0

Mielipide. Sippolan kirkonmäen lumo ja uhkaava tuho!

Sippolan nykyinen kirkko täytti tänä syksynä 140 vuotta. Se on tyylillisesti puhdas uusgoottilainen punatiilikirkko ja se on harvinaisen kaunis tyylinsä edustaja. Se valmistui siihen aikaan, kun Sippola oli eroamassa lopullisesti Vehkalahdesta ja vanhan kappeliseurakunnan kirkoksi se olikin todella suuri: yli 1000 istumapaikkaa. Suuruudelle ja komeudelle löytyy syynsä. Sijaitseehan Sippolassa Suomen suurin puukartano Sippolan hovi ja hovin silloinen isäntä kapteeni Alexander von Daehn osallistui aktiivisesti kirkon suunnitteluun ja sen rakentamisvaiheisiin. Kirkon vihkiäisiä vietettiin 5.10.1879 ja korkea-arvoisia vieraita tuli Pietarista asti. Jopa ranskankielisessä Journal de Saint-Pétersbourg -lehdessä oli laaja kirjoitus tapahtumasta ja teksti oli luettavissa suomeksi Uusi Suometar -lehdessä.

Aikojen saatossa kirkosta on tullut tärkeä ja rakas kaikille sippolalaisille. Moni on kastettu, moni on konfirmoitu, moni on vihitty avioliittoon ja joittenkin omainen on siunattu viimeiselle matkalle tässä kotikirkossa.
Kirkko täyttyy joulun aikaan, kun seurakuntalaiset kokoontuvat laulamaan kauneimpia joululauluja ja kuuntelemaan joulun ilosanomaa. Kirkko on paljon käytetty konserttikirkkona hyvän akustiikkansa vuoksi. Olen itse matkailuoppaan ominaisuudessa ylpeänä esitellyt kirkkoa monille suomalaisille ja ulkomaalaisille ryhmille 25 vuoden ajan ja joka kerta olen kuullut kommentteja kirkon kauneudesta.

Nyt tuntuu todella pahalta, kun vieraat ihmiset, joilla ei ole tunnesidettä kirkkoon, ovat suunnittelemassa kirkon muuttamista monitoimitilaksi ja pilaamassa arkkitehtuurisesti harmonisen kirkon, jonka sippolalaiset ovat aikoinaan omalla rahallaan rakentaneet ja jonka arvo tällä hetkellä on suunnaton. Vanhojen rakennusten tärvelemistä tapahtui 1960-luvulla. En olisi ikinä uskonut, että kenelläkään tulisi tällaista mieleen vuonna 2019. Tulevat sukupolvet eivät tule koskaan antamaan anteeksi, jos puhdastyylisestä uusgoottilaisesta kirkosta tehdään monitoimitila!

Sippolaan saatiin uusi seurakuntatalo vuonna 1975. Se sopii tyyliltään erinomaisesti yhteen punatiilisen kirkon kanssa ja yhdessä ne muodostavat hyvän kokonaisuuden, joka dominoi Sippolan kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävää rakennetun kulttuuriympäristön aluetta (RKY-alue). Kaatuneitten muistopäivänä vuonna 1997 sen seinään kiinnitettiin iso tämän alueen sankarivainajien muistolaatta, jossa on lueteltu heidän nimensä, jotka taistelivat ja menettivät henkensä isänmaamme puolesta.
Seurakuntatalo palveli seurakuntalaisia moitteettomasti yli 40 vuotta. Mitä sitten tapahtui? Laiminlyötiinkö korjaus- ja huoltotoimenpiteitä, koska vasta nyt monen vuosikymmenen jälkeen alkoi ilmetä sisäilmaongelmia? Jos näin on, niin tästä piittaamattomuudesta ei saisi rangaista seurakuntalaisia jättämällä heidät ilman kokoontumistilaa, vaan olisi oikeudenmukaista rakentaa tilalle uusi seurakuntatalo, jonka ei tarvitsisi olla niin suuri kuin nykyinen. WC-konttiasia on kai jo loppuunkäsitelty. Sehän ei mitenkään sovellu RKY-alueelle.

Sippolalaisia lyödään nyt monelta taholta. Kouvolan kaupunki ja Kymsote horjuttavat omilla säästösuunnitelmillaan sippolalaisten luottamusta julkiseen päätöksentekoon. Näitä suunnitelmia vastaan yritetään taistella. On aikamoinen järkytys, että myös kirkollinen taho saa aikaan uhkia ja epävarmuutta, jotka synnyttävät ihmetystä ja kapinahenkeä.

Monen kirkollisveroa maksavan sippolalaisen ajatuksista kertoen

Arja Lekander
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen
Anjalankosken seurakunnan jäsen
Liikkala, Sippola

Kommentteja aiheesta “Mielipide. Sippolan kirkonmäen lumo ja uhkaava tuho!

  • 4.11.2019 at 10:00
    Permalink

    Kotikyläni läpi kulki/kulkee? tie nimeltään Kirkkotie. Kotona kuulin tarinoita kirkosta, jonne oli matkaa yli kymmenen kilometriä kantatilojemme mailta. Vanhempani olivat käyneet rippikoulunsa siellä, asuen hyyryllä joissakin lähitaloissa tai sukulaisissa. Sippolan historia kertoo, että penkit oli nimetty talojen väkeä varten. Isän ja äidin suku käytävän eri puolilla. Peränurkaan oli varattu paikat uudelle säädylle, tehdastyöväelle ja vielä pienemmille väestöryhmille, joita kirkonkirjoista löytyy.

    Kummini veivät minut kasteelle kevättalvella, mutta senkoommin en ole kirkossa käynyt. Sankarihautausmaalla kuitenkin, kun serkkujeni isät olivat ensimmäisiä vainajia talvisodan alkaessa. Kesäisin pyöräilin Sippolan kauniita pikkuteitä ja ihailin Haukkasuon pyramideja.

    Olen vieraillut monien maiden kirkkorakennuksissa, jotka ovat oman aikansa muistomerkkejä. Nyt olen liian vanha matkustelemaan mihinkään. Käykääpä muut Sippolan seurakuntaan merkityt katsomassa esi-isiemme kätten jälkiä, kun vielä jaksatte.

    Reply

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Kouvolan kaupungilla on isot säästöpaineet. Kumpi olisi parempi tapa säästää?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...