Tutkimus BioSampo siirtyi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallintaan vuosi sitten. BioSammon uusi tuleminen on käynnistymässä useamman hankkeen vauhdittamana. Myös henkilökuntaa asettuu Anjalaan.
Tutkimus BioSampo siirtyi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallintaan vuosi sitten. BioSammon uusi tuleminen on käynnistymässä useamman hankkeen vauhdittamana. Myös henkilökuntaa asettuu Anjalaan. Opetustyö on myös tehostunut Xamkin aikana.
– BioSammon toiminta painottuu entistä selvemmin kiertotalouteen ja muun muassa hienojakoisen puumateriaalien ja niiden hyödyntämisessä tarvittavien prosessien selvitystyöhön, kertoo Kymenlaaksossa toimiva tutkimuspäällikkö Kirsi Tallinen.
Xamk sijoittaa muun muassa erotustekniikkaan liittyvän tutkimuslaitteiston Anjalaan.
– Tavoitteena on BioSammon ympäristön kehittäminen ja tutkimus- ja kehittämistoimintojen kokoaminen selkeäksi kokonaisuudeksi palvelemaan biotalousalan toimintaa ja toimijoita.
KSAOn aikana rakennettu hiiltämörakennus on saamassa myös laitteiston, kun Xamk sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä miljoona euroa biotuoteteknisen tutkimus- ja kehitystyönsä vahvistamiseen. Tästä rahasta osa käytetään BioSammon kehittämiseen.
– Kysymys on sekä tunnustuksesta että merkittävästä rahallisesta tuesta, jolla on myönteinen aluekehitysvaikutus Kymenlaaksoon. Xamk on myös panostanut ja panostaa edelleen merkittävästi Kymenlaakson metsä, ympäristö ja energia vahvuusalan tutkimus- ja kehittämisyksikköön.
Kymenlaakson maakuntaliiton puoltamana Xamk on saanut EAKR-rahoitusta esimerkiksi HITU-hankkeelle, jossa etsitään innovatiivisia materiaalisovellutuksia hienonnetun biohiilen ja lentotuhkan hyödyntämiseen. Hankkeessa pyritään löytämään ratkaisuja muun muassa Kymenlaaksossa muodostuvien teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen.
EAKR-rahoitteinen BioPILOTIT-hanke luo valmiudet tutkia ja kehittää biomateriaalien tuotantoteknologiaa korkeamman lisäarvojen biotuotteiden tuottamiseksi. Erityisesti hankkeessa keskitytään hienojakoisiin puumateriaaleihin ja niiden hyödyntämiseen tarvittaviin prosesseihin. Hankkeen aikana tullaan myös selvittämään lämmöntuotantoon soveltuvaa teknologiaa ja kattilalaitosten savukaasujen analysointia. Hankkeen aikana tullaan käyttämään savukaasujen mittauksessa uudenlaista FTIR-savukaasuanalysaattoria.
BioSampo käynnistyi Kouvolan seudun ammattiopiston hankkeena vuonna 2008. Anjalaan bioenergiaan keskittyvä opetus- ja tutkimusyksikkö valmistui 2009.
– Keskityimme pääasiassa maaseutuyrityksiin, kun maanviljelyn kannattavuus oli heikentynyt. Tavoitteena oli löytää erilaisia ratkaisuja erityisesti maanviljelyn tuottamien sivuvirtojen hyödyntämiseen, kertoo Biosammon laitevastaava Juha Solio.
Solio myöntää, että ”maailman pelastaminen” laajeni ja Anjalassa koulutettiin afrikkalaisia opettajiakin. Ammattiopiston resurssit olivat kuitenkin rajalliset ja pelkästään tutkimus ei kuulunut ammattiopiston perustoimintaan.
– Kun vuosi sitten elokuussa BioSampo siirtyi Xamkille, saimme paljon leveämmät hartiat. Yritykset kiinnostuivat myös aivan uudella tavalla BioSammon toiminnasta.
BioSampo palvelee alueen yrityksiä esimerkiksi teollisuutta, energia- ja jäteyhtiöitä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös Kymenlaakson elinkeinoyhtiöt.
– Sivuvirtojen hyödyntäminen kiinnostaa kaikkia toimijoita ja siihen yritykset ovat myös valmiita satsaamaan. Sivuvirtoja ei nähdä enää jätteenä, vaan halutaan tutkia onko siitä mahdollista saada myös liiketoimintaa. Kierrätyksellä on myös imagomerkitys etenkin nuorille.
Opetustyö on edelleen tärkeä osa Anjalan tutkimusyksikön toimintaa.
– Opiskelijoita tulee niin Xamkista kuin ammattiopistostakin. Etenkin ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tutkimustyössä ja tekevät myös opinnäytetöitä yrityksille. Täältä voi aueta yksi polku työelämään.