Vasemmistoliiton valtuustoryhmä säilyttäisi nykyiset koulut

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä on hyvä, että perusopetuksen verkkoa ja laatua laaja-alaisesti tutkitaan. Raportti on kuitenkin valitettavan vajaa. Ryhmän mielestä tarjotut kolme vaihtoehtoa ovat tarkoitushakuisesti laaditut ja vaihtoehtoja olisi pitänyt olla enemmän. Selvityksestä puuttuu myös vaikutusarvioinnit suuremmasta koulusta lapsille. Ryhmämme ei myöskään näe suuria yhtenäiskouluja (1-9 lk) järkevinä, pienten koululaisten turvallisuuden vuoksi. Oppimisympäristön pitää ensisijaisesti olla turvallinen, eli kiusaamista ei tulisi esiintyä, koulujen sisäilman tulisi olla kunnossa ja koulumatkan turvallisuus pitäisi myös huomioida.

Raportin vaihtoehdoissa on määritelty ainoastaan koulut alueella ilman tarkempaa sijaintia tai sitä, että tehdäänkö sinne uusi koulurakennus, vai kasataanko oppilaat vanhoihin kouluihin. Totta on, että nykyiset koulurakennukset ovat suurelta osin remonttia vailla ja uusiakin tarvitaan. Koulujen tiloja käytetään jo nyt monipuolisesti opetuksessa, eikä vanhat koulurakennukset ole este uudenlaiselle oppimiselle.

Tilojen monikäyttöisyyttä tulee lisätä ja alueen asukkaita on hyvä kuulla, kun heiltä tulee kehitysehdotuksia. Esimerkiksi Ummeljoen asukkaat tekivät aloitteen päiväkodin yhdistämisestä koululle, jonka kaupunki tyrmäsi. Kiinteistökustannukset määräytyvät pitkälti sisäisten vuokrien kautta, jotka eivät ole välttämättä mitenkään verrannollisia todellisten käyttökustannusten kanssa, toisin kuin esimerkiksi koulukuljetusten kanssa, joista aiheutuu kaupungille suoranaisia kustannuksia.

Raportissa ei myöskään ole millään tavoin huomioitu koulukyydityksen piiriin tulevien oppilaiden kasvua. Ryhmä haluaisi selvitystä kyytien pituuksien kasvun, kustannusten kasvun ja oppilaille koituvien vaikutusten osalta. Pitkillä koulumatkoilla on vaikutusta myös oppimiseen, sillä koulupäivät voivat kasvaa esitetyssä mallissa hyvinkin pitkiksi. Oppilaat eivät välttämättä ole parhaimmillaan vastaanottamaan opetusta, jos matkat pidentävät koulupäivää liiaksi. Laadukas opetus vaatii myös vastaanottavaiset oppilaat. Koulukuljetuksien järjestelemisestä vastaavan henkilön asiantuntijuutta olisi voinut hyödyntää raporttia tehdessä.

Kävellen tai pyöräillen taitettu koulumatka tukee lapsen liikkuvuutta ja lähiympäristön hahmottamista, itsenäisyyttä ja omatoimisuutta ja sosiaalisen verkoston rakentumista. Liikkuminen lähikoululuun tukee myös yleisemmällä tasolla kansanterveyttä ja täytyy muistaa myös koulukuljetuksista koituvat ympäristövaikutukset. Alakoulujen tulee olla lähipalvelua ja pienelle lapselle pienemmät ympyrät ovat tarkoituksenmukaisia. Koulussa olisi hyvä, jos opettajat tuntisivat lapset ja vanhemmat ja toisinpäin.
Uuden Kouvolan kaupungin aikana, ja ennen sitäkin, täältä on lakkautettu monia kouluja, vaikka nyt on esitetty, että verkolle ei ole mitään tehty. Edellisistä lakkautuksista saatuja säästöjä tai koulukuljetusten lisääntymistä ei ole valtuutetuille esitelty.

Pelkkien karttaharjoitusten lisäksi kouluverkkoratkaisua tehdessä täytyy huomioida myös eri alueiden erityispiirteitä. Esimerkiksi Ummeljoen koulun lakkautuessa sieltä Myllykoskelle kulkevat 1-6 luokkalaiset joutuisivat käyttämään Keskikosken sillan hyvin kapeaa jalkakäytävää. Tekisikö kaupunki koulun lakkautuessa uuden sillan vai kuinka toimittaisiin? Anjalasta kuljetetaan tälläkin hetkellä bussilla oppilaita sillan yli Inkeroisiin. Tehtaanmäen koulu (Alvar Aallon suunnittelema) on vasta remontoitu ja suojeltu, ja ennen sen lakkauttamista tulee selvittää missä tarkoituksessa rakennusta ylipäänsä saa käyttää. Koululakkautusten vaikutukset tulee selvittää laajasti etukäteen muuallakin Kouvolassa.

Koska vaihtoehdot olivat nämä ja selvitys asian laajuuteen nähtynä kovin vaillinainen, niin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä valitsee vaihtoehdoista tuon nykyisen 34 koulun verkon. Sen nimeäminen 0-vaihtoehdoksi kertoo myös raportin laatijoiden asenteesta ja raportin tarkoitushakuisesta johdattelevuudesta.