Kouluverkkoa kehitetään lapsia varten

Sari Kopra ilmaisi yleisönosastokirjoituksessaan huolensa Ummeljoen koulun tulevaisuudesta. Mielipide on arvokas lisä kouluverkkokeskusteluun, mutta sisälsi väitteitä, joita me allekirjoittaneet kaupungin edustajina haluamme kommentoida.

Kopra väittää, että kouluverkkoselvitystä varten tehdyt kuntotutkimukset olisivat tarkoitushakuisia. Väite ei pidä paikkaansa: Kouvolan kaupungin Tilapalveluiden teettämät kuntotutkimukset tilataan aina valtakunnallisilta, alalle erikoistuneilta yrityksiltä. Esimerkiksi kouluverkkoselvitystä varten kuntotutkimuksia on tilattu Inspecta Oy:ltä ja RakSystems Oy:ltä. Niistä kummatkin ovat vastuullisia toiminnanharjoittajia, joiden toimintaa ohjaavat laatujärjestelmät. Tutkimuksista tehtävät sopimukset perustuvat konsulttialan yleisiin sopimusehtoihin (KSE). Kuntotutkimuksien tekemiseen osallistuu yrityksestä kaikkien suunnittelualojen asiantuntijoita ja rakennusterveysasiantuntija. Tutkimusyritys tekee itsenäisesti tutkimussuunnitelman, tutkimukset ja raportit. Tilapalvelut ei vaikuta, eikä edes voisi millään tavoin vaikuttaa saatuihin tuloksiin.

Kopra toteaa myös: ”Joillakin on kova tahto kaataa kaikki pienet koulut ja rakentaa kouluista suuria laitoksia. Niin kova tahto, että he osaavat selittää sen jopa edulliseksi vaihtoehdoksi verrattuna olemassa olevien rakennusten ylläpitoon.”

On todettava, että kaupunki ei kustannustenkaan osalta vääristele tosiasioita: uuden koulurakennuksen rakentaminen maksaa 2700 euroa neliöltä, vanhan peruskorjaaminen 1500 euroa neliöltä. Luvuista ei kuitenkaan voida vetää sitä johtopäätöstä, että kannattaa korjata kaikki vanhat koulut ja unohtaa uusien rakentaminen.

Miksi johtopäätöstä ei voida vetää? Siksi, että meillä on aivan liikaa kouluja lapsimäärään nähden. Osa kouluista on myös liian isoja. Tämä johtuu siitä, että koulumme on rakennettu pääosin 1940-70-luvuilla, jolloin nykyisen Kouvolan alueella asui lapsia enemmän kuin nyt.

Huomioon on otettava myös se, että vanhojen peruskorjattujen tilojen käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat korkeampia kuin uusien. Tämä on olennaista, sillä käyttö- ja ylläpitokustannusten osuus rakennusten elinkaaren aikaisista kustannuksista on huomattavasti suurempi kuin investointikustannusten.

Uuden kouluverkon rakentaminen on investointi, jonka pitää perustua alueen lasten määrään ja siitä syntyvään perusopetuksen tarpeeseen.

Jokaisen nykyisen koulun säilyttämiseen perustuva investointisuunnitelma ei ota huomioon lasten määrässä tapahtuvia alueellisia muutoksia, eikä mahdollista resurssien kohdentamista opetuksen sisältöön ja opetustoimintaan, mikä on perusopetuksen tärkein tehtävä.

Ainoastaan olemassa olevia kouluja korjaamalla ei päästä toiminnallisesti eikä teknisesti siihen tasoon, jota nykyaikaiselta koululta toivotaan.

Jokainen tilakustannuksiin käytetty euro on poissa opetuksen kehittämisestä. Lapset ansaitsevat nykyaikaiset oppimisympäristöt sekä toiminnan: tämä tarkoittaa esimerkiksi monimuotoisia tiloja, mahdollisuutta kielivalintoihin ja tukipalveluiden, kuten erityisopetuksen sekä opiskeluhuollon, hyvää saatavuutta. Kaiken tämän saamme varmistettua kouluverkkoa harkiten kehittämällä.

Marita Toikka, Kouvolan kaupunginjohtaja
Ismo Korhonen, Kouvolan kaupungin lasten ja nuorten palvelujen johtaja
Juha Jormanainen, Kouvolan kaupungin toimitilajohtaja

Kommentteja aiheesta “Kouluverkkoa kehitetään lapsia varten

  • 16.10.2018 at 16:22
    Permalink

    Tutkimustuloksia en epäile minäkään. Rakennusvuodellahan ei ole merkitystä, jos rakennus on kunnossa. Monet uudemmat eivät ole. Monia kouluja on lakkautettu täysin kunnossa olevista tiloista – ja seuraavaksi uuteen kouluun siirtyneet parakkirakennuksiin, kun isompi koulu ei ollutkaan kelvollinen. Tarkasti liikamäärää ei ole olemassakaan. Vain talousmittauksissa, jotka ovat vaillinaisia. Myös oppilaiden kuljetukset tuottavat kustannuksia. Paljonko? Entä ilmastonmuutos? Hankitaanko sähköautoja?
    Säästämisen yrittämistä lasten kustannuksella. Lyhytnäköisesti talousnumerot pieniksi, että näyttää hyvältä. Tämänhetkinen opetussuunnitelma ja luokkakokojen suurentaminen sekä erityisluokkien vähentäminen eivät johda syrjäytymistä pidemmälle, kuten on jo todettu.
    Eli mistä kannattaisi säästää? Ei ainakaan kasvavasta nuorisosta. Enemmistö jää häviäväksi tahoksi.

Comments are closed.