Kolmannes väestöstä ei liikkuu kuin välttämättömän määrän, sohvalta jääkaapille ja takaisin

Suomalainen huippu-urheilu ja kuntoliikunta ansaitsee huomionsa, samoin kuin seuratoiminta. Niillä molemmilla on meille suomalaisille oma paikkansa. Meillä on suosikkiurheilijamme ja idolimme ja eri urheilulajit, jota rakastamme. Suuri osa meistä on kuntourheilijoita ja merkityksetön ei ole myöskään laaja penkkiurheilijoiden ”joukkue”. Suomalaisia menestystarinoita on paljon. Olympiavoittajat ja maailmanmestarit, suuret massaurheilutapahtumat, suomalainen luonto ja siellä liikkujat, tämä luettelo on pitkä ja onneksi se jatkuu vuosittain.

Suomalaisen huippu-urheilun viime vuosien positiivisimpia ilmiöitä on ollut vammaisurheilun nousu. Paraurheilijat ovat saavuttaneet menestystä laajalla rintamalla.

Tämän hallituskauden yksi menestystarina on ollut Liikkuva koulu –hanke. Tämän kaltaisia toimintamalleja tulee saada myös varhaiskasvatukseen, korkeakouluihin, työpaikoille ja vanhustenhuoltoon. Liikkumisen lisääminen lasten ja nuorten parissa tulee nostaa liikuntapolitiikan tärkeimmäksi panostuskohteeksi. Suomalaisessa mallissa pitää olla päivittäistä maksutonta liikuntaa ja kerhotoimintaa osaavien valmentajien ja ohjaajien vetämänä. Kaavoituksessa, kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon liikkumisen näkökohdat nykyistä paremmin ja myös kevyen liikenteen väylien määrää on lisättävä.

Liikkumaton väestö – mitä välii? Erään arvion mukaan kolmannes väestöstä ei liikkuu vain kuin välttämättömän määrän, sohvalta jääkaapille ja takaisin. Liikunnan tärkein voimavara on yhteisöllisyys ja liikuntapolitiikan tärkein tavoite on liikkeen lisääminen koko väestön keskuudessa. Ihmisten liikkumiseen vaikuttavat muun muassa terveyspolitiikan linjaukset, liikennekysymykset, kaupunkisuunnittelu, koulutus ja maanpuolustuksen toteuttaminen.
Kunnilla on liikuntajohtajuus ja sitä kautta parhaat mahdollisuudet liikkeen lisäämiseen. Valtakunnallinen tuki mahdollistaa yhtäläiset mahdollisuudet koko maassa. Luontaiseen päivittäiseen liikkumiseen kannustaa parhaiten matalan kynnyksen liikuntapaikat, ulkoilureitit, kansallispuistot, viheralueet sekä valaistut kunnossapidetyt kävely- ja pyörätiet. Tutkimustulosten perusteella luonto on suomalaisten suosituin liikkumisympäristö.

Liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten on arvioitu olevan vuositasolla 3,2-7,5 miljardin euron luokkaa. Meillä on varsin hyvät tiedot liikkumattomuuden syistä ja vaikutuksista. Liikkeen lisääminen ja yhteiskunnallisten kulujen pienentäminen vaativat päättäväisiä toimia. Tavoitteena tulee olla, että jokainen aikuinen liikkuisi tunnin päivässä ja jokainen lapsi vähintään kaksi tuntia päivässä. Siksi sillä on väliä.

Markku Pakkanen
kansanedustaja (kesk.)

Viikon kysymys

Huolestuttavatko Kymsoten tulevat palveluverkkoratkaisut?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä