0

Susikannan hoitosuunnitelma oli juuri lausuntokierroksella – Onko suurpetoja sopiva määrä luonnossa?

Sudet ja karhut ovat puhuttaneet Keskilaakson alueella. Sippolan alueella lampaita raadellut susikaksikko on päätetty lopettaa.
Yleisesti näkemykset suurpetokantojen hoidosta ja suojelusta ovat joskus ristiriitaisia. Niin sudelle, karhulle, ilvekselle kuin ahmalle on laadittu kansalliset hoitosuunnitelmat.

Hoitosuunnitelmien avulla pyritään sovittamaan yhteen eri tahojen näkemykset ja edut. Hoitosuunnitelmien perustana on aina ajankohtainen ja luotettava tieto riistaeläimen biologiasta ja ekologisista tarpeista. Riistaeläinkantojen alueelliset erot ja vaikutukset alueella asuville ihmisille sekä paikallisten ihmisten näkemykset otetaan huomioon hoitosuunnitelmia laadittaessa. Hoitosuunnitelmilla vastataan myös Suomea koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiin lajien suojelusta.

Hoitosuunnitelmien laadinnassa on keskeisenä periaatteena avoimuus ja kansalaisten osallistuminen. Hoitosuunnitelmia varten on tehty tutkimuksia keskeisten sidosryhmien ja yksittäisten kansalaisten tavoitteista, odotuksista ja toiveista koskien suurpetokantojen hoitoa. Tiedot on kerätty kirjallisten kyselyjen, haastattelujen sekä kuulemistilaisuuksien avulla.

Kesän aikana on kerätty lausuntoja susikannan hoitosuunnitelmasta. Hoitosuunnitelman on tarkoitus olla Suomen susikannan ja suteen liittyvien konfliktien hallinnan työkalu ja keskeinen väline susipolitiikan toteuttamisessa. Suunnitelmalla vastataan myös kansainvälisisiin velvoitteisiin lajin suojelusta.

Onko suurpetokannat sopivan suuruisia?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...

13 kommenttia aiheesta “Susikannan hoitosuunnitelma oli juuri lausuntokierroksella – Onko suurpetoja sopiva määrä luonnossa?

  • 23.9.2019 at 08:25
    Permalink

    Susikannan määräarvio Luken osalta on täysin pielessä. Kansalaiset kyllästyneet ilmoittamiseen, kun kanta-arvio pysyy vuodesta toiseen samana. Näin ollen voisi ajatella, että kaikki pennut kuolee talven aikana. Sudet tappoi Pulkkilassa 28 lammasta. Mitä teki riistakeskus? Ei kaatolupaa, kehotettiin rakentamaan petoaita. Sudensuojelussa on takana raha, jota tulee EU:lta ja eri luonnonsuojelujärjestöiltä. Tällä rahalla sitten keksitään uusia ”paskankeräysvirkoja” ym. työllisyyspolitiikkaa. Kaiken kärsijöinä ovat maaseudun ihmiset, joiden kustannuksella suojelua harrastaa tämä riistakeskuksen, Luken ym. suojelijoiden ”kukkahattu”ryhmä. Suosittelen lukemaan Suden Pohjola kirjan, niin selviää mitä nämä valkohäntäiset ”suomisudet” ovat ja mistä ne ovat ilmestyneet.

    • 23.9.2019 at 10:46
      Permalink

      Suosittelen lukemaan oikeita tiedejulkaisuja. Suden Pohjola ei sellainen ole.

  • 23.9.2019 at 11:25
    Permalink

    Saisivat olla suden kohdalla suuremmat.

    • 23.9.2019 at 13:44
      Permalink

      Kysymys on muotoiltu niin, että vastauksen voi tulkita miten haluaa. Jos vastaa ”ei”, vastaaja voi tarkoittaa sekä ”liian pieniä” tai ”liian suuria”.
      Toimitus voi vetää ihan oman johtopäätöksensä tämän äänestyksen tarkoituksenmukaisuudesta.

      Toimitus: Tavoite on herättää keskustelua ajankohtaisesta aiheesta näillä kulmilla. Äänestystulos ei ole pääasia.

  • 23.9.2019 at 12:53
    Permalink

    Nimimerkki Maaseudun asukas. Olen kanssasi täysin samoilla linjoilla. Asun itse myös maaseudulla. Eihän voi olla niin, että joka vuosi susien määrä on keväällä noin 200 kappaletta tai vähän alle. Kun Luke on ilmoittanut, että syksyllä kanta on käynyt useampanakin vuonna jopa yli 300 sadan yksilön. Missä on talven aikana kuolleiden susien raadot. Niitähän pitäisi olla pilvin pimein metsissä ja kylän liepeillä, mutta kun ei ole. Ja mikäli salametsästystä tapahtuu, ei se voi olla noin suurimittaista, että yli 100 yksilöä katoaa kuin tuhka tuuleen talven aikana. Tosin kuoleehan niitä joitain yksilöitä liikenteessä, ja joitain poistetaan poikkeusluvilla. Mutta nuo määrät ovat pieniä verrattuna 100 yksilöön, mikä aina häviää joka talvi. Miksi esimerkiksi eteläisellä naapurimaallamme Virolla on eri diregtiivin liite suden kohdalla kuin Suomella. Ei voi vedota siihen, että Viro sai neuvoteltua EU:hun liittyessään paremman sopimuksen. Virolaiset ampuvat joka vuosi puolet susistaan, ja näin susilla säilyy ihmispelko. Samoin pitäisi menetellä meillä Suomessa. EU:n pitäisi heti korjata tuo direktiivin liitteen vääristymä IV.stä V.teen niiden EU-maiden kohdalla, jossa se ei vielä sitä ole. Muuten Euroopan Unionin on turha toitottaa mitään yhtenäisestä EU:sta. Ja lopuksi susi ei ole mikään uhanalainen laji Suomessa, vaan on elinvoimainen laji maailmanlaajuisesti esiintymisalueillaan. Jotenka voisivat nuo suojelijatahot lopettaa sen uhanalaisuus mantran hokemisen. Se on jo vanhentunut aikoja sitten.

  • 23.9.2019 at 14:44
    Permalink

    Kuinka tulkitsette kyselynne tulosta? Itse vastaisin, että susien määrä luonnossa ei ole sopiva ja tarkoittaisin sitä, että susien määrä on liian vähäinen. Etenkin Pohjois-Suomessa, jossa niille olisi runsaasti tilaa, on ehdottomasti liian vähän susia ja muita suurpetoja. Poroja siellä on aivan liikaa. Minäkin suosittelen opiskelemaan susien elämää asiantuntevista lähteistä. Suden Pohjola ei sitä ole.
    Salametsästykseen, etenkin susien ja suurpetojen, tulisi ehdottomasti puuttua nykyistä rankemmin. Salametsästäjät eivät ole uhka pelkästään luonnoneläimille vaan myös maaseudulla asuville muutenkin. Siihen kun liittyy usein paljon muutakin rikollisuutta kuten luvattomia ampuma-aseita.

    • 24.9.2019 at 08:33
      Permalink

      Olivatko Sippolassa ammutut koirasusia? Sellaiset eivät pelkää ihmisiä ja ovat vaarallisia. Tähän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ja kieltää susien pito lemmikkinä ja lisääntyminen.

  • 23.9.2019 at 16:54
    Permalink

    Ei ole sopiva määrä suurpetoja vaan niitä saisi olla enemmän, varsinkin susia ja ilveksiä. Enemmän suurpetoja vähemmän hirviä ja valkohäntäpeuroja, vähemmän autokolareita sorkkaeläinten kanssa.

  • 23.9.2019 at 19:11
    Permalink

    Eivät ole, koska esimerkiksi susi on luokiteltu uhanalaiseksi.

    Kysymyksenasettelu on kyllä kauniisti sanottuna epäonnistunut.

  • 23.9.2019 at 22:01
    Permalink

    Susikantamme on tällä hetkellä aivan liian suuri. Susikantamme olisi sopiva, kun susien pihakäynnit, susien aiheuttamat tuotantoeläintapot, susien aiheuttamat kotieläintapot ja susien aiheuttamat metsästyskoiratapot loppuvat.

  • 23.9.2019 at 23:05
    Permalink

    Susien määrää vähentävät luonnolliset kuolemat, erityisesti pentuiässä, riistakeskuksen myöntämät tappoluvat, poliisien luvalla tapetut, liikennekuolemat ja salametsästys. Tuskin siis tarvitsee ihmetellä miksei meillä ei ole enempää susia vaikka pitäisi ehdottomasti olla. Tämä upea, uhanalainen eläin saa tarpeettoman paljon vihaa päälleen. Osa suomalaisista ei jostain syystä kykene eikä halua elää luonnonvaraisten eläinten rinnalla niitä kunnioittaen.

  • 24.9.2019 at 12:00
    Permalink

    Suden pohjola on julkaistu ainakin Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Kirjan takaosassa on lueteltu tiedejulkaisut ym. mistä tieto on otettu. Kirja on saanut osakseen erinomaiset arvostelut ja sitä on kommentoitu muun muassa näin Saksassa. Erinomainen tietopaketti, joka tulisi kuulua jokaisen virkamiehen, luonnonsuojelijan ja metsästäjän kirjahyllyyn. Tyypillisesti nämä ”parvebiologit” eivät näitä kirjoja lue ihan vain siksi, että eivät haluakaan oikeaa tietoa, vaan pitävät omia päätelmiä ja kuulopuheita omassa porukassaan oikeana, ettei tule vaan negatiivisia ajatuksia itselle. On helppo antaa lausuntoja kerrostalon 5. kerroksesta, jossa alaovi on lukossa yötä päivää.

  • 24.9.2019 at 20:27
    Permalink

    Näyttää tuolla suojelutaholla olevan sitkeessä tuo uhanalaisuus mantran hokeminen. Vaihtakaa nyt jo levyä. Siinä on ihan selvästi jotain vikaa, kun neula jauhaa paikallaan. Susi ei ole uhanalainen Suomessa uskokaa nyt se jo lopultakin. Meillä on paljon pidempi maaraja Venäjän kanssa, kun Virolla. Venäjällä on arvioitu olevan noin 40 000 sutta. Ja niitä tulee sieltä varmasti yhtä paljon rajan yli tänne kuin Viroonkin. Olen nähnyt Rajavartioiden kuvaamaa videomateriaalia, missä susia tulee kymmenittäin Venäjältä Suomen puolelle. Eikä niistä kyllä varmastikaan kaikki palaa takaisin itäiseen naapuriin. Syynä on se, että Venäjällä niitä saa metsästää vapaasti, ja jahdata lähestulkoon kaikilla kulkuneuvoilla. Tulevat siksi tänne Impivaaraan turvaan.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Kouvolan kaupungilla on isot säästöpaineet. Kumpi olisi parempi tapa säästää?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...