0

Kuivuus jouduttaa puintien käynnistymistä – Sato-odotuksissa suuriakin tilakohtaisia eroja

Heinäkuun kuivuus ja lämpö ovat jouduttaneet viljelykasvien valmistumista, mutta samalla myös heikentäneet erityisesti kevätviljojen ja erikoiskasvien alkukesän lupaavia satonäkymiä. Kasvustojen kehitys on maan eteläosissa viikon edellä keskimääräisestä. Maan itä- ja pohjoisosissa kasvustojen kehitys on normaalissa aikataulussaan.

Heinäkuun sateet tulivat kuuroina, joten kasvuolosuhteet vaihtelevat erittäin paljon sekä alueellisesti että tilojen välillä.

Ensimmäisiä ruiskasvustoja puitiin viime viikolla Etelä-Suomessa ja tällä viikolla rukiin puinnit ovat pääsemässä täyteen vauhtiin. Syysvehnän puinnit ovat alkamassa tällä viikolla Etelä-Suomessa. Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan hyväksi tai vähintään tyydyttäväksi lähes koko maassa niin määrältään kuin laadultaankin. Eteläisimmässä Suomessa ruis- ja syysvehnäsatojen arvioidaan olevan jopa 20-30 prosenttia tavanomaista parempia.

Syysöljykasvien puinnit käynnistyivät Etelä-Suomessa viime viikolla ja ovat pääsemässä täyteen vauhtiin tällä viikolla. Syysöljykasvien sato arvioidaan keskimääräiseksi useimmilla alueilla. Sadon laatu arvioidaan vähintään tyydyttäväksi.

Etelä-Suomessa nurminadan siemenviljelyksillä puinnit käynnistyivät heinäkuun lopussa.

Kuminan puinnit ovat käynnistyneet Etelä-Suomessa. Kuminasato arvioidaan määrältään ja laadultaan keskimääräiseksi lähes koko maassa.

Etelä-Suomessa ohran puinnit ovat käynnistymässä tämän ja ensi viikon aikana. Etelä-Suomessa kauran puintien arvioidaan alkavan ensi viikolla. Kevätvehnän puintien arvioidaan alkavan kahden viikon kuluessa.

Kevätviljojen satonäkymät ovat hyvin vaihtelevat kylvöjen ajoituksen onnistumisesta ja sateiden paikallisuudesta johtuen. Kuivuus on vaivannut kasvustoja juhannuksen jälkeen, mikä on heikentänyt satotoiveita. Yleisesti ottaen kevätvehnän satonäkymät ovat kevätviljoista lupaavimmat. Sato arvioidaan määrältään tyydyttäväksi useimmilla alueilla. Osassa Kymenlaaksoa kevätvehnäsadon arvioidaan kuitenkin jäävän 5-20 prosenttia keskimääräistä pienemmäksi. Rehuohran ja kauran sadon arvioidaan jäävän keskimääräistä huonommaksi (-10-30 %) Kymenlaaksossa. Kevätviljojen laatu arvioidaan tyydyttävästä hyvään useimmilla alueilla. Kymenlaaksossa kauran laatu arvioidaan välttäväksi.

Osalla alueista aikaisin kylvetyt ja kynnettyjen peltojen kasvustot kärsivät toukokuun sateiden aiheuttamasta pellon pinnan kuorettumisesta, kun taas myöhäiset ja suorakylvetyt kylvökset välttyivät tältä. Vähäsateisilla alueilla taas aikaisin kylvetyt kasvustot ovat pärjänneet myöhään kylvettyjä paremmin.

Alkukesän säät edistivät kasvitautien leviämistä, mistä johtuen tautien torjuntaruiskutuksia tehtiin yleisesti viljatiloilla. Useimmilla alueilla 70-100 prosenttia ohrakasvustoista on käsitelty kasvitauteja vastaan. Etelä-Suomessa 60-80 prosenttia syys- ja kevätvehnäkasvustoista sekä 30-50 prosenttia kaurakasvustoista ruiskutettiin kasvitauteja vastaan.

Säilörehun toisen sadon korjuu aloitettiin heinäkuun puolivälin jälkeen lähes koko maassa. Pisimmälle sadonkorjuu on edennyt muunmuassa Kymenlaaksossa, jossa sadosta on korjattu 75-100 prosenttia. Nurmien jälkikasvu on ollut monin paikoin heikkoa kuivuuden vuoksi. Etelä-Suomessa säilörehun toinen sato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi. Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi suurimmassa osassa maata. Sateiden paikallisuus on aiheuttanut suuria tilakohtaisia eroja satomääriin. Tulevien viikkojen sateet ratkaisevat, päästäänkö tiloilla korjaamaan kolmas säilörehusato. Tässä vaiheessa säilörehun kolmannen sadon satonäkymät ovat tavanomaista heikommat useimmilla alueilla.

