0

Myllykosken ortodoksisen rukoushuoneen tulevaisuus mietityttää seurakuntalaisia

Myllykosken rukoushuone on uskollisuuden ja uhrimielen vertauskuva.
Näin todettiin elokuussa 1954, kun Suomen ortodoksisen kirkon piispa Aleksanteri vihki rukoushuoneen käyttöön.
Kuluvan syksyn aikana monet Haminan ortodoksisen seurakunnan jäsenet ovat olleet huolestuneita tsasounan tulevaisuudesta. Haminan, Kotkan ja Lappeenrannan ortodoksiset seurakunnat yhdistyvät uudeksi Kaakkois-Suomen ortodoksiseksi seurakunnaksi, ja samalla on otettu esille mahdollisia säästökohteita. Yhtenä vaihtoehtona on punnittu Myllykosken rukoushuoneen sulkemista.
Haminan seurakuntaneuvosto on esittänyt seurakunnanvaltuustolle, että rukoushuoneen toimintaa jatketaan, mutta sen menot karsitaan minimiin. Esityksen mukaan vanhasta öljylämmityksestä luovuttaisiin ja tilalle hankittaisiin lahjoitusvaroin uusi ilmalämpöpumppu. Kahdella ilmalämpöpumpulla pidettäisiin yllä peruslämpöä. Rukoushuonetta käytettäisiin vain kesäisin.

Tsasounan vahtimestarin tehtävistä huolehtiva German Vakkari hämmästelee, että sulkemista on edes suunniteltu.
– Ennen koronaepidemiaa tsasounaan kokoonnuttiin säännöllisesti kerran kuukaudessa, joskus useamminkin, jumalanpalveluksiin ja ortodoksisen kalenterin juhlatapahtumiin. Kävijöiden määrä on aina pysynyt kolmenkymmenen tietämissä.
Myllykoskelaisten seurakunnan jäsenten lisäksi väkeä on tullut Kouvolasta ja Kotkastakin.
– Kodikkaalle ja pienelle rukoushuoneelle riittää käyttöä ja tarvetta. Täällä järjestettävät säännölliset palvelukset ovat meille ykkösasia. Mielestäni se on aika vaatimaton pyyntö, Vakkari sanoo.

Kustannukset ovat pienet, huomauttaa Vakkari.
– Tsasounan vuosittaiset käyttökustannukset ovat noin 8000 euroa. Monet työt tehdään talkoilla, ja esimerkiksi vahtimestarin palkkio on aivan nimellinen.
Vuodenvaihteen jälkeen pienikin palkkio jää historiaan.
– Olen silti valmis leikkaamaan nurmikon, tekemään lumityöt ja huolehtimaan rakennuksesta, Vakkari hymyilee.
Rukoushuone on lähes 70-vuotisen historiansa aikana kerännyt ihmisiä yhteen. Evakkosukupolven rakentaman tsasounan suojissa on viime vuosikymmeninä näkynyt paljon Venäjältä tulleita maahanmuuttajia. Vakkari uskoo, että ortodoksinen kirkko tuttuine tapoineen on helpottanut heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Kirkko on kohtaamispaikka. Sodan jälkeen ortodoksisia evakkoja karsastettiin monilla Sisä-Suomen paikkakunnilla ”ryssänuskoisina”, mutta esimerkiksi Myllykoskella tsasouna osoittautui kokoavaksi voimaksi kantaväestön ja ortodoksisten tulokkaiden välillä.
Tsasounan ensimmäinen isännöitsijä oli Mikko Sipakko. Hänen tyttärensä Tamara Lamponen on isänsä tavoin tehnyt suuren ja pitkäaikaisen työn rukoushuoneen hyväksi.

Myllykosken ilmeeseen erottamattomasti kuuluva tsasouna on myös kulttuurihistoriallinen aarre. Laatokan pohjoispuolisen Korpiselän kunnan Ägläjärven kylässä sijainneen tsasounan mukaan tehty rakennus edustaa Vakkarin mukaan varsin tyypillistä karjalaista ja pohjoisvenäläistä ortodoksista kirkkorakentamista.
Ägläjärven tsasounan mallisia rukoushuoneita on nykyisessä Suomessa kaksi. Myllykosken Jumalansynnyttäjän valmistumisen jälkeen rakennettiin 1957 Suomussalmen Kuivajärvelle Pyhän Nikolaoksen tsasouna.
– Rukoushuoneellamme on kiehtova historia. Arkkipiispa Paavali (1914-1988) asui 1950-luvulla jonkin aikaa rakennuksen alakerrassa. Hän toimi sodan aikana sotilaspastorina ja vuodesta 1955 alkaen kirkkokunnan apulaispiispana. Arkkipiispaksi hänet valittiin 1960, Vakkari kertoo.
Tsasounan kätköistä on löytynyt myös oletettavasti evakoiden mukana kulkeutuneita kirjoja, jotka ovat Pietarista 1700-luvulta.
– Kirjat ovat ajalta, jolloin Katariina Suuri hallitsi Venäjää, Vakkari huomauttaa.

Vakkari sanoo ymmärtävänsä, että taloudelliset haasteet pakottavat kiristämään kukkaronnyörejä.
– Säästäessä pitäisi vain muistaa, että on asioita, joihin ei kosketa. Asteikon huipulla ovat jo mainitsemani säännölliset palvelukset, joiden vuoksi tsasounan pitäisi pysyä ympärivuotisessa käytössä.
Eräs seurakuntalainen soitti arkkipiispa Leolle ja pyysi tältä tukea tsasounan säilyttämiseksi.
– Arkkipiispa sanoi, että meidän pitää taistella tsasounan puolesta. Lopulliset päätökset tekee kuitenkin seurakunta, German Vakkari sanoo.

3 kommenttia aiheesta “Myllykosken ortodoksisen rukoushuoneen tulevaisuus mietityttää seurakuntalaisia

  • 14.11.2020 at 13:24
    Permalink

    Todella lyhytnäköistä touhua seurakunnalta. Olen Helsingistä asti käynyt muutamaan otteeseen kyseisessä kirkossa ja se on todella hyvässä kunnossa sekä todella kaunis. Uskon, että tämä kirkko saattaisi houkutella myös turisteja (suomalaisia ja venäläisiä). Toivon todella että sulkemispäätöksestä luovutaan.

    Reply
  • 14.11.2020 at 17:13
    Permalink

    Toimiva ja kodikas kirkko, jossa Jumalanpalveluksiin osallistuu kymmeniä seurakuntalaisia. Seurakuntalaiset tekevät monet asiat talkootyötä ja sen lisäksi kirkolla on vahtimestari, joka tekee työtään palkatta. Kirkon kustannukset ovat vain 8 000 euroa vuodessa ja jatkossa vielä pienemmät. Seurakuntalaisilla pitää olla mahdollisuus käydä Myllykosken kirkossa jatkossakin koko kirkkovuoden aikana!

    Reply
  • 15.11.2020 at 18:38
    Permalink

    Näin korona-aikaan väljennys olisi paikallaan kuten naapuriseurakunnassakin on aivan oikein osattu ennakoida tuleva tilanne aivan oikein.

    Reply

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Vaikuttaako korona joulusuunnitelmiisi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...