Olli Korhonen toivoo pääsevänsä pian liigajäille – Väinö Liikonen on mukana KooKoon A-junnuissa

KooKoon liigajoukkueeseen kuuluva Olli Korhonen, 20, odottaa tällä hetkellä innolla pääsyä jälleen tositoimiin. Muhniemeläislähtöinen Korhonen pelasi kauden 12 ensimmäisessä ottelussa, jonka jälkeen hän loukkaantui.
– Loukkaannuin lokakuun puolessa välissä, kun sain ottelussa niska-päävamman. Jos kaikki sujuu suotuisasti, olen kokoonpanossa jälleen joulukuun alkupuolella, kertoo Korhonen, joka pelasi KooKoon edustusjoukkueessa jo kaudella 2016–2017, 15 ottelun verran.
– Viime kausikin oli rikkonainen loukkaantumisten vuoksi. Pelasin kauden alussa ensimmäiset 10 kamppailua, mutta sen jälkeen jouduin olemaan sivussa eripituisissa pätkissä yhteensä neljän kuukauden ajan. Otteluja tuli Liigassa 20 ja sen päälle 8 peliä A-junnuissa, muistelee 180-senttinen ja 85-kiloinen Korhonen.
Olli Korhonen aloitti kiekkouransa 5–6-vuotiaana luistelukoulussa Inkeroisten jäähallissa, isoveljensä Mikan jalanjäljissä. Korhonen seurasi veljensä esimerkkiä ja Aakoon-Junioreissa vietettyjen vuosien jälkeen siirtyi KooKoon junioreihin 13-vuotiaana. Seuraavaksi vuorossa olivat KooKoon eri ikäryhmien junnujoukkueet.
Korhonen on viihtynyt jäällä sekä puolustajana että hyökkääjänä. Liigassa hän on viilettänyt kummallakin puolella laitahyökkääjänä.
– Parhaimmillani Liigassa olen mielestäni pystynyt olemaan monipuolinen, luotettava ja kumpaankin suuntaan pelaamaan kykenevä kolmos–neloskentällisen laituri.
Muita hyviä ominaisuuksia kysyttäessä Korhonen vastaa:
– Luistelutaito, kiekon suojaamiskyky, riistopelaaminen, pelinlukutaito ja kiekollinen taito. Minulla on kova halu tehdä töitä ja kehittyä jääkiekkoilijana.
Entäpä missä on vielä kehitettävää?
– Minun pitäisi pelata vielä rohkeammin kiekollisena. Tarvitsisin myös lisää räjähtävyyttä eli terävyyttä ensimmäiseen potkuun.
Korhonen ei ole asettanut itselleen selkeää tavoitetta jääkiekkoilijana.
– Minulla on haaveita, kuten aivan varmasti jokaisella nuorella jääkiekkoilijalla. Toivon, että pystyn ulosmittaamaan kaiken potentiaalin, mitä minulla on. Toivon myös, että pystyisin pelaamaan ammattilaistasolla ainakin vielä kymmenen vuoden päästä, eli terveenä pitäisi pysyä.
Ydin-Kouvolassa asuva Korhonen on tällä hetkellä päätoiminen jääkiekkoilija.
– Jossain vaiheessa opiskelut tulevat mukaan kuvioihin, mutta nyt prioriteettini numero 1 on jääkiekko. Tulevaisuudessa opiskelu kaupallisella alalla voisi olla mahdollista. Myös psykologia ja lääketiede kiinnostavat, kertoo viime vuonna ylioppilaslakin päähänsä painanut nuorukainen.
Korhonen on avoliitossa Oona Henrikssonin kanssa. Muhnimellä vanhempiensa luona hän pyrkii käymään kerran viikossa.

Inkeroislainen Väinö Liikonen, 17, on yksi entisen Anjalankosken alueella asuvista KooKoon A-junioreissa pelaavista nuorista.
– Joukkueeseen kuuluvat myös inkeroislainen Turo Tallinen ja myllykoskelainen Vili Kolsi, kertoo Kouvolassa lukion toista luokkaa käyvä Liikonen, joka aloitti lätkän 4–5-vuotiaana luistelukoulussa Inkeroisissa.
– Sen jälkeen pelasin Aakoo-Juniorien joukkueissa sekä myös yhteisjoukkueissa, joissa toisena osapuolena oli haminalainen KY-80. KooKoon junnuihin tulin 13-vuotiaana ja samalla aloin käydä yläastetta ydin-Kouvolassa.
– Tavoitteenani on jossain vaiheessa päästä mukaan KooKoon liigajoukkueeseen. Kaiken kaikkiaan olisi hienoa päästä pelaamaan ammattilaisena. Tiedän, että on tehtävä paljon töitä edetäkseen jääkiekkoilijana, painottaa Liikonen.
Parhaiksi ominaisuuksikseen inkeroislainen arvioi puolustuspelin ja kaksinkamppailuvoiman.
– Hyökkäyspään pelaamisessa on vielä opettelemista, ja luistelussa on aina kehittämistä, muistuttaa isokokoinen eli 190-senttinen ja 100-kiloinen Liikonen.
Lukion nuorukainen aikoo käydä kolmessa vuodessa, mutta neljän vuoden pituuskaan ei kuulemma haittaa.
– Tulevia opiskeluja ja mahdollista ammattia en ole vielä ajatellut. Jokin kaupallinen ala saattaisi kiinnostaa, pohdiskelee Liikonen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.