0

Aluetoimikunnilla on kehittämisrahaa käytettävissä euro/asukas

Kouvolan tulevaisuusjaosto käsitteli 12.5. kokouksessaan strategiatavoitteita ja niiden toteutussuunnitelmia. Lisäksi kuultiin kouvolalaisten hyvinvoinnista ja sitä edistävistä tulevista toimenpiteistä sekä aluetoiminnasta.

Kouvolassa toimii Anjalankosken, Elimäki-Korian, Keskusta-alueen, Kuusankoski-Jaalan ja Valkealan aluetoimikunnat.
Kaupunki on sitoutunut aluetoimikuntien toimintaan. Aluetoimikunnilla on tärkeä rooli elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin ylläpidossa ja parantamisessa. Aluetoimikunnat ovat asukkaiden edustajia ja tekevät yhteistyötä eri toimijoiden esimerkiksi järjestöjen, yritysten ja kaupungin kanssa. Toiminta on ollut alkuvaiheessa kokeilua ja roolien hakemista.
– Hienosti on saatu aikaan erilaisia kehittämisprojekteja ja yhteistoimintaa eri toimijoiden kanssa. Alueilla tehtyjä kokeiluja voidaan laajentaa koko Kouvolaan, esimerkiksi maksuton ja kaikille avoin robotiikkakerho Korpibotit Valkealassa, toteaa hyvinvointijohtaja Arja Kumpu.
Aluetoimikunnilla on käytössään aluekehittämisraha, joka koostuu aluekeskuskohtaisesta kehittämisrahasta ja innovaatiorahasta. Aluekeskuskohtaista kehittämisrahaa on käytettävissä alueilla euro asukasta kohti. Kaupunginhallitus voi tulevaisuusjaoston esityksestä myöntää alueille myös innovaatiorahaa erilaisiin hankkeisiin.

Elinvoiman ja hyvinvoinnin kasvuohjelmien tavoitteet määritellään kaupunkistrategiassa: kaikista pidetään huolta, kasvun kärjiksi on tunnistettu lasten kasvu, nuorten kasvu sekä yritysten kasvu. Lasten kasvulle tärkeää on parantaa kouvolalaisten perhearkea, nuorten kasvulle tärkeää on koulutus. Yritysten määrän ja liiketoiminnan kasvussa keskeisenä kasvutoimialana on logistiikka ja siihen tukeutuva liiketoiminta. Elinvoiman kasvun päämäärät ovat 1) logistiikkaklusterin ja siihen tukeutuvan liiketoiminnan kasvu talousalueella, 2) saavutettavuus kansallisesti ja kansainvälisesti, 3) osaaminen ja innovaatiot sekä 4) elävä kaupunkikeskusta. Hyvinvoinnin kasvun päämäärät ovat 1) terveelliset elintavat ja kulttuurinen hyvinvointi, 2) osallisuus, 3) työllisyys sekä 4) arjen turvallisuus.
Elinvoiman ja hyvinvoinnin kasvu -ohjelmat ovat edenneet toteutussuunnitteluun. Toteutusta ja verkostotyötä johdetaan tulevaisuusjaoston alaisuudessa eri osapuolia sitouttavasti ja uusia rahoitusmahdollisuuksia etsien. Päämäärät on projektoitu luonnostasolle saakka. Seuraavaksi alkaa projektien priorisointi ja yhteensovittaminen, jota tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa. Luonnokset lähetetään sidosryhmille lausunnolle. Organisaatiot ja järjestöt voivat ilmoittaa halukkuudestaan lausunnon antamiseen alla mainituille lisätietoja antaville henkilöille.
Kaupungin toimialoilla tehdään jatkuvasti työtä päämäärien eteen, esimerkiksi keskustan viihtyvyyttä lisätään ja kävelykadun on tarkoitus jatkua asemalle saakka vuodesta 2024 alkaen. Taloussuunnitelmaan ja –arvioon 2021-2023 taulukoidaan budjettikaudelle priorisoidut hankkeet, joissa kaupunki on mukana.

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportin 2020 mukaan kouvolalaiset voivat pääosin hyvin. Eri ikäryhmillä esiintyy kuitenkin erilaisia hyvinvointivajeita ja tuen tarvetta, johon kaupunki voi palveluillaan vaikuttaa. Positiivisina asioina nousivat työllisyyden paraneminen edelleen ja nuorten parantunut kokemus omasta terveydestään. Myös nuorten tupakointi, nuuskan käyttö ja viikoittain koulukiusattujen osuus ovat vähentyneet. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut tavoitteiden mukaisesti, ja kotihoidon palvelujen piiriin pääsi jonottamatta.
Huolta sen sijaan aiheuttaa kaupungin heikko taloudellinen tila, mikä vaikuttaa myös hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Lasten osallisuuden kokemus luokkayhteisössään on vähentynyt. Lastensuojelun piirissä olleiden lasten määrä on edelleen kasvanut, kuten myös koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus. Lisäksi nuorten hyvinvointia heikentää liian vähäinen liikunta ja mielenterveyden haasteet. Mielenterveyden haasteet nousevat esille myös työikäisessä väestössä, etenkin naisten kohdalla. Ikäihmisten kohdalla yksinäisyyden tunnetta kokevien osuus kotihoidon asiakkaista on kasvanut.
Hyvinvointisuunnitelmassa 2021 esitetään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kulttuurin saavutettavuutta parannetaan. Lasten ja nuorten arkiliikkumista aktivoidaan ja nuorten nuuskan käyttöä pyritään vähentämään. Osallisuuden vahvistamiseksi edistetään järjestöyhteistyötä, aluetoimintaa ja vapaaehtoistyötä sekä suunnitellaan matalan kynnyksen kohtaamispaikka -mallia. Työllisyyden parantamiseksi kehitetään muun muassa koulutusyhteistyötä ja yhteistyöverkostoja sekä otetaan käyttöön työllisyyden kehittämissuunnitelma. Arjen turvallisuuden lisäämiseksi osallistutaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kehittämiseen sekä panostetaan turvallisuusviestintään ja kestävään kehitykseen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Onko kaupunginvaltuutettujen kyläkummitoiminta tarpeellista?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...