Kaunistus vai kauhistus – Kouvolassa järjestetään kesän aikana jättipalsamin kitkentätalkoita

Haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun komealupiinin voittokulkua on mahdoton enää kokonaan pysäyttää, mutta sen leviämistä pyritään hillitsemään. Kuvituskuva

Vieraslajit ovat pitkään olleet tunnustettu ongelma Suomessakin, mutta viime vuosina vieraslajien esiintymät ovat hälyttävästi entisestään laajentuneet. Vieraslajit on tuotu alun perin koristekasveiksi, mutta pihapiireistä ne ovat päässeet leviämään läheiseen luontoon. Vieraslajeilla ei usein ole lainkaan luontaisia kilpailijoita uusilla esiintymisalueilla, joten luontoon levitessään ne helposti valtaavat elinympäristöjä ja syrjäyttävät alkuperäisiä lajeja. Pahimmillaan vieraslajit muuttavat kokonaisen eliöyhteisön rakennetta. Vieraslajit voivat myös tuoda mukanaan tauteja ja aiheuttaa tuhoa muun muassa maa- ja metsätaloudelle. Jotkut vieraslajit, kuten jättiputki, ovat lisäksi haitallisia ihmisen terveydelle.

EU on listannut lähes 70 haitallista vieraslajia. Suomen kansallisessa vieraslajiluettelossa on noin 25 lajiat tai lajiryhmää lisää. Niiden maahantuonti, kasvattaminen ja myynti on lailla kielletty.

Haitallinen vieraslaji on ihmisen toiminnan seurauksena uudelle alueelle levinnyt eliö, jonka yleistyminen uhkaa alueen alkuperäistä lajistoa. Joukossa on kasveja, eläimiä ja mikrobeja.

Läheskään kaikkia EU:n vieraslajiluettelon lajeja ei ole vielä tavattu Suomessa. Erikoistutkija Erja Huusela Luonnonvarakeskuksesta (Luke) korostaa ennakoinnin tärkeyttä.

– Osa haitallisista vieraslajeista on vasta tulossa, ja niihin on syytä varautua. Haastavaksi työn tekee se, että lajien leviämisreitit voivat olla yllättäviä. Lisäksi vieraslajit voivat piilotella ja muodostaa pysyvän kannan ennen kuin niitä edes huomataan, hän sanoo.

Eniten tutkijoilta kysytään neuvoja jättiputkien, jättipalsamin, kurtturuusun ja komealupiinin torjunnasta.

Monet ihastelevat lupiinin kukintaa tienvarsilla, vaikka se on erittäin haitallinen vieraskasvi. Lupiini leviää tehokkaasti siemenistä, joita yksi kasvi voi tuottaa jopa tuhansia kappaleita. Lupiinin hävittäminen on erittäin hankalaa, sillä maaperän siemenvarastosta nousee uusia lupiineja useiden vuosien ajan. Yksittäinen henkilö voi torjua lupiineja pieneltä alueelta katkaisemalla kukinnat ennen siementen kypsymistä. Lupiinien laajamittaiseen torjumiseen tarvitaan maanomistajien, kuntien ja yhdistysten yhteistyötä. Lupiinit eivät häviä, jos niitä torjutaan vain pieneltä alueelta ja vieressä rehottaa lupiinikasvusto siemenet kypsymässä.

Torjunta

• Kukintovarret katkaistaan ennen siementen kypsymistä. Näin estetään lupiinin leviäminen ja vähennetään maaperässä säilyvien siementen määrää.

• Uudet ja pienet kasvustot kaivetaan juurineen maasta. Tämä on työläs, mutta tehokas menetelmä. Juuret kuivatetaan ennen puutarhajätteisiin laittamista.

• Laajoissa kasvustoissa on tärkeää säännöllinen niittäminen. 3-4 kertaa kasvukaudessa tehty niitto heikentää kasvustoa ja hidastaa leviämistä. Niitto pitää tehdä ennen siementen muodostumista. Niittojäte kerätään pois, jotta maaperä ei rehevöidy liikaa.

• Kaksi kertaa kesässä tehty niitto riittää estämään lupiinin leviämisen, koska siemeniä ei ehdi muodostua.

Haitallisten vieraslajien torjunta on pitkäjänteistä työtä, jossa tekemistä riittää jokaiselle. Lakikin edellyttää torjuntaa omalla maalla, mutta kuka tahansa voi tehdä osansa. Kouvolan kaupunki järjestää kesän aikana jättipalsamin kitkentää soolotalkoina, sillä se valtaa tehokkaasti laajoja alueita esimerkiksi purojen varsilla hävittäen siellä luonnostaan olevaa luonnon rikkautta.

Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteinen soolotalkoot-kampanja kannustaa kansalaisia osallistumaan maamme luontoa yksipuolistavien, haitallisten lajien poistamiseen. Kampanja tarjoaa osallistumismahdollisuuden niillekin, jotka eivät voi osallistua järjestettyihin talkoisiin.

Kouvolan kaupunki osallistuu soolotalkoot-kampanjaan osoittamalla kohteita, joissa jättipalsamia voi kitkeä kukin oman aikataulunsa puitteissa. Kohteita on tässä vaiheessa neljä ja ne sijaitsevat Kuusankoskella Mäkikylässä, Maunukselassa ja Niskalanrannassa. Tarkat sijainnit Kouvolan kohteista ja ohjeet keräämiseen löytyvät kampanjasivulta Soolotalkoopaikat – Vieraslajit.fi. Kohteet on merkitty maastoon info-kylteillä.

Jättipalsamin lisäksi kaupunki jatkaa jo 10 vuotta sitten alkanutta jättiputken torjuntaa. Työn tuloksena on saatu kokonaan hävitetyksi useita jättiputkikohteita ja estettyä lajin leviämistä.

Kommentoi