0

Merkkihenkilöitä

Kun vien koiraa Sippolassa kävelylle ja kuljen Silmuntietä kohti Orijärveä, ohitan paikan, jossa sijaitsi isoäitini lapsuudenkoti. Pihasta on jäljellä vain jokunen vanha puu ja pensas, mutta menneiden sukupolvien läsnäolon tuntee.
Vaikka Sippolassakin on tuhottu paljon vanhaa, paljon on myös säästynyt, etunenässä mahtava puukartano. Vanhoja rakennuksia on kunnostettu ja otettu uuteen käyttöön: osuuskaupasta tehty koti, neuvolasta pubi ja juustomeijeristä taidekeskus.
Kun niiden liepeillä heristää aistejaan, voi melkein nähdä ja kuulla entiset asukkaat. Historian galleriaan mahtuu kaikenlaista väkeä. Tuolla menee kampakeraamisen ajan kalastaja, tuolla hovin onneton saksalainen kotiopettaja. Vastakkain saattavat osua teloitettu punavanki ja Ruotsin kuninkaallisen puutarhurin tytär.

Näin on tietysti kaikkialla Kouvolassa: nykyisiä asukkaita ovat edeltäneet toiset, satojen ja tuhansien vuosien ajan. Historia havisee joka paikassa niin, että korvissa soi.
Juuri nyt kiinnostaviin henkilöihin voi tutustua myös Poikilo-kaupunginmuseossa, missä on lokakuulle asti avoinna mainio Myytinmurtajia ja matkantekijöitä –näyttely. Se esittelee Kouvolaa paikkana, jossa on aina vietetty kansainvälistä ja liikkuvaa elämää, ja se kertoo tästä nimenomaan ihmisten elämäntarinoiden avulla.
Kaksi nousee yli muiden.
Yksi on Pietarissa Fabergén korusuunnittelijana työskennellyt Alma Pihl (1888-1976), jonka toiset laskevat kaikkien aikojen merkittävimpien suomalaistaiteilijoiden joukkoon.
Pietarissa Pihl suunnitteli keisarilliseen käyttöön kullasta, hopeasta ja jalokivistä koristemunia, joista nykyään maksetaan miljoonia. Venäjän vallankumouksen jälkeen hän muutti Suomeen, vaikeni urastaan ja eli hiljaiseloa Kuusankoskella piirustuksenopettajana.
Toinen erikoinen tyyppi on elimäkeläinen keksijä Eric Tigerstedt (1887-1925), jonka radiovastaanottimista olisi voinut tulla maailmanmenestyksiä, jos keksijä ei olisi kuollut tapaturman ja tuberkuloosin heikentämänä juuri Yhdysvaltain-läpimurtonsa kynnyksellä.

Tänä keväänä opin tuntemaan kolmannenkin nyky-Kouvolan alueen historiallisen merkkihenkilön, josta haluaisin tietää enemmän.
Hän on upseeri ja merenkulkija Arvid Adolf Etholén (1799-1876). Toimittuaan vuosia Venäjän Alaskan kenraalikuvernöörinä Etholén palasi kotimaahan ja asettui Elimäelle, Hämeenkylän kartanoon. Koko työuransa ajan hän oli myös väsymätön keräilijä, ja siksi Kansallismuseossa on nyt laaja Alaska-kokoelma, nelisensataa alkuperäiskansojen esinettä.
Kajakeista, luuesineistä, kalastaja-metsästäjien juhlavaatteista ja koruista koostuva kokoelma on kansainvälisestikin huomattava ikänsä ja harvinaisuuteensa takia. Siitä huolimatta suuri osa esineistä ei ole ollut näytteillä ikinä.
Olisiko Etholénissa itua Poikiloon? Ja tietysti merkkimies pitäisi esitellä huikean Alaska-esineistönsä ympäröimänä!

Suvi Ahola

Viikon kysymys

Kouvolan kaupungilla on isot säästöpaineet. Kumpi olisi parempi tapa säästää?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...