0

Koronapandemian aika on innostanut ihmisiä putsaamaan nurkkansa

Koronaviruksen aiheuttaman tilanteen vuoksi ihmisillä on ollut entistä enemmän vapaa-aikaa. Tämä näkyy monessa asiassa, kuten esimerkiksi jätehuollossa.
Kymenlaakson Jäte Oy:n toteuttama vaarallisten aineiden keräys tuotti kesäkautena selvästi aiempaa paremman tuloksen.
– Keräyksissämme näkyi selkeästi niin sanottu koronalisä, joka oli kymmenen prosentin luokkaa, laskeskelee kenttäpäällikkö Janne Karhu.
– Lisäys näkyi kautta linjan. Painon mukaan arvioitaessa metalli oli luonnollisesti selkeä ykkönen. Oli myös havaittavissa, että ihmisillä on ollut aikaa kaivella esiin maalijätteitään ja tuoda ne keräykseen, jatkaa Karhu, jonka ohella juttua tehtäessä olivat paikalla Kymenlaakson Jätteen viestintäpäällikkö Anne Sironen ja heinäkuun alussa työnsä yrityksessä aloittanut kuljetuspalvelupäällikkö Mervi Haukkala.
Kymenlaakson Jätteen toiminta-alueeseen kuuluvat Kymenlaakson kunnat Kouvola, Kotka, Hamina, Miehikkälä, Virolahti, Pyhtää ja Iitti sekä Lapinjärvi ja Mäntyharju.
– Alueella asuu noin 182000 asukasta, selvittää Sironen.
Keltakankaan jäteasema on sijainniltaan toiminnalle keskeinen paikka.
– On hieno asia, että valtatien 15 Keltakankaan risteys saatiin kunnostettua eritasoliittymäksi. Tämä lisäsi tuntuvasti liikenneturvallisuutta. Toivon kuitenkin vielä, että Matarojantielle saataisiin 60 kilometrin tuntinopeusrajoitus kauemmaksi Sippolan suuntaan. Nyt nopeusrajoitusmerkki on vasta rinteessä, ylemmän, mäen päällä olevan Hyötyvirran risteyksen jälkeen. Tämä lisää vaaratilanteiden mahdollisuutta, kun tullaan vauhdilla Sippolasta päin, painottaa Sironen.
Kymenlaakson Jätteellä on 53 työntekijää.
– Kuluneena kesänä työllistimme yhteensä 12 kausityöntekijää vakituisen henkilöstön kesälomansijaisiksi. Lisäksi teemme yhteistyötä muun muassa Parik- ja Sotek-säätiöiden kanssa. Yhteistyön avulla olemme mukana tarjoamassa polkuja työelämään vaikeasti työllistyville. Olemme myös siviilipalveluspaikka, kertoo Sironen.
Kymenlaaksossa on viime vuosina jatkuvasti parannettu jätteiden lajittelua.
– Tekemämme asiakastyytyväisyystutkimukset osoittavat, että ihmisten mielestä lajittelu on helppoa ja hyödyllistä, toteaa Sironen tyytyväisenä.
– Nuoremmat ikäluokat ovat hyviä lajittelijoita ja etenkin lapset tuntuvat tietävän aiempaa enemmän lajittelusta ja sen merkityksestä, jatkaa Mervi Haukkala.
Toki lajittelussa on edelleen petrattavaa.
– Viime vuonna tekemässämme tutkimuksessa loppujätteessä oli painon mukaan arvioitaessa edelleen noin 30 prosenttia biojätettä, joka sisältää paljon ravinteita. Ne olisi hyödyllisempää käyttää muualla, korostaa Janne Karhu.
– Myös muovijätettä oli loppujätepusseissa edelleen turhan paljon, jatkaa Karhu.
Viime heinäkuun alusta lähtien tuli voimaan muovipakkausten keräysvelvollisuus kaikkiin taloyhtiöihin, joissa on vähintään 10 taloutta.
– Jätehuoltomääräys on otettu varsin hyvin käyttöön ja toimii lähes kaikissa vähintään 10 talouden taloyhtiöissä. Parhaillaan valmistaudutaan ensi heinäkuun alkuun, jolloin voimaan tulee määräys, joka ulottaa muovinkeräyspakon myös 5–9 asunnon talouksiin, selvittää Sironen.
Myös yksityistalouksia on pystytty ottamaan bio- ja muovikeräyksien piiriin.
– Olemme voineet ottaa mukaan myös pientaloja suurimmissa taajamissa, mikäli ne sijaitsevat kuljetusreittiemme varrella. Jokainen kohde arvioidaan tapauskohtaisesti. Kiinnostuneiden kannattaa kysyä asiasta meiltä asiakaspalvelusta, toteaa Sironen.
Vuosien varrella erikseen lajiteltavien ja kierrätettävien jätteiden määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Trendi jatkuu.
– EU:n direktiivin mukaan vuonna 2025 tulisi tekstiilijätteelle järjestää erilliskeräys, kertoo Karhu.
Tämän vuoden alusta alkaen Keltakankaan jäteasemalle on voinut tuoda haravointijätteitä maksutta. Maksuttomuus on mahdollista, koska haravointijätteet käsitellään paikan päällä, eikä siirtokuljetuksia tarvita.
– Tämä maksuttomuus ei koske muita jäteasemia, painottaa Karhu.
Uutuutena Keltakankaan jäteasemalla on alettu tehdä multaa.
– Teemme sitä pehmeästä ja maatuvasta haravointijätteestä, jossa mukana voi olla myös muun muassa omenia. Meillä on oma biokaasulaitos, jonka prosessissa saadaan jätteen sisältämä energia hyödynnettyä. Jäljelle jäävä orgaaninen massa kompostoidaan ja siihen sekoitetaan kivennäismaata. Näin saamme aikaan infra-, piha- ja kasvimultaa, jota myymme, selvittää Sironen.

Kommentteja aiheesta “Koronapandemian aika on innostanut ihmisiä putsaamaan nurkkansa

  • 12.9.2020 at 07:55
    Permalink

    Kuudenkympin rajoitusta kannattaisi kyllä jatkaa turvallisuuden vuoksi ja lopettaisi turhan kaasutuksen ja polttonesteen kulumisen ylämäessä.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Aiotko ottaa koronarokotteen, kun se tulee mahdolliseksi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...