0

Ratulan seuratalo pidetään hyvässä kunnossa

Vuonna 1951 valmistunut Ratulan seuratalo on kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Eero Sipilän mukaan koko kylän talo. Rakennus halutaan pitää kunnossa, vaikka sen käyttöaste on ollut viime vuosina varsin vähäinen. Seurataloa vuokrataan edelleen kesäaikaan esimerkiksi hääjuhlia tai syntymäpäiviä varten. Talolla järjestetään myös kyläläisten omia tapahtumia. Muun muassa Ratulan Erämiesten järjestämät hirvipeijaiset kokoavat talolle vuodesta toiseen mukavasti paikallista väkeä.

– Onhan tämä talo kieltämättä kylälle sellainen positiivinen rasite. Vaikka taloa käytetään suhteellisen vähän, on se silti pidettävä kunnossa, Eero Sipilä toteaa.

Viime vuosina seuratalolla on tehty monenlaisia peruskorjauksia ja parannuksia.

– Talossa on sähkölämmitys, mikä on aikamoinen taloudellinen rasite. Sen vuoksi rakennukseen on asennettu ilmalämpöpumppuja, ja myös jätevesiasiat on hoidettu asetusten mukaisiksi. Rakennuksen yleisilmettä on kirkastettu pesemällä ”paraatipuolen” tummuneet ulkoseinät. Loput seinälevyt pestään myöhemmin, kun kelit sen sallivat.

Parhaillaan käynnissä oleva ikkunoiden uusiminen on iso projekti. Seurataloon vaihdetaan kaikkiaan 47 ikkunaa, ja hankkeen kustannusarvio on 40 000 euroa.

– Saamme hankkeeseen puolet tukea Pohjois-Kymen Kasvulta. Ilman ulkopuolelta tulevia tukia seuratalon kunnostaminen olisi mahdotonta. Katamme oman osuutemme kustannuksista osittain muun muassa talkootyöllä. Tosin yhdistyksessämme on valitettavan vähän aktiivisesti toimivia jäseniä. Ongelma taitaa olla sama useimmissa muissakin yhdistyksissä, Sipilä pohtii.

Seuratalon ikkunaremontin aikana kannatusyhdistyksen jäseniä on kuitenkin päivittäin paikalla vähintään kolme. Yksi heistä huolehtii muonituksesta, ja loput ovat ikkuna-asentajien apuna.

– Yritämme koota rahaa ikkunaremontin omaosuuteemme myös myymällä seuratalon vanhoja ikkunaruutuja, Matti Mäkelä puolestaan kertoo ja vinkkaa, että vanhat ikkunat soveltuvat hyvin vaikkapa kasvihuoneen rakentamiseen.

– Seuratalon nurkkia siivotessamme olemme löytäneet myös muuta myytäväksi kelpaavaa tavaraa. Niitä on kaupiteltu muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Ratulan Seuratalon Kannatusyhdistyksen aktiivijäsenet toivoisivat, että talo olisi ahkerammassa käytössä. Ikkunaremontin valmistumista aiotaan juhlistaa jossakin vaiheessa, kun ilmat hieman lämpenevät.

– Olemme suunnitelleet, että voisimme alkaa järjestää seuratalolla kerran kuukaudessa jonkinlaista turinatupaa. Olisi kiva saada kyläläisiä koolle ja kuulla heidän mielipiteitään sekä ideoitaan siitä, millaista toimintaa ja tapahtumia voisimme järjestää yhdessä kylällä ja tietysti myös seuratalolla, Sipilä sanoo.

Ratulan seuratalolla on ollut oma kulta-aikansa. Se ajoittui 50-luvulta 70-luvun alkuvuosiin. Uutta ja hyväkuntoista seurataloa pidettiin perimätiedon mukaan jopa Etelä-Suomen upeimpana tanssipaikkana. Sinne mahtuu 600 henkeä, ja Erkki Koskenniemen 1991 päivittämän historiikin mukaan väkeä oli aina enemmän kuin voitiin ottaa. Joskus tansseihin päästettiin väkeä salaa yli luvallisen määränkin.

Seuratalon tanssien suosio johtui hyvien puitteiden lisäksi myös siitä, että tansseihin pyrittiin tilaamaan aikansa suosituimmat artistit ja orkesterit. Ratulan seuratalon tansseja tahdittivat muun muassa Olavi Virta ja Eino Grön. Tansseja järjestettiin lauantaisin ja sunnuntaisin. Seuratalolla oli myös kylän omaa teatteritoimintaa ja siellä vieraili aikansa näyttelijälegendoja, kuten Aku Korhonen. Tanssikansa siirtyi kuitenkin aikanaan seurataloilta tanssilavoille ja ravintoloihin. Ratulan seuratalolla riitti onneksi tanssijoita niin pitkään, että seuratalon rakentamiskustannuksiin otetut velat saatiin kuitattua, ja talon ylläpitokustannuksiinkin jäi rahaa.

Viikon kysymys

Maa on paljas, eikä maisema näytä helmikuulta. Kaipaatko lunta?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...