0

Työpaikoilla pitäisi ottaa esille myös mielen hyvinvointi

Löydä elämänilo. Innostu uudestaan. Anna ja pyydä anteeksi. Pidä kiinni unelmistasi. Arvosta itseäsi. Pidä yhteyttä ystäviin.
Nämä ovat hyvän mielen voimasanat pikkuruisessa vihkosessa, jonka Kouvolan Mielenterveysseuran tukihenkilö Tarja Ulmanen antaa toimittajalle haastattelun päätteeksi kauppakeskus Veturissa.
Vihkonen kiteyttää hyvän mielen sanoman. Haastattelussa aiheita käsiteltiin vähän monisanaisemmin.

Kouvolan Mielenterveysseura perustettiin 31 vuotta sitten edistämään eri-ikäisten mielenterveyttä vapaaehtoisten voimin. Jäseniä on tällä hetkellä noin 160. Tukihenkilötoiminnassa on mukana vajaat 30 henkeä ja lisää väkeä toivotaan avuntarpeen lisääntyessä.
– Tämän päivän tempauksella teimmekin itseämme tunnetuksi ja kerroimme 10. helmikuuta alkavasta tukihenkikökoulutuksesta, kertoo puheenjohtaja Anita Sipilä.
Tukihenkilö voi toimia yksilötukisuhteessa, kriisipuhelinpäivystäjänä ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun henkisessä tuessa.
Anita korostaa, että tukihenkilöksi haetaan tavallisia ihmisiä, joiden tärkein tehtävä on kuunnella.
– Kun omat selviytymiskeinot ovat hukassa, tarvitaan rinnalla kulkijaa.

Mielenterveydellä on suuri merkitys kansantaloudelle. Eläketurvakeskuksen mukaan masennus vie joka päivä yhdeksän henkilöä eläkkeelle.
– Se on suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Nuorten osuus on kasvussa. Kymenlaakso on kärjessä 18–34-vuotiaiden työkyvyttömyystilastossa, kertoo puheenjohtaja.
Yksinäisyys on usein mielenterveysongelmien taustalla. Monelle taas työelämän kilpajuoksu on liikaa. Erilaiset vaatimukset alkavat jo päivähoidossa. Alakoulusta yläkouluun siirtyminenkin on nuorelle iso harppaus. Syrjäytymiskehitys ja ns. ”sadan vuoden yksinäisyys” voivat alkaa jo varhain. Lapsuus nähdään muistoista rakentuvana, aikuisuudessa läsnä olevana. Tukea pitäisi saada erityisesti elämänkulun siirtymävaiheissa, tiivistää puheenjohtaja Sipilä.
– Jokainen tapaus on kuitenkin erilainen, muistuttaa tiedottaja Anitta Ollikainen ja lisää:
– On jo iso askel, kun on rohkeutta tulla puhumaan mielen hyvinvoinnista.
Juttuseuraa kaipaavat eniten ikäihmiset
– Monelle joulu ja muut isot pyhät aiheuttavat yksinäisyyttä, kun ne koetaan perhejuhlaksi. Juttelu lähimmäisen kanssa usein jo helpottaa tilannetta, kertoo Tarja Ulmanen, joka on parikymmentä vuotta ollut mukana tukihenkilötoiminnassa. Hänen sydäntään lähellä ovatkin ikäihmiset.

Anita Sipilä, Anitta Ollikainen ja Tarja Ulmanen korostavat ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä.
– Jokainen meistä voi elämänsä aikana jossakin vaiheessa pahoin ja saattaa tarvita apua.
– Somaattisen puolen hoidoissa ollaan paljon edellä mielen hoitoa. Terveyspolitiikan ensisijaisena kohteena on edelleen fyysinen terveys.
Naiset toteavatkin, että työpaikoilla järjestetään erilaisia kursseja työhyvinvoinnin parantamiseksi, mutta mielen hyvinvoinnista ei puhuta.
Vapaaehtoisjärjestöjen merkitys korostuu, kun mielenterveyttä hoitavalla taholla ei ole aikaa kulkea rinnalla.
– Maallikon kanssa on usein myös helpompi jutella ja hoitaa arkiaskareita. Usein kysymys onkin hyvin pienistä asioista.
– Tukihenkilötoiminnasta saa hyvää mieltä niin vapaaehtoistyöntekijä kuin tuettavakin.
Keskusteluun mukaan liittyneet tukihenkilötoiminnan vastaavina ja ryhmänohjaajina toimivat Helena Rouvinen ja Kaarina Vuorinen kertovat, että Kouvolan Mielenterveysseuralla on myös ryhmätoimintaa, johon erityisesti tuettavat voivat liittyä yksilötukijakson jälkeen. Ryhmien tarkoitus on ennen kaikkea yksinäisyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy. Ryhmän avulla itsetuntemus ja kyky olla sosiaalisissa tilanteissa lisääntyy sekä tunne osallisuudesta omassa elämässä ja elinympäristössä vahvistuu.
Kouvolan Mielenterveysseura tekee yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Asiakkaita ohjautuu Kymsoten kautta sosiaalityöstä ja psykiatrisesta sairaalasta, osa on psykiatrisen sairaalan mielenterveyskuntoutujia, jotka tarvitsevat arkeen tukea ja osa on psyykkistä tukea tarvitsevia aikuisia henkilöitä.
Jokaisesta tukisuhteesta tehdäänkin yksilöllinen sopimus. Herkällä korvalla kuullaan tuettavan omia toiveita ja ajatuksia hänen omista tuen tarpeistaan.
– He pärjäävät kotona, mutta eivät esimerkiksi uskalla lähteä asioille pankkiin, Kelaan, lääkäriin tai kauppoihin. Tukihenkilö käy asioilla tuettavan kanssa. Emme ole kodinhoitajia, vaan pyrimme olemaan avuksi etenkin kodin ulkopuolisissa toiminnoissa. Kuljemme ihmisen rinnalla hänen tarvitsemansa matkan verran joskus pidempään ja joskus lyhyemmän matkan ajan.

Viikon kysymys

Maa on paljas, eikä maisema näytä helmikuulta. Kaipaatko lunta?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...