0

Vappujuhla keräsi satamäärin väkeä Myllykoskelle – Juhla järjestettiin 50. kerran

SAK:n perinteinen vappujuhla järjestettiin 50. kerran eteläisessä Kouvolassa. Tällä kertaa kokoonnuttiin Myllykosken torille. Kaunis, vaikkakin hivenen tuulinen sää, oli houkutellut paikalle satamäärin väkeä. Vappupuheiden lisäksi kuultiin Ahvion Soittokuntaa ja Bravuurin tytöt Elli ja Emilia ihastuttivat taidokkaalla esityksellä.

Juhlapuheen piti Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen, eurovaaliehdokas Joona Mielonen.
– Viimeisen neljän vuoden aikana valtiontaloutta yritettiin oikoa suhteessa eniten niiden kustannuksella, joilla on kaikkein vähiten. Osumaa ottivat varsinkin eläkeläiset, opiskelijat, ja arvokasta työtä tekevät julkisen sektorin pienipalkkaiset naiset. Kilpailukykysopimukseen saatiin harhautettua ennemmistö kansasta ja jopa osa ay-liikkestä, muka yhteisen edun nimiin. Nyt on viimeistään tullut selväksi että julkisen sektorin duunarin päivää pidentämällä ja lomarahoja leikkaamalla ei suomalainen vienti ole lähtenyt nousuun.
– Suomi leikkasi taantumassa sieltä mihin olisi pitänyt panostaa – tutkimukseen, kehitykseen, innovaatioihin ja ihmisten kouluttautumiseen.
– Menneessä voi toki rypeä loputtomiin. Nyt on kuitenkin katsottava eteenpäin. Vaalien tuloksesta voi vetää vain ja ainoastaan yhden olennaisen johtopäätöksen – kansa haluaa nyt punavihreää politiikkaa.

Nosti esille myös asioita, joihin hän seuraavalla hallituskaudella haluaa ratkaisua.
– Ensimmäisenä haluan nostaa esille ilmastopolitiikan. Laitaoikeisto lanseerasi vaalien alla median myötävaikuttamalla käsitteen ilmastovouhotus. Luotiin kuva, että ilmastokriisistä puhuttaisiin ongelmaan nähden liikaa ja, että Suomi olisi ilmaston varjolla tekemässä etunsa vastaista politiikkaa. Kukaan poliitikoista tai asiantuntijoista ei onnistunut saamaan mediassa läpi sitä tosiasiaa, että ilmastovouhotuksen lanseeraajilla on taustalla täysin puutteellinen ja jopa vainoharhainen tilannekuva. Ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys – ellei pidä myös sitä mielipiteenä, että maa on litteä.
50 eurooppalaista suuryritystä julkaisi vetoomuksensa EU:lle, jossa se vaati selkeitä toimia ilmastomuutoksen torjunnassa. Heidän taustapontimenaan oli saada varmuus, että päästöttömiin investointeihin kannattaa lähteä. On ymmärrettävä, että maailma on asettautumassa uuteen asentoon, joka vaatii mittavia investointeja. Kysymys on uudesta ekologisesta jälleenrakennuksesta fossiilisten raaka-aineiden jälkeisessä maailmassa. Investoinnit tarkoittavat uutta työtä koko Eurooppaan.
– Perussuomalaisten ja muiden ilmastonmuutosta vastaan vouhottavien Suomessa esimerkiksi Kotkaan suunniteltua UPM:n biojalostamoa ei nousisi eikä Myllykoskella olisi potentiaalia saada vanhoja tehtaitaan biopolttoaineiden raaka-aineiden tuottajaksi. Biopolttoaineet tulevat olemaan siirtymävaiheessa Suomen kaltaiselle valtiolle uusi tärkeä vientituote. Ilmastopolitiikka on meille suomalaisille työllisyyspolitiikkaa.

Toinen on koulutus.
– Suomi ei kykene aiemmin mainitsemaani ekologiseen jälleenrakennustehtävään, jos se ei todenteolla panosta koulutukseen ja osaamiseen. Suomi loi hyvinvointivaltion sotien jälkeisessä jälleenrakennuksessaan nimenomaan maksuttomaan, koko kansakunnan potentiaalin hyödyntävään,koulutusjärjestelmään pohjautuen. Yksilön halua opiskella on tuettava, olit sitten suoraan lukiosta korkeakoulutustaa hankkiva tai työpaikkasi menettänyt muuntokouluttautuja. Varsinkin ekologiseen jälleenraknetamiseen liittyvää tutkimusta ja kehitystä on tuettava määrätietoisesti. Meidän on palautettava ja lisättävä resursseja koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Maksuton toinen aste on toteutettava. Oppivelvollisuutta laajennettava.

