0

Inkeroisten voimalaitoksen patoluukku ja ympäröivät rakenteet korjataan – Lähes 100-vuotiaan valssipadon peruskorjaus tehdään kulttuurihistoriaa kunnioittaen

Kemijoki Oy toteuttaa Inkeroisten voimalaitoksen patoluukun ja ympäröivien rakenteiden peruskorjauksen vuoden 2019 aikana. Inkeroisten voimalaitos patorakenteineen on lähes 100 vuotta vanha ja peruskorjaustöiden osalta laitoksen rakenteiden historiallinen arvo huomioitiin töiden suunnittelussa muun muassa tekemällä yhteistyötä Museoviraston kanssa. Peruskorjauksen ensimmäisiä ja suurimpia töitä oli avattavilla luukuilla sekä hätäpurkujärjestelmällä varustetun työpadon rakentaminen.
Käynnissä oleva valssiluukun peruskorjaus on osa patoluukkujen peruskorjausohjelmaa, jolla parannetaan vesivoimalaitosten ympäristöystävällisyyttä, turvallisuutta, luotettavuutta sekä vesien hallintaa kerrotaan Kemijoki Oyn verkkosivuilla.

Peruskorjaushankkeen valmistelevien töiden suunnittelu aloitettiin jo vuonna 2017. Projektin pääurakoitsijaksi valikoitui SRV Infra Oy, joka on suunnitellut juuri tätä työmaata varten täysin avattavan työpatoratkaisun.
– Aloitimme työt helmikuussa 2019 ja arvioimme kokonaisuuden valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Pyöreäselkäisen valssiluukun peruskorjauksen yhteydessä on käytännöllistä tehdä myös ympäröivien rakenteiden kunnostustöitä sekä uusia patoluukun ohjaus- ja sähköjärjestelmiä, sanoo Kemijoki Oy:n valssipadon peruskorjauksesta vastaava projektipäällikkö Mauri Tuulaniemi.

Työvaiheet suunniteltiin ja aikataulutettiin tarkasti ennen lapion iskemistä maahan.
– Voimalaitoksen patoluukun alue tuli saada vedettömäksi ennen töiden aloittamista, joten yksi ensimmäisistä ja lopulta suurimmista vaiheista on työpadon rakentaminen. En ainakaan tiedä, että mihinkään muualle olisi rakennettu vastaavaa avattavilla luukuilla sekä hätäpurkujärjestelmällä varustettua työpatoa, sanoo SRV Infran työpäällikkö Jukka Hyttinen.
– Tämän ikäisten voimalaitosten rakenteissa on luonnollisesti kulumista sekä pienempiä ja suurempia yllätyksiä tulee esiin jatkuvasti. Työt ovat jatkuvaa soveltamista ja luovuuttakin tarvitsee olla mukana, jatkaa Reijo Puuronen, SRV Infra Oy:n Inkeroisten valssipadon työmaapäällikkö.
Valssiluukun osalta työt saadaan valmiiksi kesän aikana. Työvaiheisiin kuuluu muun muassa padon metalliosien vahvistaminen, korjaus ja uusiminen sekä valtavien graniittikivenlohkareiden siirtäminen, jotta patoluukkua liikuttelevat hammaskiskot saadaan suoristettua ja korjattua.
– Patoluukun yli kulkee suosittu kevyen liikenteen väylä, jonka olemme joutuneet sulkemaan peruskorjaustöiden ajaksi.
Työmaata varten rakennettiin väliaikaisen voimalaitokselle johtavan tien. Töiden valmistuttua tie puretaan ja alue palautetaan entiseen kuntoonsa. Muutoin työmaalla ei ole vaikutuksia alueen luontoon tai joen virkistyskäyttöön.

Inkeroisten voimalaitoksella on lähes 100 vuoden historia ja peruskorjaustöiden osalta laitoksen rakenteiden historiallinen arvo oli otettava huomioon jo töiden suunnittelussa.
– Teimme jälleen tiiviisti yhteistyötä Museoviraston kanssa, kuten teimme myös kulttuurihistoriallisen Lieksankosken voimalaitoksen julkisivuremontissa, toteaa Jari Kivelä Kemijoki Oy:n rakennustekninen asiantuntija.
ERAT Arkkitehdit toimivat kohteen pääsuunnittelijana ja he vastasivat valssipadon työmaan dokumentoinnista. Hankkeessa mukana oleva ERAT Arkkitehdit toimitusjohtaja Sebastian Lönnqvist kuvailee peruskorjauksen lähtökohtaa.
– Meidän näkökulmastamme rakennus oli jo valmiiksi hyvin dokumentoitu eli alusta alkaen saimme käsityksen mitä on otettava huomioon. Tehtävämme on ollut korjaustyön dokumentointi, korjaustapojen ja esimerkiksi kivien kiinnitystapojen kommentointi. Padon korjauksen aikana olemme käyneet muun muassa katselmoimassa padon alapuolella olevia hiidenkirnuja, joilla on yhtä lailla oma arvonsa ja jotka tulee ottaa huomioon korjaustöitä tehdessä.
Sweco Rakennetekniikka Oy toi projektiin mukaan nykyaikaista tietomallinnustekniikkaa sekä toteutussuunnittelu- että ylläpitovaiheessa. Tämä helpottaa merkittävästi tulevaisuudessa suoritettavia korjauksia.
Erityisen tyytyväinen Lönnqvist kertoo olevansa siihen, että Kemijoki Oy:n on valveutunut omistaja, sillä heiltä löytyy vahva tahto ja ymmärrys kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen ja ympäristön säilyttämiseen.
– Voimalaitoksen valssipadon teräsrakenteet on Saksassa suunniteltu 1920-luvun metallipajatuote, joka peruskorjauksen avulla toimii mahdollisesti vielä seuraavat 100 vuotta, hän lopettaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Missä kunnossa lähiseudun uimapaikat ovat?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...