0

Paikallisoopperat ovat tavallista ihmistä lähellä

– Suomea voidaan pitää uusien oopperoiden luvattuna maana. Innostus on poikkeuksellista. 2000-luvulla on kantaesitetty noin 20 uutta oopperaa vuosittain, kertoi dosentti, akatemiatutkija Liisamaija Hautsalo.
Hautsalo tekee parhaillaan tutkimusta oopperasta ja hän esitteli tässä vaiheessa esille tulleita tutkimustunnusteluja mielenkiintoisessa kansanoopperaseminaarissa lauantaina Mustilan puukoulussa. Hän käsitteli kansallistamista ja kansanomaistamista, jotka jo tutkimuksen tässä vaiheessa näyttävät olevan taustatekijöitä suomalaisen oopperan suosiolle.
– Venäjän ja Ruotsin alusmaana toimineella Suomella ei ole pitkiä ooppera- eikä musiikkiperinteitä, vaan ooppera on tuontitavara.
Fennomaanit järkeilivät, että Suomeen tarvitaan ooppera ja perustivat suomalaisen teatterin lauluosaston, joka toi esille myös suomen kieltä ja kulttuuria, vaikka esittikin kansainvälistä ohjelmistoa. Suomenkielisen oopperan alkusanat lausuttiin 1891, kun järjestettiin oopperakilpailu. Yhtään oopperaa ei kuitenkaan ilmoittautunut kisaan. Kun kilpailu järjestettiin toistamiseen, siihen ilmoitettiin yksi teos, Oskar Merikannon Pohjan neiti, joka on ensimmäinen suomenkielinen ooppera.
Suomen kansallinen ooppera perustettiin 1911 ja Savonlinnan oopperajuhlat 1912. Niitä molempia perustamassa oli omana aikanaan kansainvälisesti tunnettu oopperatähti Aino Ackté.
Liisamaija Hautsalo arvioi, että suomalaisessa hyvinvintivaltiossa koetaan, että kulttuuri on perustarve, joka kuuluu kaikille. Se johti aikoinaan maakuntaoopperoiden perustamiseen.
Kansanomaistamisessa Hautsalo näkee kolme vaihetta: karvalakkioopperan, kansanoopperan ja paikallisoopperan.
– Karvalakkioopperasta esimerkkinä voi mainita Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset, josta sekä yleisö että kriitikot pitivät.
– Kansanoopperan ja paikallisoopperan ero on vähäinen. Molemmat oopperamuodot ovat erittäin suosittuja. Ne ovat usein ammattilaisten ja harrastajien yhteistyöllä toteutettuja.
Paikallisooppera on tavallista ihmistä lähellä ja se on sijoitettu tietylle paikkakunnalle ja siinä esiintyy yleensä tuttuja henkilöitä paikkakunnan historiasta. Tekijät ovat myös paikallisia.
– Jouni Sjöblomin käsikirjoittamat ja säveltämät oopperat on paikallisoopperaa parhaimmillaan.
Liisamaija Hautsalo hauskuutti yleisöä myös toteamalla, että ooppera on suomalaisten inhokki numero yksi. Ajatus on lähtöisin sosiologi Semi Purhosen tutkimuksesta.
– Ooppera herättää aina tunteita, mutta Suomessa ooppera on muutakin kuin lihava nainen, joka kirkuu kovaa.

Paikalliseen oopperaan liittyy läheisesti paikallishistoria. Muun muassa Anjalan ja Elimäen paikallishistorian kirjoittaja Eeva-Liisa Oksanen puheli värikkäästi omakustanteestaan Kapinantekijä ja kuningatar. Se kertoo 1600-luvulla Anjalan kylässä asuneesta talonpojasta Matti Sihvosta, joka johti Elimäen pitäjän talonpoikien kapinaa kartanovaltaa vastaan.
Oksasen oli alun perin tarkoitus kirjoittaa lähinnä Matista.
– Halusin kuvata tuon ajan yhteiskunnallista muutosta, joka johti konflikteihin ja kapinointiin. Sitten mieleeni tuli toinen näkökulma, joka kattoi sääty-yhteiskunnan.
– Aloitin Elimäen ja Anjalan historiaan vaikuttaneesta Riian liepeillä käydystä Kirkholman taistelusta 17.9.1605. Alkuun tuli Kaarle IX:n pako taistelukentältä Henrik Wreden hevosella.
– Kaikki luvut alkavat hallitsijan ajatuksista, kunnes Kristiina tuppautuu mukaan nelivuotiaana.
Matin elämään Kristiina liittyi lopullisesti.
– Kristiina kirjoitti hovioikeudelle 1651 kirjeen, jossa ehdotetaan Matille kuolemantuomiota. Matti mestattiin.

Eeva-Liisa Oksasen kertoma herätti myös arvailuja tulevasta. Hän kertoi työstävänsä kirjaa.
– Ajattelin, että en tee enää kirjaa. Matin mestaukseen ei kapinointi kuitenkaan Elimäellä ja Anjalassa loppunut. Talonpojat eivät halunneet tehdä töitä kartanolle.
Tuleva kirja kertoo 120 vuotta myöhemmästä ajasta, kun sokea Regina muuttaa vuonna 1772 Ruotsista Suomeen.
– Elimäkeläiset järjestivät oikein kunnon kapinan. Koko Elimäki miehitettiin.
Onnistuuko kirjanteko?
– Ainakin ristiriitaista tietoa on riittävästi.
Entäpä Eeva-Liisa Oksasen ja Jouni Sjöblomin mahdollinen yhteistyö? Siitäkään ei kerrottu, joten sekin on vielä arvauksen asteella.

Viikon kysymys

Kouvolan kaupungilla on isot säästöpaineet. Kumpi olisi parempi tapa säästää?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...