Luonnon haistelua ja pään ulkoilutusta

Aino Niemi, Jouni Sjöblom, Markku Pakkanen, Teemu Mäkipaakkanen, Vesa-Pekka Lehtoranta, Kirsi Sali, Manti Byman, Hannu Pajulahti, Onni Siltala, Jaana Vainio, Terhi Forss, Antero Pöyhönen, Riikka Hillo ja Eero Mattila. Nimekäs seura on minulla ja kummikoira Sanilla viidennen kerran järjestettävillä Keskilaakson VIP-rasteilla, kun yhteislähdöllä startataan Nuorisokeskus Anjalan piha-alueelta ensi viikon keskiviikkona 30. toukokuuta.

Ratamestari Heikki Kyyrönen sanoo, että VIP-suunnistus on yksi kauden kohokohta järjestelytehtävissä. Varmaankin suorastaan naurettava, kun meitä kaikenlaisia laitetaan GPS-seurantaan. Tapahtuma näkyy siis reaaliaikaisesti netissä, joten uteliaat näkevät seikkailut livenä. Linkistä http://www.tulospalvelu.fi/gps/ pääsee tapahtumaan.

Hyvää on se, että radat ovat kuulemma helpot ja ne kiertelevät sekä historiallisissa että luonnonkauniissa maisemassa. Hitaammin kulkevat ehtivät kokemaan esteettisiäkin elämyksiä Ankkapurhan kulttuuripuistossa. Ratojen pituuskin on sopiva 1,5–2,0 kilometriä ja hajonnat on räätälöity osallistujien taitotasoa myötäillen. Maastossa ei myöskään tarvitse yksin seikkailla, sillä samanaikaisesti järjestettävät Keskilaakso-Rastit kerännevät taas runsaat sata kuntoilijaa paikalle.

Liikkumista on vähän treenattu. Olen kävellyt säännöllisesti vauhdilla ja löntystellen. Sani on tehnyt viimeistelyharjoituksia jahtaamalla kanoja. Mutta suunnistamisesta emme tiedä juurikaan mitään, joten avustaja matkaan tarvitaan, ettei ihan häpeäksi asti viivytä reitillä eikä mahdottomia sivupolkuja kuljeta, kun omista suunnistusajoista on jo vuosikymmeniä. Mutta taktiikka on selvä: metsän haistelua ja pään ulkoilutusta. Toivottavasti Emilialla kestää hermot meidän kanssa.

Vaikka olen kilpailuhenkinen, ymmärrän nykyään, että liikkuminen pitää suhteuttaa omaan kuntoon ja etenkin vaivoihin. Sopivia kuntoilumuotoja on kyllä tarjolla. Ennen liikunta ei ollut välineurheilua, mutta nykyään on. On pakko olla kunnolliset jalkineet, että suuremmilta kolotuksilta välttyy.

Silti en ole varma, että kannattiko suostua vippiläiseksi. Mutta kun on Keskilaakso-Rastien 40-vuotisjuhlavuosi, voi kai tässäkin lajissa tehdä itsensä naurettavaksi. Sanilla on varmasti veto päällä, kun haluaa kaikkia ja kaikkea haistella.

Julistakaamme siis maailman suunnistuspäivää!