0

Joulumuisto 1940-luvun lopulta – Joulukaramellit

Oli joulunalusviikkoja 40-luvun lopulla. Olin isoäitini Jenny-mamman kanssa menossa kirkolle osuuskaupalle. Meillä oli vesikelkka, johon oli lastattu jätepaperia. Jätepaperi oli tarkoitus vaihtaa karamelliksi, jonka nimi oli Jäte-Joonas. Kymmenellä kilolla jätepaperia sai yhden pussin karamellia. Muistaakseni saimme kaksi paperista pussia.
Jäte-Joonas oli Kansanhuollon aikaansaama, ja sitä ei voinut ostaa. Sitä sai ainoastaan jätepaperia vastaan.

Seppo Pukki

Kommentteja aiheesta “Joulumuisto 1940-luvun lopulta – Joulukaramellit

  • 30.12.2020 at 16:19
    Permalink

    Myllykosken asemalle pysäköitiin sodan jälkeen usein junanvaunut, johoihin kerättiin jätepaperia, lumppua ja metalliromua. Kaikesta sai maksun. Sillä rahalla saattoi ostaa radan toisella puolella aseman vieressä sijaitsevalta Rautakirjan kioskilta tikkukaramellin, lakupötkön tai purukumia. Ja ennenkaikkea vaikkei kierrätyksestä tuolloin puhuttu – kierrätys oli 100 %. Jopa vessanpöntön aluset kävi maanvijelijä tyhjentämässä.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Kutsuuko sohva ja MM-hiihdot?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...