0

Lupiini ihastuttaa ja vihastuttaa – Vieraslajien torjunta kuuluu maanomistajan vastuulle

Lupiini kukkii komeasti teiden varsille. Toiset tykkäävät, toisia se ärsyttää. Komealupiini kuuluu vieraslajien joukkoon niin kuin jättiputki, jättipalsami, kurtturuusu ja espanjansiruetana.

Vieraslajit ovat ihmisen mukana uusille alueille levinneitä lajeja. EU:n vieraslajiasetuksen mukaan vieraslajia pidetään haitallisena, jos sen tuonnin tai leviämisen on todettu uhkaavan tai haittaavan luonnon monimuotoisuutta ja siihen liittyviä ihmisten hyvinvointia ylläpitäviä ekosysteemipalveluita.
Vieraslajien aiheuttamat riskit voivat nousta entistä suuremmiksi ilmastonmuutoksen edetessä ja toisaalta vieraslajit menestyvät voimakkaasti häirityissä ja muutetuissa elinympäristöissä. Luonnonelinympäristöjen hyvä tila vähentää vieraslajien leviämistä. Haitallisten vieraslajien torjumiseksi on laadittu hallintasuunnitelma.

MTK pitää torjuntatoimien priorisoinnin ja kohdentamisen kannalta tärkeänä, että haitallisiin vieraslajeihin liittyvät riskit ja niiden merkittävyys tunnetaan. MTK kannustaa arvioimaan haitallisten vieraslajien nykyisin ja mahdollisesti tulevaisuudessa aiheuttamat taloudelliset tappiot sekä muut vaikutukset mahdollisimman hyvin niin, että tietoa voidaan hyödyntää päätöksenteon perustana.
MTK on esittänyt toiveen, että haitallisten vieraslajikasvien leviämisen estämiseksi vieraslajikasviainesta sisältävälle kasvijätteelle ja maaainekselle järjestettäisiin kunnissa riittävästi maksuttomia vastaanottopaikkoja.

Kouvolassa keskitytty jättiputken ja jättipalsamin torjuntaan
Kouvolan kaupunki aloitti jättiputkien järjestelmällisen torjunnan keväällä 2012. Jättiputkihanketta on tarkoitus jatkaa vuosittain, sillä jatkuvuus parantaa hankkeen tuloksia. Jättipalsamin torjuntatyötä on myös aloitettu kaupungin toimesta ja talkootyönä. Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä vieraslajitietoutta, kerätä tietoa uusista esiintymistä, kannustaa omatoimiseen torjuntaan sekä hävittää jättiputkea ja jättipalsamia kaupungin omistamilla mailla.
Torjuntatyötä tehdään huhtikuun lopulta elo-syyskuulle. Torjunta kohdistetaan kaupungin omistamille alueille. Kaupungin tiedossa on noin 350 jättiputkikohdetta, joista 186 on kaupungin maalla. Jättipalsamikohteita on ilmoitettu noin 400 kappaletta. Palsamien torjuntaa kaupungin mailla tekee ja torjuntatalkoita koordinoi yksi kaupungin harjoittelija.
Vieraslajien torjunta kuuluu maanomistajan vastuulle. Mikäli havaitset kiinteistölläsi vieraslajeja, kannattaa torjunta aloittaa ajoissa. Myös ennaltaehkäisevä toiminta, kuten puutarhajätteen oikeaoppinen hävitys estää vieraslajien leviämistä.

7 kommenttia aiheesta “Lupiini ihastuttaa ja vihastuttaa – Vieraslajien torjunta kuuluu maanomistajan vastuulle

  • 21.6.2020 at 18:43
    Permalink

    Onhan Suomessa tuhansia ulkomaalaisperäisiä ihmisiä laillisesti. Vierasperäisillä kasveilla pitäisi olla samat oikeudet. Kukkarasismiin kannustetaan voimakkaasti ilman mitään vastuuta!

    Reply
  • 21.6.2020 at 23:51
    Permalink

    Eikö kaupunki aio hävittää lupiineja alueiltaan? Ainakin Inkeroisissa kaupungin omistamilla maa-alueilla lupiinit rehottavat ja kohta taas siementävät leviten vieläkin isommalle alueelle.

    Reply
    • 22.6.2020 at 11:48
      Permalink

      Kouvolan kaupunki ei ole lupiinirasisti. Kukinnan jälkeen leikkataan siemenkodat pois, jolloin huolestuttava leviäminen hidastuu huomattavasti.

      Reply
  • 22.6.2020 at 16:30
    Permalink

    Lupiini on alunperin istutettu koristeeksi ja erosion estoon teiden varsille. Pysyköön se siellä, mihin se on tarkoitettu. Lupiini on myös ravintokasvi ja hyvä semmoinen. Pysyköön lupiini siellä, mihin se on tarkoitettu.
    Harmillisempi vieraslaji Kymen Keskilaaksossa on liikennevalot. Ne eivät kuulu ympäristöömme. Aiheuttavat turhaa liikennettä ja pysäyttävät ajoneuvoja jopa 30 000 kertaa vuodessa ja aiheuttavat ylimääräisiä päästöjä, jotka eivät teille ja risteyksiin kuulu saati sitten naapuriin, jossa jo piipitys estää nukkumisen kesällä, jolloin pitää pitää ikkunoita auki!

    Reply
  • 22.6.2020 at 16:48
    Permalink

    Lupiinisota on feikkitiedettä. Ilman vieraslajeja kuolisimme täällä pohjolassa nälkään. Voimme poistaa tietenkin inhoamamme värit ympäristöstä. Mutta kuinka moni haluaa ihailla harmaata ympäristöä vielä kesälläkin, kun saamme lyhyen aikaan nauttia viraslajien ihanasta trooppisesta väriloistosta? Ei tarvitse koronakesänäkään lähteä hakeman väriä joko tai maasta 🙂

    Reply
  • 22.6.2020 at 17:06
    Permalink

    Miksi nyt pitäisi hävittää pörriäisten kaunit mesikipot? Ilman kukakasveja ei pörriäiset pärjää eikä suurin osa kotimaisesta eineksestä ilman pölyttäjijä. Hunajasadotkin ovat pienentyneet vieraslajien hävityksessä!

    Reply
  • 24.6.2020 at 21:54
    Permalink

    Lupiini valtaa alaa muilta kasveilta, jonka vuoksi lukuisat niittyjen ja laitumien kasvit ja hyönteiset ovat harvinaistuneet. Viime aikoina se on alkanut levitä myös hiekkapohjaisille mäntykankaille. Lupiini on myrkyllinen sisältämiensä alkaloiden vuoksi.

    Reply

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Koronarajoitukset hellittävät. Kiinnostavat paikalliset kesätapahtumat?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...