0

Riitelyn ja twitterkohinan sijasta poliitikkojen tulee visioida, linjata ja johtaa kehitystä

”Onko maallamme malttia vaurastua?”, kysyi pääministeri Urho Kekkonen pamfletissaan vuonna 1952. Kirjoitus syntyi aikana jolloin Suomessa vallitsi vahva tulevaisuuden usko ja optimismi, vaikka sotien kauhut olivat vasta takanapäin. Nykypäivänä kysymys on ajankohtaisempi kuin aikoihin; aikana jolloin alueiden eriytyminen on entistä voimakkaampaa lisäten kahtiajakoa ruuhka-Suomen ja muun Suomen välillä. Onko nyt malttia investoida ja rakentaa, eikä vain kuluttaa? Haasteet ovat isot: Suomen koulutusaste laskee, huoltosuhde heikkenee, eriarvoisuus kasvaa, infra rapistuu ja asema kansainvälisen kaupan arvoketjuissa on heikentynyt. Erityisesti ongelmat näkyvät Kaakkois-Suomessa ja laajemmin Itä-Suomessa.

Mikäli nykymeno jatkuu on uhkana, että vuonna 1977 syntyneet jäävät maamme historiamme koulutetuimmaksi ikäluokaksi. Minkälaisen tulevaisuudenkuvan tämä antaa nuoremmille ikäluokille? Oppivelvollisuusiän pidentäminen ja maksuton toinen aste ovat täysin välttämättömiä tulevaisuusinvestointeja, joilla nostamme maamme koulutusastetta, vähennämme eriarvoisuutta ja koulutuksen periytyvyyttä sekä lisäämme työllisyyttä. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että yhden prosentin työllisyysasteen nousu tuo julkiseen talouteen noin miljardin hyvää, vähentyineinä sosiaaliturvamaksuina ja parantuneina verotuloina. Työllisyysasteen nostaminen on myös huoltosuhteen kannalta täysin välttämätöntä, sillä työmarkkinoilta poistuu koko ajan enemmän ihmisiä kuin uusista sukupolvista on tulossa tilalle.

Suomen talouskasvu ja menestys ovat vahvasti viennistä riippuvaisia. Jotta voimme nostaa asemaamme kansainvälisen kaupan arvoketjuissa, on osaamistamme lisättävä. Koulutuksen lisäksi tämä tarkoittaa merkittävästi suurempia panostuksia innovaatioita ja uutta osaamista synnyttävään perustutkimukseen. Tutkimus- ja kehitystoimintamenot ovat suorastaan romahtaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näin ei voi jatkua! Liiketoiminnan uudistuminen ja uusien ratkaisujen tuominen markkinoille vaativat juuri vahvaa panostusta tutkimukseen ja kehitystyöhön. Ilman näitä panostuksia uusia Nokioita ja Supercellejä ei pääse syntymään. Yhteiskunnan täytyy ottaa vastuu yhdessä yritysten kanssa näistä osa-alueista ja panostaa niihin.

Nyt onkin syytä katsoa vahvasti eteenpäin ja näyttää Suomelle suunta tuleviksi vuosikymmeniksi. Riitelyn ja twitterkohinan sijasta poliitikkojen tulee olla eturintamassa, visioida, linjata ja johtaa kehitystä. Meidän on uskallettava ottaa kehitysloikka tulevaisuuteen!

Eemeli Lehtinen
Eduskuntavaaliehdokas, SDP

Viikon kysymys

Missä kunnossa tiet ovat?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä