0

Anjalan kartanossa syntyneen runoilija Gustav Philip Creutzin comeback

Vuonna 1789 palaneessa Anjalan kartanon päärakennuksessa syntyi toukokuisena päivänä vuonna 1731 Ruotsin huomattavin rokokooajan runoilija Gustaf Filip Creutz (1731-1785). Hän on ehkäpä merkittävin suurmies, joka koskaan on lähtenyt Kouvolasta, sillä hän toimi Ruotsin valtakunnan sijaishallitsijana kuningas Kustaa III:n ollessa pitkällä ulkomaanmatkallaan Italiassa ja Ranskassa 1783-1784. Sitä ennen kreivi Creutz oli seitsemäntoista vuotta Ruotsin suurlähettiläänä Ranskassa. Hän tutustui aikakauden suuriin hahmoihin kuten Voltaireen ja Rousseauhun. Kuningatar Marie-Antoinetten kanssa hän pelasi shakkia.

Gustav Philip Creutz oli myös ensimmäinen suuri suomalainen taiderunoilija. Hän kirjoitti ruotsiksi. Hänen pääteoksensa Atis och Camilla (1761) on lemmensatu, joka sijoittuu antiikin jumalten maailmaan, Arkadian autuaille kunnaille, joiden esikuvana runoilijan mielikuvituksessa lienee ollut Kymenlaakson luonnonkauneus.

Kreivi Creutz on kuitenkin kotimaassaan – ja kotiseudullaan – unohdettu suurmies. Lähettilääksi ja kansliapresidentiksi saakka virkaurallaan kohonneella Creutzilla ja Anjalan kartanolla on itse asiassa hyvin vähän yhteistä. Hän ei enää kaksikymmenvuotiaasta lähtien ollut isänmaastaan kiinnostunut, vaan oli kosmopoliitti.

Nyt hän tekee comebackin historian hämärästä, sillä Osmo Pekonen on suomentanut mitallisesti hänen runoteoksensa Atis ja Camilla (Faros 2019). Keväinen lemmensatu on heräävän nuoren rakkauden ylistys. Runoteoksen mittana on ranskalainen aleksandriini.

Pekonen lausuu lemmensadun kokonaisuudessaan Kouvolan yhteislyseon keskiviikkona 22.5. kreivi Creutzin 1700-luvun asuun pukeutuneena. Tilaisuus on vain opiskelijoille.

Viikon kysymys

Kiinnostavatko kesätapahtumat?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä