Kouvola talous 18 miljoonaa euroa ylijäämäinen alijäämien kattamisen jälkeen – Koronatuet ja omat säästötoimet taustalla

Kouvolan kaupungin tilinpäätös tilikaudelta 2020 on 31,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Positiiviseen tulokseen vaikuttivat ennen kaikkea valtiolta saadut koronatuet, mutta myös

Keskilaakso

Kouvolan kaupungin tilinpäätös tilikaudelta 2020 on 31,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Positiiviseen tulokseen vaikuttivat ennen kaikkea valtiolta saadut koronatuet, mutta myös kaupungin omilla säästötoimilla oli merkitystä. Kertyneet alijäämät saatiin katettua ja taseeseen jäi ylijäämää 18 miljoonaa euroa.

− Vuosi 2020 oli monin tavoin poikkeuksellinen kaupungin henkilöstön, palvelujen ja myös talouden näkökulmasta. Toimintaan vaikuttivat sekä alkuvuodesta käynnistynyt koronavirusepidemia että vuoden aikana toteutetut henkilöstön lomautukset. Kaupungin palveluissa ja toiminnassa jouduttiin moneen otteeseen reagoimaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, kertoo kaupunginjohtaja Marita Toikka.

Kouvolan kaupunki lähti vuoteen 2020 taloudellisesti haastavasta tilanteesta ja kevättalvella alkanut koronavirusepidemia aiheutti taloudelle epävarmuutta ja lisähaasteita mm. toimintatuottojen laskun myötä. Maksutuotot alenivat varhaiskasvatuksen osalta sekä liikunta- ja kulttuurituottojen osalta erityisesti liikuntapaikkojen sulkujen vuoksi. Myöskään liikuntapaikkoihin kohdistuneet taksojen korotukset eivät toteutuneet.

− Kokonaisuutena koronavirusepidemian aiheuttamat taloushaasteet eivät kuitenkaan toteutuneet niin vakavina, kuin keväällä epidemian alkuvaiheessa valtion taholta ennakoitiin. Kaupungin arviot pohjautuvat valtion arviointeihin. Koronan vuoksi valtion kunnille myöntämät tukitoimenpiteet vaikuttivat Kouvolan kaupungin 2020 tulokseen positiivisesti kääntäen tuloksen ylijäämäiseksi ja tuovat lisärahaa myös vuodelle 2021, sanoo talousjohtaja Hellevi Kunnas.

Valtion koronatukipaketti muodostuu valtionosuuksien lisäyksistä (24,2 miljoonaa euroa) sekä yhteisöveron jako-osuuden korotuksesta (arvio 5,3 miljoonaa euroa). Näistä veronmaksulykkäysten kompensaatio (1,7 miljoonaa euroa) pienentää vuoden 2021 valtionosuuksia. Lisäksi kaupungille on myönnetty erilaisia valtionavustuksia, joita vastaan on syntynyt tai tulee syntymään menoja. Vuonna 2020 Kouvola sai myös 3,3 miljoonaa euroa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta.

Valtion koronatukien lisäksi hyvän tuloksen taustalla olivat kaupungin omat suunnitellusti toteutetut säästötoimet sekä odotettua parempi verokertymä. Verotulot eivät alentuneet odotetusti, vaan ne toteutuivat alkuperäistä talousarviota paremmin. Kaupungin omia merkittäviä talouden tasapainottamistoimenpiteitä olivat henkilöstösäästöt lomautuksien ja pysyvien vähennysten kautta, palveluverkkomuutokset, avustusten vähentäminen, Kinnon palvelusopimuksen päivitys, osinkotuottojen kasvu sekä kunnallisprosentin nosto. Palveluverkkoa kehitettiin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja liikuntapalveluiden osalta. Näiden ohella muutettiin puistojen hoitoluokitusta ja päivitettiin leikkipuistoverkostoa.

