Länsi-Kymen kulttuurimatkailureittiä hallinnoivan yhdistyksen kotipaikka vaihtuu Kouvolasta Iittiin – Taustalla Moision kartanon kulttuurimatkailutoiminnan päättyminen

Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistys on Moision kartanossa pidetyssä syyskokouksessaan päättänyt rekisteröityä Kouvolan kaupungin sijasta Iitin kuntaan, jossa se hakee ensi kesän ajaksi

Keskilaakso

Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistys on Moision kartanossa pidetyssä syyskokouksessaan päättänyt rekisteröityä Kouvolan kaupungin sijasta Iitin kuntaan, jossa se hakee ensi kesän ajaksi sopivaa toimitilaa Kulttuuritien infokeskuksen käyttöön.

Osoitteenmuutoksen taustalla on Kouvolan kaupungin myyntilistalle joutuneen Moision kartanon kulttuurimatkailutoiminnan päättyminen Elimäellä ennen joulua.

Kulttuuritieyhdistys perustettiin helmikuussa 2014 Moision kartanossa, ja kartano on siitä alkaen ollut yhdistyksen postiosoite ja kokouspaikka. Yhdistyksen hallituksen jäsenet on valittu sääntömääräisesti aina reitin kaikista kunnista tasapuolisesti.

– Länsi-Kymen Kulttuuritien reitistä, nähtävyyskohteista ja matkailupalveluista 98 prosenttia sijaitsee Uudenmaan itäosien, Kymenlaakson länsiosien ja Iitin kunnan osalta 1.1.2021 alkaen Päijät-Hämeen maakunnan itäosien maaseutualueilla, kertovat puheenjohtaja Jarmo Tähtinen ja sihteeri Pekka Hyvärinen.

Reitin taide- ja kulttuuritapahtumien määrässä Kouvolan Kuusankosken kaupunkitaajaman ohjelmatarjonta on varsinkin talvikaudella niin runsasta, että sen vaikutuksesta Länsi-Kymen Kulttuuritien tapahtumatarjonnasta maaseutualueiden osuus on vuositasolla alempi, noin 75 prosenttia.

Lisäksi lähes kaikki Länsi-Kymen Kulttuuritien päänähtävyydet ja matkailupalvelut sijaitsevat Museoviraston luetteloimissa valtakunnallisesti merkittävissä kulttuuri-ympäristöissä maaseudulla. Näitä arvokkaita Museoviraston RKY-kohteita on reitillä peräti 24 kappaletta.

– Kesäisin Kulttuuritiellä voi tutustua myös 18 museon tai muun museaalisen kohteen esine-, valokuva-, taide-, käsityö-, ajoneuvo-, työkone- ja jopa laiva-aarteisiin sekä reitin suojeltuihin vanhoihin rakennuksiin ja linnoituksiin.

Vanhoja kirkkojakin vuodesta 1460 alkaen on reitin varressa kahdeksan ja Unescon suomalaisista maailmanperintökohteista Verla sijaitsee Kouvolan Jaalassa ja Struven mittausketjun maastoon merkittyjä mittauspisteitä on esimerkiksi Pyhtäällä, Loviisassa, Elimäellä ja Iitin Perheniemessä.

– Yhdistyksemme haluaa säilyttää postiosoitteensa ja kokouspaikkansa reitin maaseutualueella. Iitin sijainti sopii siihen tarkoitukseen erinomaisen hyvin.

Postiosoite on joulukuun puolivälistä alkaen ollut yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Tähtisen osoite Iitin Perheniemessä.

Kotipaikan muutosilmoitus tehtiin samaan aikaan Patentti- ja rekisterihallitukselle Yhdistysrekisteriin muutettavaksi.

Päijät-Hämeessä sijaitsevat myös Kymijoen halkoma Heinola ja sen alapuolinen Konnivesi, jonka kautta Kymijoki virtaa Pohjois-Iitin Vuolenkoskelle ja sieltä joki- ja järviuomassaan Kouvolan puolelle ja Anjalan Ahvionkoskesta haarautuen läntistä uomaansa pitkin Pyhtään ja Loviisan Ruotsinpyhtään kautta Suomenlahteen.

Länsi-Kymen Kulttuuritien reittialue on kuitenkin maantieteellisesti varsin pieni. Sen leveys on enimmilläänkin alle 40 kilometriä, ja linnuntietä mitaten etäisyys Loviisan torilta reitin pohjoispään Verlaan ja Iitin Vuolenkosken kylään on vain 75 kilometriä.

– Heinolaa, Iittiä ja Kouvolaa yhdistää Kymijoen Konniveden ja Voikkaankosken yläpuolisen Pyhäjärven välisen Kimolan tukinuittokanavan kunnostus veneilijöiden käyttöön. Loviisan ja Heinolan viehättävinä säilyneillä pienillä rantakaupungeilla on 1700-luvulta myös yhteistä lääninhallinnon historiaa.

– Molemmissa paikoissa oli Ruotsin kuningaskunnan Kymenkartanon läänin maaherran residenssi – ensin Loviisassa vuoteen 1776 saakka. Mutta kun Kustaa III tiedosti sisämaan asutuksen ja yritystoiminnan kasvavat hallintotarpeet, Loviisa jäi lääninhallinnon kannalta liian kauaksi etelään Suomenlahden rannikolle. Siksi maaherran uusi residenssirakennus nousi Heinolan pitäjän Jyrängönkosken pohjoisrantaan.

Suomen taiteen historiaan maaherran residenssin siirto piirtyi myös näkyvästi, sillä ruotsalaistaustainen, Loviisaan kotiutunut ja siellä 1804 kuollut taidemaalari Nils Schillmark kävi 1787 maalaamassa ensimmäisen Kymijokea esittävän öljyvärimaalauksen Heinolan sillattoman Jyrängönkosken kalliosolan kohdalta ylävirran suuntaan. Heinolan nykyistä kaupungin keskustan puistorantaa koristi silloin maaherran komea virkatalo.

Jo 45 vuotta myöhemmin Venäjän keisari Nikolai I siirsi residenssin Mikkeliin. Hyvitykseksi hän myönsi Heinolalle kaupunkioikeudet. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Loviisa ja Heinola olivat myös vesihoitolaitoksistaan ja lukuisista kesätapahtumistaan tunnettuja kylpyläkaupunkeja.

Länsi-Kymen Kulttuuritien ensi vuoden toiminnallisista asioista yhdistys kertoo tarkemmin helmikuun aikana.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka