0

Kouvolan kaupungin viime vuoden tulos on 27,7 miljoonaa alijäämäinen – Säästöjen etsiminen jatkuu

Kouvolan kaupungin vuoden 2019 alijäämä oli 27,7 miljoonaa euroa. Alijäämä oli pienempi kuin vuoden 2019 muutetussa talousarviossa oli arvioitu, mutta silti vuoden 2019 alijäämäisen tuloksen jälkeen kaupungille muodostui taseeseen kertynyttä alijäämää 13,6 miljoonaa euroa.
– Alijäämä pitää pystyä kattamaan seuraavan neljän vuoden aikana. Tiukka taloudellinen tilanne näkyy myös vuosikatteessa, joka oli toista vuotta putkeen miinusmerkkinen, ollen -5,2 miljoonaa euroa. Lisäsäästöjä etsittiin 2019 kuluessa niin henkilöstöstä, palveluista kuin omaisuudestakin, sanoo talousjohtaja Hellevi Kunnas.
Vuoden 2019 verotulokehitys oli edelleen poikkeuksellista ja ennalta-arvaamatonta johtuen vuoden alussa käyttöön otetusta tulorekisteristä ja verokorttiuudistuksesta. Verotuloja kertyi 338,1 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 172,3 miljoonaa euroa. Verotulokertymä oli 7,0 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Toimintakate kasvoi edelliseen vuoteen nähden 10 miljoonaa euroa, josta suurin kasvu tuli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Palveluja ostettiin 382,7 miljoonalla eurolla, mikä oli 66,1 % toimintakuluista. Kymsoten osuus palvelujen ostoista oli 322,1 miljoonaa euroa.
– Sote-toiminnan siirtyminen vuoden alussa Kymsotelle kasvatti palvelujen ostojen osuutta toimintakuluista ja muutti samalla merkittävästi kaupungin henkilöstörakennetta. Tästä johtuen kaupungin oman toiminnan vaikutusmahdollisuudet menokehitykseen heikkenivät, toteaa Hellevi Kunnas.
Kaupungin henkilöstömäärä on lisäksi vähentynyt viime vuoden aikana käydyistä yhteistoimintamenettelyistä sekä erittäin tiukasta henkilöstösuunnittelusta johtuen. Kaupungin palveluksessa oli vuodenvaihteessa henkilöstöä yhteensä lähes 3160, joista vakinaisia oli noin 2600. Henkilöstökulut olivat 150,7 miljoonaa euroa, joka oli 26,0 % toimintakuluista.
– Tiukassakin taloudellisessa tilanteessa on uskallettava investoida tulevaisuuden elinvoiman varmistamiseksi. Toteutuneet investointimenot olivat yhteensä 47,0 miljoonaa euroa ja Kouvola toteutti ja vei kärkihankkeitaan viime vuonna määrätietoisesti eteenpäin, kertoo kaupunginjohtaja Marita Toikka.
Kesällä pidetyt Asuntomessut Kouvolassa olivat yhdessä tekemisen voimannäyte, jotka saivat erinomaista näkyvyyttä mediassa ja kiitosta messuvierailta. Pioneeripuistossa kävi neljän messuviikon aikana yhteensä 114 000 kävijää, jotka toivat mukanaan kaupunkiin noin 12,1 miljoonaa euroa. Tästä 7,1 miljoonaa käytettiin messujen ulkopuolella keskustan palveluissa, kauppakeskuksissa, oheiskohteissa sekä majoitukseen.
Kimolan kanavan kaksi vuotta kestäneet rakennustyöt valmistuivat aikataulussa ja Kouvolan uusi kesäkohde avautuu veneilykaudelle 2020. Kouvolassa kanavayhteys päättyy Voikkaalle, jonne kehitetään parhaillaan veneilijöille ja risteilyaluksille suunnattuja palveluja.
Muiden kärkihankkeiden osalta Asemanseudun Matkakeskuskorttelin vaiheittaisen toteuttamisen suunnitelma valmistui. Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali (Kouvola RRT) hanke eteni suunnittelusta hankinta- ja rakennusvaiheeseen. Kullasvaaran RR- terminaalin 1. ja 2. urakat valmistuivat ja 3. urakan valmistelu eteni siten, että sen kilpailutus käynnistyi vuoden 2020 alussa. Vaiheittain valmistuvan hankkeen avulla Kouvolan kaupunki luo yrittäjille ja uusille toimijoille puitteita kasvattaa liiketoimintaansa logistiikan alalla.
– Tulevaisuuteen katsottaessa on kuitenkin hyväksyttävä, että Kouvolan talous on edelleen hyvin tiukalla. Tilanne ei helpotu lähivuosina, vaan talouden sopeuttamista ja säästöjen etsimistä pitää edelleen jatkaa kaikin mahdollisin tavoin. Kouvolan väestö vähenee ja samalla kaupunki myös ikääntyy: lasten, nuorten ja työikäisten suhteellinen osuus Kouvolan väestöstä laskee, yli 64-vuotiaiden osuus kasvaa. Lähtökohtana on, että rakenteita uudistetaan kuntalaisten parhaaksi ja palveluita kehittäen, näkee Marita Toikka.
– Sopeuttamisen lisäksi on pyritty mahdollistamaan kehitystyö ja panostamaan laatuun – talouden sallimissa rajoissa. Nyt on lisäksi varauduttava siihen, että kaupungin taloustilanne ja toiminta tulevat koronaepidemian takia kohtaamaan merkittäviä haasteita ja muutoksia. Koronatilanteen kehittymistä on vaikeaa ennakoida, mutta sen vaikutukset palveluihin ja toimintaan myös kuntatasolla tulevat varmasti olemaan mittavat ja pitkäaikaiset, Toikka päättää.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Koetko Uudenmaan liikkumisrajoituksen tarpeellisena?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...