0

Kaupunginjohtaja esittää 6,1 miljoonaa euroa ylijäämäistä talousarviota

Valtuustoseminaarissa keskiviikkona 30.10. käytiin läpi talouden tasapainottamiskeinoja. Keinovalikoimassa ovat niin palveluverkot, henkilöstö kuin omaisuuskin. Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2020 talousarvioksi on 6,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Se sisältää 0,5 prosenttiyksikön korotuksen kunnallisveroon. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä 4.11.

Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Paula Werning (sd.) kertoi, että seminaari käytiin hyvässä hengessä.
– Talouden tasapainottamiskeinoissa ryhmillä on vielä neuvoteltavaa. Suurimmat keskustelut käydään palveluverkoista.
Valtuuston 2. varapuheenjohtaja Markku Pakkanen (kesk.) arvioi, että kynnyskysymys neuvotteluissa on kouluverkko ja sen aikataulutus. Verokorotuksestakin on erilaista kantaa.
– Jonkinlainen pakettiratkaisu olisi yritettävä saada, näki Pakkanen.
Kaupunginjohtaja Marita Toikka korosti, että ei ole muita mahdollisuuksia kuin aloittaa sopeuttamistoimet.
– Esitykset ovat varsin inhimillisia ja kaukana vielä oikeasta saneerauksesta. Kenellekään ei olisi pitänyt tulla suurena yllätyksenä, että toimia joudutaan tekemään.

Kaupunginjohtaja esitys sisältää 0,5 prosenttiyksikön korotuksen kunnan tuloveroprosenttiin. Esityksessä toimintakate on -514,1 miljoonaa euroa, verotulot 352 miljoonaa euroa, valtionosuudet 181,2 miljoonaa euroa, rahoitustulot ja -menot 9,0 miljoonaa euroa, vuosikate 28,1 miljoonaa euroa ja poistot sekä arvonalennukset 22 miljoonaa euroa. Kertynyt alijäämä on -15,4 miljoonaa euroa, eli 6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2019 lopussa.
Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2020 talousarvioksi sisältää sopeuttamistoimia seuraavasti: palveluverkoista saadaan säästöjä 1,8 miljoonaa euroa, avustuksien leikkaamisesta 1,1 miljoonaa euroa, Kinnon palvelusopimusta pienentämällä 0,5 miljoonaa euroa, henkilömenojen pysyvästä vähentämisestä 5,5 miljoonaa euroa ja lisäksi kertaluonteisia henkilöstösäästöjä 5,5 miljoonaa euroa. Esitykseen sisältyy myös 3 miljoonaa euroa aiempaa enemmän osinkotuottoja.
– Käytämme talouden tasapainottamiseksi koko keinovalikoimaa. Tarkastelemme niin henkilöstöä, palveluverkkoja kuin omaisuuttakin. Lisäksi tiivistämme Kymsoten omistajaohjausta. On kaupungin näkökulmasta erittäin tärkeää, että sote-kuntayhtymä saa taloutensa kuntoon, kaupunginjohtaja Marita Toikka totesi.

Talousjohtaja Hellevi Kunnas käsitteli valtuustoseminaariesityksessään taloussuunnittelun reunaehtoja, muun muassa väestön vähenemistä ja ikääntymistä. Yli 64-vuotiaiden osuus kouvolalaisista on kasvanut jo pitkään, ja kasvu tulee jatkumaan. Tämä vaikuttaa myös kaupungin talouteen: Kouvola rahoittaa laskennallisesti vuonna 2019 ikääntyneiden palveluja 212 miljoonalla eurolla, ja vuonna 2040 summan arvioidaan olevan jo 297 miljoonaa. Lasten, nuorten ja työikäisten palveluihin käytetty summa laskee vastaavasti, mutta ei yhtä paljon.
– Väestö vähenee ja ikääntyy aiemmin ennakoitua nopeammin, mikä osaltaan lisää painetta palveluverkkomme uudistamiseen: muuta toimintaa on sopeutettava, jotta kasvavaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen kyetään vastaamaan, Kunnas sanoo.
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2020 sisältää kunnan tuloveroon 0,5 prosenttiyksikön korotuksen, jonka vaikutus vuositasolla on noin 5 miljoonaa euroa.
– Verotulokertymiä arvioitaessa on otettava huomioon, että verotuksessa on tapahtunut kuluvana vuonna useita muutoksia, jotka vaikeuttavat verotulojen ennakointia. Muutoksiin kuuluvat kansallisen tulorekisterin käyttöönottoon liittyvät ilmoitusongelmat, verokorttiuudistus ja verotuksen joustava valmistuminen, Kunnas toteaa.
Valtionosuudet kasvavat Kouvolassa vuonna 2020 noin 181,2 miljoonaan euroon, kun ne vuonna 2019 ovat 171,8 miljoonaa euroa.
– Vuoden 2020 jälkeen valtionosuuksien kasvu on maltillista. Esimerkiksi vuoden 2021 valtionosuuksien määräksi on tässä vaiheessa arvioitavissa 183,5 miljoonaa euroa.
Tulevien vuosien taloussuunnitteluun vaikuttaa osaltaan Kouvolan kumulatiivinen alijäämä, joka on mitä todennäköisimmin vuoden 2019 jälkeen yli 20 miljoonaa euroa.
– Yhteenvetona voisi todeta, että vaikka vuoden 2020 valtionosuudet kasvavat huomattavasti, kehitys ei jatku samankaltaisena tulevina vuosina. Tarvitsemmekin pysyviä, rakenteellisia ratkaisuja talouden tasapainottamiseen. Käytännössä tämä merkitsee palveluverkon sopeuttamista, Kunnas sanoi.

Rakenteellisten ratkaisujen tärkeyttä korostivat puheenvuoroissaan myös henkilöstöjohtaja Päivi Karhu ja kaupunginjohtaja Marita Toikka.
– Julkisuudessa on esitetty, että Kouvolan kaupungin henkilöstömäärää ei olisi uuden Kouvolan aikana sopeutettu. Tämä ei pidä paikkaansa. Kaupungin henkilöstömäärä väheni esimerkiksi vuosina 2013-2017 yhteensä 760:llä. Kouvolan Veden yhtiöittämisen osuus edellä mainitusta vähennyksestä oli noin 60, Päivi Karhu muistutti.
– Vähennykset ovat olleet merkittäviä, ja tarkoittavat sitä, että jos aiomme jatkossa vähentää henkilöstökustannuksia, meidän on uudistettava myös palveluverkkomme. Muussa tapauksessa henkilöstön vähentäminen johtaa ostopalvelumenojen kasvuun, eikä nettosäästöä saada, Marita Toikka tiivisti.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Kouvolan kaupungilla on isot säästöpaineet. Kumpi olisi parempi tapa säästää?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...