0

Myllykoskelainen Urpo Kunnas teki pitkän työuran paperitehtaalla –Mies muistetaan myös mukanaolosta eri harrastuksissa.

Eilen 90 vuotta täyttänyt myllykoskelainen Urpo Kunnas on ehtinyt olla monessa mukana. Hän teki pitkän työuran Myllykosken paperitehtaalla ja mies muistetaan myös mukanaolosta eri harrastuksissa.
– Keskeisimpiä harrastuksiani ovat olleet yleisurheilu, metsästys ja kuorolaulu.
Kunnas on ollut pikkupojasta lähtien Myllykosken Kilpa-Veikkojen jäsen.
– Oma päälajini oli juoksu ja saavutin ennätyksekseni 1000 metrillä ajan 2.40,3. Keskeisimmin olin mukana yleisurheilussa tuomaritehtävissä. Minulla on kansainvälinen yleisurheilun tuomarikortti, joka on varmaan ainoa paikkakunnalla.
– MyKV järjesti 1940-luvun loppupuolelta lähtien varmaankin 30 yleisurheilukilpailua vuodessa. Kansainvälisiä kisoja pidettiin osapuilleen kaksi kesässä. Mieleeni on jäänyt erityisesti saksalainen Herbert Schade, joka otti pronssia Helsingin olympialaisten 5000 metrillä. Myllykosken kilpailuissa oli osanottajia lukuisista eri maista. Oli pitkälti Urho Saariahon ansiota, että heitä saatiin tänne, muistuttaa Kunnas.
Urpo Kunnas on Myllykosken Metallimiesten kuoron perustajajäsen. Hän lauloi perustamisvuodesta 1955 lähtien kuorossa vuosikymmenten ajan.
– Taisin olla jo yli 85-vuotias, kun olin viimeisiä kertoja mukana kuoron vakituisessa toiminnassa.
– Metsästystä olen harrastanut noin 20-vuotiaasta lähtien. Olen ollut Myllykosken Metsästysyhdistyksen toiminnassa mukana etenkin hirvijahdeissa. Neljäs pääharrastukseni on ollut kova työnteko, naurahtaa Kunnas.
Myllykosken paperitehtaalla Kunnas työskenteli pitkään.
– Aloitin tavallaan jo vuonna 1943, kun mittasin13-vuotiaana tehtaan laanilla sotavankien ajamia puita. Jatkoin tämän jälkeen tehtaalla töissä ja olin varmaankin varsinaisesti kirjoilla jo vuoden 1944 lopulla, jolloin aloitin putsaushommissa. Olin tehtaalla useissa eri tehtävissä. Pisimpään työskentelin korjauspajalla. Kävin välillä asentajakoulutuksessa Helsingissä ja sain hihna-asentajan pätevyyden. Tehtaan ohella työskentelin välillä muutamien päivien jaksoja muuallakin, kuten satamassa, muistelee Kunnas, joka jäi eläkkeelle vuoden 1990 tietämissä.
– Tämän jälkeenkin tein satunnaisesti töitä muun muassa sorakuljetusalalla kuljettimia korjaten.
Urpo Kunnas oli 9-vuotias talvisodan syttyessä.
– Nykyistä korona-ajan poikkeustilaa ei voi verrata sota-aikaan, joka oli monella tapaa huomattavasti rankempi.
Kunnas oli etenkin talvisodan aikana täpärissä paikoissa. Hurjin muisto on sammalten haku suolta läheltä Lylysmäkeä.
– Ensin lensi 20–30 pommikoneen ryhmä pommittamaan Kouvolaa, jonka jälkeen tuli hävittäjiä. Olimme naapurin isännän kanssa liikkeellä hevosen ja reen. Kaksi hävittäjää alkoi tulittaa meitä. Hyppäsin suojaan lumikasaan, ja isäntä ajoi reen läheisen riihen suojaan. Kuului räpinää, ja kuulasuihkuja sujahteli hankeen. Toinen tiukka paikka oli Kouvolassa, jonka rakennukset pommitukset sytyttivät tuleen, muistelee Kunnas.
Sota-aikana Kunnas oli sotavankien kuljettamien puiden mittaustöiden ohella myös muun muassa linnoitustoimiston palveluksessa, ilmasuojelukomppanian poikaosastossa ja erilaisissa vartiointitehtävissä esimerkiksi desantteja etsimässä.
Yhä varsin pirteässä kunnossa oleva Kunnas asuu yksin omakotitalossaan, jonka hän rakensi aikanaan isänsä kanssa.
– Jo aiemmin samalla paikalla sijaitsi talo, joka oli lapsuuskotini.
Kunnaksen Birgit-vaimo on jo kuollut. Pariskunnalle syntyi kolme poikaa. Perillisiä on kolmessa sukupolvessa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Onko kaupunginvaltuutettujen kyläkummitoiminta tarpeellista?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...