0

Loppusyksyn aikana tulee esityksiä myös terveysasemaverkosta

Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niiranen on tämän syksyn kysytyimpiä puhujia Kymenlaaksossa. Kysymyksiä herättää paljon tehostettu palveluasuminen. Keskilaakson alueella lakkautusuhan alla ovat Sippolakoti ja Vaskirinteen palvelukeskus Elimäellä. Loppusyksyn aikana tulee esityksiä myös terveysasemaverkosta.
– Antti Rinteen hallituksen mallissa sote-keskuksiin on tulossa enemmän sosiaalipalveluja. Kattavien palvelujen sote-keskukset tulevat Ratamoon Kouvolaan ja Kotkaan. Keltakankaalla, Kuusankoskella ja Haminassa järjestetään suunnilleen nykyiset palvelut. Elimäelle ja Jaalaan tehdään sote-pisteet, joissa tarjotaan käytetyimmät palvelut kuten näytteenotto ja sairaanhoitajan vastaanotto.
Niiranen kertoo, että Elimäellä etsitään parasta aikaa tiloja sote-pisteelle kaupungin kanssa.
– Haluamme luopua isosta kiinteistöstä. Tällä hetkellä neljä ihmistä työskentelee noin 2 000 neliön tiloissa. Selvitämme myös voisiko sote-piste toimia kotipalvelun kanssa samoissa tiloissa ja mitä muita palveluja voisi olla samassa palvelukeskuksessa.
Korian terveysasema on sulkemassa ovensa.
– Korialaisia palvelevat jatkossa Kuusankosken ja Marjoniemen terveysasemat.
Niiranen päivittää myös Ratamon tilanteen.
– Maanrakennustyöt ovat valmiina ja parasta aikaa neuvotellaan rakennusurakasta. Uskomme, että rakentaminen käynnistyy ensi vuoden alussa ja rakennus valmistuu ja on käytössä vuonna 2022.

Anjalankosken teatterin katsomossa kuunnellaan tiistai-iltana tarkasti Annikki Niirasen puhetta. Niiranen myöntää, että Kymsoten ensimmäinen vuosi on ollut hankala.
– Jo alkuvuonna selvisi, että alijäämäinen vuosi on tulossa. Ratkaisuja oli tehtävä nopeasti ja toukokuussa päädyimme yt-neuvottelujen aloittamiseen.
Usein puheissa syytetään erikoissairaanhoitoa kulurakenteen karkaamisesta.
– Erikoissairaanhoito tulee tekemään tänä vuonna ylijäämää, mutta se ei riitä paikkaaman kunnista siirtyneiden palvelujen järjestämiskuluja.
Kymsote hakee 25 miljoonan euron säästöjä muun muassa organisaatiota ja hallintoa karsimalla, toimintaa kehittämällä ja kotiin vietävien palvelujen tehostamisella ja palveluverkkoa uusimalla.
Mikä sitten on rahan lisäksi iso haaste? Siihen Niirasella on selkeä vastaus: lääkäripula.
– Terveyskeskustyö vaatii uudistuksia työtapoihin, että kokeneita lääkäreitä saataisiin palkattua lisää.
Niirasen mukaan terveyskeskustyöskentelyyn tulee saada myös enemmän joustavuutta.
– Yksi mahdollisuus on, että Kymsote perustaa yrityksen lääkäreiden palkkaamiseksi.
Niiranen myöntää, että haaste on vaikea ja ongelma on maanlaajuinen.
– Ministeriö myönsi sote-keskusten kehittämiseen 70 miljoonaa euroa, ei lääkärien palkkaamiseen niin kuin virheellisesti julkisuudessa on kerrottu.
Mutta on myös toimintoja, joihin on helppo rekrytoida henkilökuntaa.
– Lääkärihelikopterin maayksikköön on ollut suuri kiinnostus niin lääkäreillä kuin hoitohenkilöstölläkin.

Kymsote on iso kokonaisuus erilaisia palveluja kaikille ikäryhmille. Niiranen nostaa esille perhekeskusmallin, joka on jo tuttu Kouvolassa.
– Perhekeskuksia rakennetaan Kymenlaaksoon yhdeksän. Lasten ja nuorten palveluihin tarvitaan matalan kynnyksen paikkoja. Kouvolaan ja Kotkaan tulevat täyden palvelun keskukset. Keltakangas säilyy yhtenä perhekeskuksena, jonka palveluja täydennetään liikkuvilla erikoispalveluilla. Myös Korialla on perhekeskus tällä hetkellä.

Ikääntyneiden palvelurakenteen muutos herättää tunteita.
Niiranen puoltaa muutosta sillä, että Kymenlaaksossa asuu yli 75-vuotiaita kotona vähiten koko Suomessa. Muutosta haastaa myös tuleva hoitajamitoitus.
– Tutkimusten mukaan ikäihmiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Se vaatii meiltä kotihoidon resurssien vahvistamista. Kotipalvelun vuosilomansijaiset vakinaistetaan ja lisätään myös resursseja. Myös automaattinen lääkkeidenjako otetaan käyttöön niillä asiakailla, joilla se on mahdollista.
Niiranen haluaa, että välitöntä asiakastyötä saadaan lisättyä muun muassa byrokratiaa karsimalla. Iso rooli on myös kuntoutuksella.
– Lääkärijohtoisesta kotisairaalatoiminnasta on tullut hyvää palautetta. Kotiympäristössä toipuminen tapahtuu huomattavasti nopeammin kuin sairaalassa.
Hoidon tarpeen arviointi kotona on myös kehityskohteena, ettei aina tarvitsisi lähteä päivystykseen. Asiakasohjaajia ollaan lisäämässä, että kotiutus on mahdollista iltaisin ja viikonloppuisin nykyistä paremmin.
– Muutos on todella laaja. Kysymys ei ole vain yksiköiden lakkauttamisesta. Kymsotelle jää omaa sekä ostettua tehostettua palveluasumista muutosten jälkeenkin.
Annikki Niiranen näkee, että tulevaisuutta on monimuotoinen palveluasuminen. Asuntomessualueelle rakennettua Virkkulankylää hän pitää hyvänä esimerkkinä.

Kommenteissa Sippolakoti nousee vahvasti esille. Annikki Niiranen kertoo, että Sippolakotiin on vaikea saada työntekijöitä. Myös perintörahastojen tilanne kiinnostaa yleisöä.
– Rahastot ovat siirtyneet Kymsotelle. Jos toiminta loppuu, varat käytetään Sippolan alueen ikäihmisten hyödyksi. Varat on myös mahdollista palauttaa Kouvolan kaupungille.
Omaishoito ja omaishoitajien tukeminen ja hyvinvointi otetaan esille monessa puheenvuorossa. Kymsoteen toivotaan kipulääkärin palkkaamista. Hoitajien riittävyyttä ja määrää epäiltiin niin kotihoidossa kuin sairaalatyössäkin. Saattohoidon merkitystä korostetaan.
Annikki Niiranen haluaa, että Kymsotessa kannetaan huolta niistä, joille ei välttämättä löydy puolestapuhujaa: laiminlyödyistä, syrjäytyneistä lapsista ja nuorista, muistisairaista ja kehitysvammaisista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Kouvolan kaupungilla on isot säästöpaineet. Kumpi olisi parempi tapa säästää?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...