− Kun otetaan huomioon näiden toimien lisäksi osinkotuottojen ja verotulojen kasvu, niin yhteensä vaikutus oli tavoitteen mukainen, noin 11 miljoonaa euroa vuonna 2020. Lisäksi henkilöstön lomautuksilla ja niihin liittyvillä välillisillä kustannuksilla saavutettiin 5,5 miljoonaan euron säästö ja pysyvien htv-säästöjen myötä henkilöstökuluissa säästettiin vielä toiset tavoitteena olleet 5,5 miljoonaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu edelleen pitkäjänteisesti, kertoo Kunnas.

Kaupungin tulokseen vaikutti merkittävästi varautuminen Kymsoten 29,4 miljoonan euron alijäämän kattamiseen. Kouvolan osuus tästä on 14,5 miljoonaa euroa. Jäsenkunnilla on vastuu kuntayhtymän veloista, joten niillä on velvollisuus kirjata tilinpäätökseen niin sanottu pakollinen varaus, joka näkyy tulokseen vaikuttavana toimintakuluna. Varsinainen palvelusopimuslaskutus jäi Kouvolan osalta noin miljoona euroa arvioitua pienemmäksi. Palvelusopimus oli 320 miljoonaa euroa 2020 talousarviossa ja sen mukainen toteuma 318,9 miljoonaa euroa. Kaupungin talousarvio ylittyi Kymsoteen varattujen kustannusten osalta noin 5 miljoonalla eurolla. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ylitystä tuli 11 miljoonaa euroa. Sote-kustannusten kasvu kokonaisuutena oli 5,3 prosenttia. Kaupungin toimintakate aleni edelliseen vuoteen nähden 3,3 milj. euroa eli -0,6 prosenttia. Ilman Kymsoten alijäämän kattamista muutos olisi ollut -3,5 %.

Tunnuslukujen valossa talous koheni niin kaupungin kuin konserninkin tasolla. Kaupungin lainakanta aleni edelliseen vuoteen nähden noin 46 miljoonaa euroa lyhytaikaisen lainarahoituksen muutoksen vuoksi. Pitkäaikainen lainamäärä lisääntyi ainoastaan 2,7 miljoonaa euroa. Lainamäärä oli vuoden lopussa 3 286 euroa/asukas jääden alle kuntien keskiarvon, joka on ennakkotiedon mukaan 3 478 euroa/ asukas. Konsernin lainakanta oli sen sijaan 5935 euroa/asukas, myös tämä tulee olemaan alle kuntien keskimääräisen tason. Kaupungin laskennallinen lainanhoitokate oli 1,7, kun se edellisenä vuonna oli negatiivinen. Investointien tulorahoitusprosentti oli yli 200 %, mikä tarkoittaa, että investoinnit saatiin katettua tulorahoituksella ja vuosikate riitti rahoittamaan investoinnit. Omavaraisuusaste oli kaupungin osalta 48,1 % ja konsernin osalta 35,2 %. Suhteellinen velkaantuneisuus parani ollen kaupungin osalta 50,6 ja konsernin 64,1. Vuosikate poistoista oli kaupungin osalta 212,9 % ja konsernin osalta 170,5 %.

Kouvola toteutti ja vei kärkihankkeitaan viime vuonna määrätietoisesti eteenpäin. Kimolan kanavahankkeessa entinen puunuittokanava kunnostettiin vesiliikenteen käyttöön. Elokuun alussa Vesireitin Päijänteeltä Kouvolaan avannut Kimolan kanava saavutti heti suuren suosion. Ensimmäisen kuukauden aikana kanavalla tehtiin yli 500 sulutusta.

Alkuvuodesta 2021 talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti, että neuvotteluja jatketaan itäisen suunnan osalta Itäradan eli Lentorata-Porvoo-Kouvola linjauksen kanssa. Nyt käynnistyneet neuvottelut tähtäävät suunnitteluhankeyhtiön perustamiseen, jonka tehtävänä olisi Itärata-hankkeen suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.

Kouvola RRT -logistiikkahanke etenee aikataulussaan. Parhaillaan rakennetaan intermodaalialuetta ja 1100 metriä pitkiä kuormausraiteita, sekä katuja ja logistiikkatontteja. Merkittäviä kustannussäästöjä saadaan, kun niiden rakentamisessa hyödynnetään terminaalin rakentamisessa syntynyttä ylijäämämaata. Uusia tontteja tarvitaan, jotta saadaan yrityksille lisää tilaa radan läheisyydestä. Nykyisen Teholan 17 hehtaarin konttiterminaalialueen raidekapasiteetti ja kenttä- sekä varastotilat ovat täysin käytössä.

RRT-alue valmistuu 2023 ja se vahvistaa Kouvolan asemaa rautatielogistiikan keskittymänä. Yritykset ovat rakentaneet Tehola-Kullasvaaran logistiikka-alueelle 20 vuoden aikana 140 000 k-m2 tiloja ja investoineet 200 miljoonaa euroa rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin. Työpaikkavaikutuksina tämä on tarkoittanut keskimäärin 70 uuden työpaikan syntymistä vuosittain. Kaupunki saa logistiikka-alueen tonteista ja rakennuksista vuokra- ja kiinteistöverotuloa noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa.

− Kouvola RRT -alueelle on siis tarve jo nyt. Vähimmäisennuste Kouvola RRT:n osalta on investointitahdin pysyminen ennallaan, mutta uusi tehokas junien lastaus- ja purkupaikka voi parhaimmillaan kaksinkertaistaa ennusteen. Tämä edellyttää uutta terminaalia ja valmiita yritystontteja, joihin pääsee asettumaan nopeasti, kertoo Toikka.

Vuoden 2020 nettoinvestoinnit olivat noin 27 miljoonaa euroa. Lähivuosien investoinnit Kouvolassa keskittyvät pitkälti vuosille 2020─2027 painottuvaan kouluverkon uudistamiseen. Lisäksi on tehty selvitys päiväkotiverkon uudistamisesta, joka tarkentuu investointi- ja rakentamissuunnitelmaratkaisujen yhteydessä. Uuden uimahallin osalta suunnittelu on käynnistynyt alkuvuodesta 2021 ja sen rakentaminen sisältyy investointisuunnitelmaan vuosille 2023−2024. Uimahalliverkkoa tarkastellaan uuden hallin valmistuttua.

Kouvolan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 3 138 viranhaltijaa ja työntekijää, joista vakinaisia oli 2 560. Henkilötyövuosia kertyi vuonna 2020 yhteensä noin 2 780, mikä on noin 240 vähemmän kuin edellisvuonna. Lomautusten vaikutus oli noin 100 henkilötyövuotta vähentävä.

− Koronatilanne aiheuttaa paljon epävarmuutta ja haasteita. Vanhaan normaaliin tuskin täysin palataan enää koskaan. Haastavat poikkeusajat voidaan kuitenkin nähdä myös mahdollisuutena oppia uutta. Kouvolan kaupungin tulee nähdä mahdollisuuksina sekä etätyö että digiloikka, näkee Toikka.

Pitkittyvä koronaepidemia, rajoitukset ja yrityksien vaikeudet vaikuttavat jatkossakin kaupungin talouteen. Talous on kehittynyt osittain valtion tukitoimenpiteiden ja osittain kaupungin omien toimien takia toivottuun suuntaan, mutta työtä talouden pitämiseksi tasapainossa on kuitenkin jatkettava.

− Haluamme rakentaa kehittyvää ja asukkaitaan palvelevaa kaupunkia, joka perustuu tasapainoiselle taloudelle ja yhdessä tekemiselle. Kaupungin tulee suunnata katseensa perusopetuksen investointien ohessa kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kehittämiseen. Niillä investoinneilla voimme merkittävästi kasvattaa kaupungin positiivista imagoa ja vetovoimaa. Tasapainoinen talous mahdollistaa tulevaisuudessa paremmin myös investoinnit, joilla kehitetään kaupunkia ja tuetaan elinvoimaa, Toikka päättää.

Kommentoi