Kuivaheinät saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa, mutta kuivuuden vuoksi nurmien jälkikasvu on ollut tavanomaista heikompaa erityisesti Etelä-Suomessa. Kuivaheinäsato oli hyvä määrältään ja laadultaan lähes koko maassa. Laitumet ovat vielä tyydyttävässä kasvussa, mutta sateita tarvitaan pikaisesti kasvun vauhdittamiseksi.

Kevätrypsin puintien arvioidaan alkavan ensimmäisenä Uudellamaalla kahden viikon kuluessa ja muualla maassa elokuun lopussa. Kevätrapsin puintien arvioidaan alkavan viikkoa myöhemmin kuin kevätrypsin. Rypsi- ja rapsisato arvioidaan huonoksi tai välttäväksi. Tuholaiset ja kuivuus ovat aiheuttaneet kevätöljykasveille suurimmat satotappiot Kymenlaaksossa, jossa sato on jäämässä 20-30 prosenttiin keskimääräisestä. Sadon laatu vaihtelee huonosta tyydyttävään. Rypsi- ja rapsikasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä.

Myöhäisemmistä erikoiskasveista härkäpavun puintien arvioidaan käynnistyvän Etelä-Suomessa elokuun loppupuolella. Härkäpavun satonäkymät vaihtelevat välttävästä tyydyttävään eri puolilla maata. Härkäpapusato on jäämässä 20-40 prosenttia tavanomaista pienemmäksi. Kuivuus pysäytti härkäpavun kasvun, minkä takia satomenetykset ovat paikoin merkittäviä.

Perunalla kukinta on käynnissä ja osaksi se on jo päättynyt. Kuivuus on saattanut alentaa mukulalukua ja aiheuttaa epätasaisuutta mukuloiden muodostukseen, jos kastelua ei ole ollut käytettävissä, eivätkä kuuroluonteiset sateet ole osuneet perunapelloille. Mukulalukuun ei enää pysty vaikuttamaan, mutta niiden kokoon kyllä, jos kosteusolot pysyvät riittävinä ja tasaisina. Sateita tarvittaisiinkin nyt pikaisesti perunaviljelmillä. Kuivuus on pitänyt ruton hyvin kurissa, mutta aiheuttanut rupisuutta mukuloihin erityisesti Etelä-Suomessa.

Sokerijuurikaskasvustot ovat vielä hyvässä kasvussa Lounais-Suomessa ja Hämeessä, jossa sokerijuurikassadon arvioidaan muodostuvan hyväksi.

Aikainen korjuu on mahdollistamassa syyskylvöisten kasvien kylvön, mutta kuivuus jatkuessaan vähentää mahdollisuuksia syyskylvöihin. Rukiin alhainen hinta jarruttaa kiinnostusta ruisalan lisäämiseen. Rukiin kylvöjen arvioidaan alkavan kahden viikon sisällä ja syysvehnän hieman myöhemmin elokuussa. Syysöljykasveja on jo kylvetty Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa, mutta kylvöt ovat alkamassa laajemmin tämän ja ensi viikon aikana sateista riippuen. Syysviljojen ja -öljykasvien viljelyaloissa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia. Ainoastaan Uudellamaalla on muita alueita enemmän kiinnostusta syyskylvöisten kasvien viljelyalan kasvattamiseen.

Ensimmäisiä herukoita on päästy poimimaan Etelä-Suomessa viime viikolla. Mustaherukan sato on kokonaisuutena jäämässä keskimääräiseksi. Alkukesän suotuisten säiden ansiosta marjakoko on hyvä ja heinäkuun aurinkoisten säiden ansiosta marjat ovat makeita.

Etelä-Suomen omenatarhoissa on alkamassa elokuun alussa kesälajikkeiden Huvitus ja Pirja poiminta. Muut kesälajikkeet valmistuvat hieman myöhemmin. Kesäomenien sadon arvioidaan jäävän hieman tavanomaista pienemmäksi.

Avomaan vadelmien satokausi käynnistyi Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälin jälkeen ja on nyt parhaimmillaan. Satokauden arvioidaan jatkuvan säistä riippuen parisen viikkoa. Aurinkoisten säiden ansiosta vadelmat ovat olleet laadultaan hyviä. Sadon määrästä odotetaan normaalia.

Tuorevihannesten valikoima alkaa olla laajimmillaan. Parhaillaan korjataan kerä-, kukka-, parsa- ja kyssäkaalin, rapean keräsalaatin, kiinankaalin, nippusipulin, porkkanan, tarhaherneen, avomaan kurkun ja kesäkurpitsan satoa. Heinäkuun kuivuus on haitannut monella paikkakunnalla tuorevihannesten kasvua ja pienentänyt satoa kasteluveden puutteesta kärsivillä tiloilla. Toisaalta sadekuurot ovat olleet paikoitellen runsaita ja sadetta on saatu jopa liikaa. Varastovihannesten kasvu on kesken, joten tulevien viikkojen sääolot ratkaiset sadon määrän ja laadun.

Viikon kysymys

Kiinnostavatko joulun ajan tapahtumat?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...