0

Lopettamalla kyläkoulut tuhoamme kyliemme sydämet

”Kyläkummille Oliverilta terveisiä: Haluan aloittaa koulun omassa koulussa niin kuin minulle on luvattu!”

Anjalan kyläkummina olen saanut lukuisia saman sisältöisiä yhteydenottoja niin puhelimitse kuin sähköisesti. Pienten lasten huoltajat ja isovanhemmat ovat ilmaisseet huolensa sen jälkeen, kun kaupunginjohtaja kertoi esittävänsä, että Anjalan uutta koulua ei rakennettaisikaan.

Viime syksynä valtuustossa tehtiin erittäin merkittävä päätös perusopetuksen kehittämisestä. Kouluverkko päivitettiin vastaamaan nykyistä oppilasmäärää ja sitä missä nykyiset oppilaat sijaitsevat. Päätöksen perustana olleet lähtökohdat eivät ole muuttuneet mihinkään.

Kouvola ei ole ainoa paikkakunta, missä kyläkoulut ovat kokeneet karun kohtalon. Pieniä kyläkouluja lakkautetaan jatkuvasti pitkin Suomea. Monille kaupungeille se on yksi helppo ratkaisu, kun painitaan taloudellisesti haastavissa tilanteissa.

Elokuussa järjestettiin valtakunnallinen Lokaali 2019 tapahtuma. Kyseisessä tapahtumassa pohdittiin kylien merkitystä yhteisöjen, elinvoiman ja yhteiskunnan näkökulmista. Uusia ratkaisuja ideoitiin, jotta kyläkouluille voitaisiin taata valoisampi tulevaisuus.

Ajatus sitä, että koulu toimisi kylien monitoimikeskuksina on hyvin ajankohtainen. Muutamia kuukausia sitten kaupunginjohtaja hehkutti asuntomessuilla Kouvolan rikkautta asuinympäristönä. Sitä, kuinka meillä on vaihtoehtoja asua kaupungin sykkeessä tai elinvoimaisissa kylissä. Nyt on tämä hehkutus loppunut. Lopettamalla kyläkoulut tuhoamme kyliemme sydämet.

Kyläkoulujen tulevaisuus riippuu pitkälti siitä asenteesta, kuinka niihin suhtaudutaan. Päättäjien näkökulmasta tulee rahan lisäksi pohtia sitäkin ovatko suuret koulukeskittymät lapsen edun mukaista.

Tämä asia ollut esillä eduskunnassakin. Otimme kantaa tähän samaan asiaan syyskuussa eduskunnan kylätoimintaverkostossa. Kannanotossa esitimme valtakunnallisen kouluverkkoselvityksen tekemistä. Tätä pidämme välttämättömänä tilanteessa, jossa kyläkouluja lakkautetaan, vaikka kenelläkään ei ole käsitystä lakkautusten seurauksista.

Kouvolasta tekee ainutlaatuisen juuri tämän kaupungin monimuotoisuus. Mikäli haluamme erottua eduksemme, yritetään välttää ajautumasta tilanteeseen, jossa elinvoima keskittyy muutamien kilometrien säteelle kaupungintalolta. Näin on monissa kaupungeissa jo käynyt.

Paula Werning
Anjalan kyläkummi,
Eduskunnan kylätoimintaverkoston jäsen,
Kansanedustaja sd.

3 kommenttia aiheesta “Lopettamalla kyläkoulut tuhoamme kyliemme sydämet

  • 7.10.2019 at 10:51
    Permalink

    Samoja ongelmia on pohdittu ympäri Kouvolan ”syrjäkyliä” ja myös meillä Voikkaalla alakoulu on ties monettako kertaa kaupunginjohtajan tähtäimessä. Nyt päädyimme siihen, että haluaisimme selvittää, millä mandaatilla tätä kuntaliitosta jatketaan. Eli tavoitteena on saada aikaan kansanäänestys kuntaliitoksen jatkosta.

    https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/11343

    Reply
  • 7.10.2019 at 17:38
    Permalink

    Kiitos Paula että otat asian esille. Minäkin kysyin omalta viskarilta että haluaisiko mennä kauemmas isompaan kouluun vai lähelle pieneen kouluun. Vastaus: lähelle omaan kouluun. Lasten etua näissä päätöksissä pitäisi ajatella ja nimen omaan vaikutuksia kyläyhteisöihin. Paluumuuttajia varmasti houkuttelisi kyläkoulujen olemassaolo.

    Reply
  • 9.10.2019 at 11:18
    Permalink

    Oikeassa olet, Paula! Ensimmäinen koulu on niin syvällä sielun sopukoissa, ettei pitkä elämäkään pysty sitä painamaan unholaan. Kävin kyläni toiseksi vanhinta kyläkoulua kuusi vuotta ja sain turvallisen perustan elämälleni. Koulumatka oli alle kilometri ja takennus näkyi kotikumpareelleni. Koulu täytti 50 vuotta ollessani 12-vuotias ja sata vuotta sitten, kun olimme jo elämämme ehtoopuolella. Kukaan ei ole senjälkeen vaivautunut järjestämään synttäreitä, vaikka lapsia on riittävästi.

    Lapset siis loppuvat maasta, joka ponnisti kahden suurvallan välistä itsenäiseksi kansakunnasta. Syynä tietenkin rikkaus ja rappio? Nuoret ihmiset eivät sitoudu muuhun, kuin frendeihinsä ja omaan vapauteensa. Kun sitten nelikymppisenä perustaisi perheen, niin elämäntapa on vienyt monilta mahdollisuuden jatkaa sukua. Tästä lääkärikirjat kertovat selkosuomeksi.

    Ehkä taas palataan aikaan, jolloin oppimisesta innostuneet kokoontuvat johonkin pirttiin ja kuuntelevat opettajaa? Näin tekivät omat vanhempani, kun kouluja vasta suunniteltiin heidän vanhempiensa toimesta.

    Reply

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Kouvolan kaupungilla on isot säästöpaineet. Kumpi olisi parempi tapa säästää?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...