0

Mustilan kallioilla on tehty historiaa ja uraa uurtavaa tutkimusta 1830-luvulla -Mustilaan Struven ketjun mittauspisteen muistolaatta

Mustilassa paljastettiin tänään Unescon maailmanperintökohteen Struven ketjun mittauspisteen muistolaatta sekä opastaulu Rappukalliolle, jossa mittauspiste sijaitsi.

Kunniavieraina tilaisuudessa olivat maanmittuslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen ja maailmanperintökordinaattori Pirkko Yliselä. Toisen Kymenlaakson maailmanperintökohteen laajempi huomioiminen ja säilyttäminen tuleville sukupolville on Kuusankosken Rotaryklubin ja Arboretum Mustilan yhteinen lähialueen historian vaalimisprojekti.

Mustilan kallioilla on tehty historiaa ja uraa uurtavaa tutkimusta 1830-luvulla. Kalliolta löytyy kolo, josta tehtiin kolmiomittausta Strömforssiin, Korsmalmille, Porlammille ja Perheniemeen. Tämä paikka on osa Struven ketjua, kolmiomittausketjua, joka kulkee Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle

– Kymmenen valtion läpi kulkeva astemittausketju on nykyisin Unescon maailmanperintökohde, joka on osoitus aikansa huippututkimuksesta, tieteestä ja maailmanhistoriasta, jota on tehty keskellä korpea 200 vuotta sitten, sanoo Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen.

Tähtitieteilijä Georg Wilhelm von Struve halusi selvittää maan kokoa ja muotoa: onko maapallo todellakin litistynyt navoiltaan. Tätä varten tarvittiin niin kolmiomittausta kuin tähtitieteellistä paikanmääritystäkin. Ja tietysti tukuttain rahaa Venäjän tsaarilta, koska koko ketjun määrittäminen kesti 40 vuotta.

Alun perin mittausketju kulki kahden valtion eli Venäjän ja Ruotsi-Norjan läpi. Norja kuului 1800-luvulla Ruotsiin. Nykyisin Struven ketjun pisteitä on kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina.

Struven ketju on oikealta nimeltään venäläis-skandinaavinen astemittausketju. Siis kolmioista muodostettu mittajono, jolla on mitattu maan kokoa ja muotoa. Mittauspisteitä on Suomessa 116 ja niiden tarkkuus on ollut meillä niin hyvä, että näitä mittauspisteitä on voitu käyttää kartoituksen perustana vielä 1950-luvulla.

Struven ketjun työt käynnistyivät Suomessa lähes 200 vuotta sitten. Struve itse hoiti neuvottelut, mutta varsinainen työ tehtiin kokonaan kotimaisin voimin. Suomi on pitkä maa, mikä kertoo mittauspisteiden määrän, 116 pistettä kaikkiaan 265 pisteestä.

Tähtitieteilijä von Struve oli tyytyväinen mittaustuloksiin: maa on litistynyt navoiltaan MOT. Struve olisi myös tyytyväinen siitä, että työ on myös osa tutkimuksen ja tekniikan maailmanperintöä.

Kansainvälisessä geodeettien kokouksessa 1994 esitettiin, että mittava kolmiomittausketju olisi syytä saada Unescon maailmanperintökohteeksi. Idea tuli Maanmittauslaitokselta ja Maanmittauslaitos lähti tutkimaan asiaa. Kesti 10 vuotta, että nuo kaikki kymmenen maata olivat hyväksyneet asian ensin paikallisessa viranomaisessa ja saaneet hyväksynnän ja allekirjoitukset ministereiltään. Jokainen maa sai valita mielestään edustavimmat pisteet Unescon listalle. Yhteensä pisteitä tuli 34 kaikkiaan 265 pisteestä.

Maanmittauslaitos teki tarvittavat asiakirjat ja viimein 15.7.2005 Struven ketjun ”outstanding universal value” tieteen ja tekniikan edustajana tunnustettiin, ja astemittausketju, Struve Geodetic Arc, vietiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Unescon maailmanperintölistalla Struven pisteitä on 34. Maanmittauslaitos hallinnoi Struven ketjun maailmanperintökohdetta Suomen osalta. Struven ketju edustaa edelleen harvinaista esimerkkiä tieteen ja tekniikan alueella sekä erityisesti kymmenen maan yhteisestä Unesco-kohteesta.

Viikon kysymys

Aiotko ottaa koronarokotteen, kun se tulee mahdolliseksi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...