Kolmantena toimeentulon kysymykset.
Tuloerojen kaventamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen tulee olla uuden hallituksen kärkihanke. Parhaiten tähän työhön tartutaan verotuksen progressiota kiristämällä, pienimpiä etuuksia korottamalla ja välttämättömien menojen hintoja laskemalla. Ei ole mielestäni oikein, että Suomessa pienimmistä eläkkeistä maksetaan samalla prosentilla veroa kuin minä maksan keskituloisena työntekijänä. On myös päästävä eroon tilanteista, joissa köyhä valitsee ruuan ja lääkkeiden ostamisen välillä. Toimeentulokysymyksissä onkin olennaista puhua siitä summasta, mikä ihmiselle jää välttämättömien menojensa jälkeen käteen. Suomessa jokaisella pitää olla oikeus rakentaa elämäänsä välttämättömien menojen jälkeenkin.
Tarvitaan myös sosiaaliturvajärjstelmän byrokratialoukkujen karsimista. Tämän osalta askelia voidaan ottaa vaikka samantien, mutta uuden riittävän laajan perustulokokeilun käynnistäminen on välttämätöntä. Sipilän hallituksen kokeilu paljasti jo useimmat myytit perustuloon liittyvät kritiikit ennakkoluuloiksi, mutta jotta asialle saadaan poliittinen tuki, vaatii se uuden kokeilun Sipilän vesitetyn kokeilun tilalle.

Mielonen nosti esille myös sote-uudistuksen.
– Suomi tarvitsee tolkkua siihen, kuinka yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan turvattua kaikille tässä maassa. Sote-sekoilulle toivottavasti tulee viimein loppu. Olennaista uudistuksessa on, että palvelun järjestäjät saavat riittävän isot hartiat varsinkin erikoissairaanhoidon järjestämiseen ja että sote-palveluiden integraatio toteutetaan. Kunnat ovat ympäri maan jo ryhtyneet toimeen asiassa – Kymenlaaksossa on vuoden alusta alkaen ollut kuntayhtymä Kymsote toiminnassa.
Yhtä olennaista ja tärkeää on mielestäni se, että kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa palveluihin pysyy uudistuksen myötä vähintään samana tai paranee. Mallit joissa päätösvalta on kuntalaisen näkökulmasta kaksoisedustuksen takana ovat ongelmallisia. Esimerkiksi Kymsoten osalta yhtymävaltuuston edustajia ei ole päätetty suorissa vaaleissa – puhumattakaan hallituksen edustajista. Kun Kymenlaakson kunnilta on siirtynyt 60 prosenttia sen toimivallasta isompaan organisaatioon voitanee myöntää, että demokratia on selkeästi kaventunut.
Ei ole lähtökohtaisesti hyvä, että sote-uudistuksen edistäminen sälytetään kuntien vapaaehtoisuuden pohjalle. Yhdenvertaiset palvelut vaativat myös valtion rahoitusjärjestelmän muuttamista. Kymsoten osalta ongelma on ollut pitkälti se, että yhdistymistä on pidetty lähes hokkuspokkus-temppuna, joka tuottaa säästöt kuin itsestään. Integraatiosta saatavat hyödyt ja säästöt syntyvät pitkän ajan tuloksena pitämällä huoli siitä, että parhaiden käytöntöjen ja riittävien resurssien myötä toiminta saadaan toimimaan. Väestökadosta kärsivä Kymenlaaksokaan ei tule pärjäämään ilman valtion taloudellista tukea.
Tulevan soteuudistuksen toteutumisen näkökulmasta on nyt tärkeää saada hallitus, jonka puolueiden näkemykset ovat kaikkein helpoiten yhteensovitettavissa. Uskon, että hallitus, jossa ei ole suurten terveysjättien äänitorvea kokoomusta puskemassa pakkovalinnanvapautta uudistukseen, löytää vaikeuksitta toisensa.

Viikon kysymys

Kiinnostavatko kesätapahtumat?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä