin lasten ja nuorten osalta, koska he ovat meidän tulevaisuutemme. Lastensuojelupalveluja on laajennettava, muutoin ollaan markkinoiden armoilla ja se maksaa.

LASSE SIUKKOLA, kesk.

1. Perusterveydenhuollon palvelut saatava kohtuullisen matkan päästä. Nykyiseen palveluverkkoon kuuluvat Keltakankaan ja Elimäen terveyskeskukset säilytettävä. Laadukas erikoissairaanhoito turvattava keskussairaalassa.

2. Päivystykset vähintään nykyisessä laajuudessaan Kouvolassa ja Kotkassa, jo potilasturvallisuuskin vaatii tätä.

3. Vanhusten hyvä ja turvallinen hoito niin laitoksissa kuin kotonakin. Päiväkeskustoiminta muun muassa Myllykoskella säilytettävä, erittäin tärkeää vanhusten mahdollisimman pitkän kotona asumisen mahdollistajana.

4. Palo- ja pelastuspalvelun verkosto säilytettävä nykyisellään. Vahingon sattuessa ensimmäiset minuutit ovat ratkaisevia. Suuressa osassa Kymenlaaksoa lähin on sopimuspalokunta, joten niiden toimintamahdollisuudet on turvattava.

5.  Hyvinvointialueen pitää suurena toimijana sitoutua käyttämään ruokahuollossa vain kotimaisia raaka-aineita (poi slukien tietysti kahvi ym. mitä ei Suomessa tuoteta), jo ruokaturvallisuuskin vaatii sitä.

TONI KUOPPAMÄKI, kesk.

1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Ennaltaehkäisy on parasta "hoitoa". Jokainen ennaltaehkäisty sairaala-/terveyskeskuskäynti on voitto sekä ihmiselle itselleen että terveydenhoidon kuormituksen vähentämiselle.

2. Perusterveydenhuolto. Vaikka ennaltaehkäisyä toteutettaisiin kuinka hyvin, ei sairastumisia/loukkaantumisia voida kokonaan välttää. Hyvällä perusterveydenhuollolla vähennetään erikoissairaanhoidon kuormitusta.

3. Pelastustoimi. Pelastustoimi on parhaimmillaan/pahimmillaan henkeä pelastavaa toimintaa, se on myös suuria omaisuusvahinkoja ehkäisevää/estävää toimintaa ja turvaa maakunnan taloutta sekä liikenteen että yritystoiminnan osalta.

4. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Lapset/nuoret/perheet ovat sijoitus tulevaisuuden Kymenlaaksoon.

5. Mielenterveys- ja päihdepalvelut. Valitettavasti yhteiskuntamme toiminta aiheuttaa syrjäytymistä ja sitä kautta tuottaa tarpeen mielenterveys- ja päihdepalveluille. Ennaltaehkäisy olisi tässäkin tapauksessa parasta hoitoa.

KAISA VARONEN, vas.

1. Ikääntyneiden palvelut. Ennaltaehkäisevä palvelu on tärkeä tuki vanhuksille ja omaishoitajille. Myllykosken, Kuusankosken ja Jaalan päiväkeskusten toiminnan lakkautus peruttava. Kotkaan vanhusten päivätoimintakeskus. Kaikille tarvitseville palvelukotipaikka tai ympärivuorokautinen hoivapaikka. Kotihoidossa on liian huonokuntoisia asiakkaita, jotka eivät siellä pärjää.. Kotihoidon resurssit kohdalleen.

2. Terveydenhuolto. Lähipalvelut on turvattava. Terveyskeskusmaksu on poistettava. Lääkkeiden Kela-korvaukset on säilytettävä, jos tulevat hyvinvointialueiden vastuulle.

3. Pelastustoimi. Kouvolaan yksi ambulanssi lisää. Ambulanssin tuloaika ylittää tavoitteen, ja lisäksi usein kuljetus Kotkaan. Korialle ambulanssiasema. Rahoitus on turvattava.

4. Matalan kynnyksen palvelut. Mielenterveys-, päihde- ja perhetyö sekä asunnottomien palvelut, myös hätämajoitus.

VERNA SYDÄNMAANLAKKA, sd.

1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Koen, että koulutukseni ja työkokemukseni pohjalta minulla olisi eniten annettavaa lasten, nuorten perheiden ja sosiaalihuollon vastuualueisiin. (Ensimmäiset kolme kohtaa.) Lastensuojelun sosiaalityöntekijänä teen paljon yhteistyötä oppilashuollon kanssa. Työni kautta näen konkreettisesti sen, miten suuri merkitys toimivilla ennaltaehkäisevillä ja perustason palveluilla on. Palveluita on kehitettävä jatkuvasti huomioiden palveluiden käyttäjät sekä työntekijät rajapintoja unohtamatta.

2. Oppilas- ja opiskelijahuolto

3. Sosiaalihuolto

4. Ikääntyneiden palvelut. Puolentoista vuoden mittainen luottamustehtävä ikäihmisten lautakunnan puheenjohtajana avarsi ja opetti ikääntyneiden palveluiden rakenteesta ja koko kokonaisuudesta. Kymenlaakson väestörakenne sekä tiukat taloudelliset raamit huomioon ottaen tämä on merkittävä vastuualue.

5. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat ennaltaehkäisevän toiminnan ydintä, niiden tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Olisin mielelläni kehittämässä myös tätä osa-aluetta.

SAMI PORKKA, kesk.

1. Perusterveyhdenhuolto. Läheltä saatavat perusterveydenhuollon palvelut ovat oikeastaan kaiken a ja o jonka varaan järjestelmä rakentuu. Näiden toimivuus ja helppo saavutettavuus säästää kustannuksia erikoissairaanhoidon puolella kun hoitoa saadaan ajoissa.

2. Pelastustoimi. Tätä haluan oikeastaan tuoda seille sen vuoksi että se jää turhan vähälle huomiolle keskusteluissa. Pelastustoimi käsittää vain noin 3 prosenttia alueiden tulevasta rahankäytöstä mutta on tärkeässä asemassa meidän jokapäiväisen turvallisuuden luomisessa. Erityisesti haluan nostaa esiin sopimuspalokuntien aseman; yli puolet maakuntamme asukkaista asuu paikassa jossa lähin pelastustoimen yksikkö on sopimuspalokunta.

3. Vanhustenhoito. Arvokas vanhuus on jokaisen oikeus.

4. Mielenterveys- ja päihdepalvelut. Nykyisellään mielenterveydelliset syyt ovat yleisin syy ennenaikaiselle eläkkeelle päätymiseen. Tähän toimivilla palveluilla pystyttäisiin vaikuttamaan tehokkaammin. Erityisesti nyt korona-aika on tuonut monelle myös henkistä taakkaa.

5. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tähän satsaaminen auttaa vähentämään kustannuksia muilla terveydenhoidon tasoilla. Tärkeää on myös kehittää ja ylläpitää yhteistyötä kuntien kanssa tässä asiassa.

SOFIA SEITTENRANTA-VEKKELI, kesk.

1. Palvelujen saavutettavuus ja oikea-aikaisuus. Nopea hoitoonpääsy auttaa ehkäisemään sen viivästymisestä aiheutuvia haittoja. 

2. Hyvinvointialueen kantokyky ja elinvoimaisuus. Ilman näiden huomioimista meidän koko hyvinvointialueen tulevaisuus on vaakalaudalla.

3. Palveluiden korkeatasoisuus ja laatu. Laajan päivystyksen monipuolinen keskussairaala houkuttelee sote-ammattilaisia maakuntaan.

4. Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen. Nykyisestä henkilöstöstä tulee pitää huolta ja kehittää työoloja yhdessä henkilöstön kanssa.

5. Alueen veto- ja pitovoimaisuus työnantajana. Avoimet vakanssit tulee saada aktiivisesti täytettyä ja työnantajamielikuvaan panostaa.

MARKKU LEINONEN, sd.

1. Hyvinvointialue. Kansallisesti Suomi on rakenteeltaan hyvin erilainen ja tässä päätetyssä tilanteessa nimetyn hyvinvointialueen tehtävät tulee hoitaa koko hyvinvointialueella tasavertaisesti.

2. Pelastustoimi. Kymenlaakson pelastuslaitos on tuottanut laadukkaat pelastustoimenpalvelut koko Kymenlaakson alueelle ja nyt hallinnon siirtyessä hyvinvointialueen valtuustolle ja sen alaisille eri toiminnoille, tulee hyvää palvelutasoa jatkaa ja edelleen kehittää Kymenlaakson sopimuspalokuntien toimintaa ja ylläpitoa.

3. Perusterveydenhuolto. Koko Kymenlaaksossa tulee olla tarjolla perusterveyshuoltoa lähellä asukkaiden asuinpaikkaa riittävän usein viikon aikana.

4. Erikoissairaanhoito. Hyvinvointialueen asukkaiden erikoissairaanhoitoon pääsyn viive ei saa olla kohtuuton ja palvelut tulee järjestää tarkoituksen mukaisesti hyvinvointialueelle.

5. Ikääntyneiden palvelut. Koko hyvinvointialueella tulee olla riittävän laaja kotihoidon palveluverkko ja niissä riittävästi hoitohenkilökuntaa, jotta ikääntyneiden palveluja hoitaisi aina tuttu ja turvallinen hoitaja. Palveluihin tulisi sisältyä myös ulkoilu ja muut akviteetit. Edelleen hyvinvointialueella tulisi olla riittävästi palveluasumista tukevia palveluja lähellä asuinaluetta.

SAMI AROLA, sd.

1. Perusterveydenhuolto. Jokaisen meistä on voitava luottaa pääsevänsä hoitoon, saavansa apua, löytävänsä neuvot ja tuen niitä tarvittaessa. Palvelujen tulee olla kaikkialla kymenlaaksossa helposti oikea-aikaisesti saavutettavissa, lyhentää hoitoketjua ja vähentää kustannuksia, puretaan turha hierarkia. Toimitat palvelut eivät toteudu ilman osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Laadukkaiden sote-palveluiden tuottamiseen tarvitaan monien erialojen ammattilaisia.

2. Ikääntyneiden palvelut. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus, jonka toteutumisesta tulevien hyvinvointialueiden on huolehdittava. Ikäihmisillä tulee aina olla oikeus saada tarvitsemiaan palveluita, asumismuodosta ja paikasta riippumatta. ikäihmiset voivat elää kodissaan turvallisesti ja saada tarvittavat, laadukkaat palvelut kotiin, kotipalvelua ja omaishoitajien asemaa parannettava. Myös tehostetun palveluasumisen pitää olla mahdollista silloin, kun sitä tarvitaan tuotanto pidettävä omissa käsissä. Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa laadukkaita palveluita ja lisää työpaikan houkuttelevuutta.

3. Pelastustoimi. Pelastustoimen resurssit, henkilöstön asema ja mahdollisuudet kehittää toimintaansa on turvattava unohtamatta sopimuspalokuntia. Henkilöstön koulutukseen, työnkehittämiseen sekä erityispiirteiden huomioon ottamiseen uudessa organisaatiossa johtamisjärjestelmää. Järjestöjen rooli kehittämisessä ja uudistamisessa on sisällytettävä pelastustoimen rakenteisiin.

4. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Perheiden hyvinvointiin vaikuteteen nostamalla lastensuojelun henkilöstömitoitusta, laskemalla varhaiskasvatusmaksuja ja pienentämällä varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Määrätietoista toimintaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin puolesta tarvitaan kuitenkin myös hyvinvointialueilla. Panostetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Palvelut palautetaan perheiden tarvetta vastaavalle tasolle ennen kuin, tilanne pahenee, 1990-luvun laman virheitä ei tule toistaa.

5. Mielenterveys ja päihdepalvelut. Mielenterveys ja päihde ongelmista kärsivää ei tule jättää yksin. Mielenterveyden ja päihde​ ongelmien tunnistaminen aikaisemmassa vaiheessa ja nopeampi avun saanti estävät ongelmien vaikeutumista ja monimutkaistumista. Samalla mahdollistetaan myös useampien ongelmien hoitaminen perusterveydenhuollon piirissä, lyhyemmillä hoitojaksoilla ja kevyemmillä toimenpiteillä. Matalan kynnyksen toimintaa lisättävä.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka