Liikenneverkkoselvitys on ajankohtainen

Parlamentaarinen työryhmä jatkaa työtään ja aloittaa selvityksen liikenneverkon rahoituksesta. Työryhmä totesi, että kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa on nostettava. Korjausvelan vähentämiseen tulisi osoittaa vuosittain 300 miljoonan euron lisärahoitus. Tämä tarkoittaisi vähintään noin 1,3 miljardin euron vuosittaista perusväylänpidon rahoitusta. Työryhmä oli myös yksimielinen siitä, että nykyisestä vaalikauden mittaisesta väyläpolitiikasta siirrytään 12 vuoden mittaisiin pitkäjänteisen väyläohjelmiin. Budjettirahoituksen tunnustettiin olevan riittämätön, jolloin tarvitaan ulkopuolista rahoitusta sekä mahdollistetaan hankekohtaiset yhtiöt. Kotimaiset esteet EU-väylärahoituksen tieltä on poistettava ja lisäksi liikenteen käyttäjämaksujen tarve arvioidaan myöhemmin.

Juuri nyt on tärkeää toteuttaa runkoverkkoselvitys, jossa määritellään ne väylät, joita kunnossapidetään ja kehitetään pitkäjänteisesti vastaamaan elinkeinoelämään ja kansalaisten muuttuvia tarpeita. Asiassa tarvitaan yhteistä näkemystä valtion, liikenneverkon muiden omistajien, eri toimijoiden ja kansalaisten kesken.

Liikenneverkon kehittämishankkeiden rahoitus tulee uudistaa. Pitkäjänteisen ja riittävän rahoituksen varmistamiseksi tulee talousarviorahoituksen lisäksi hyödyntää myös muita rahoitusmahdollisuuksia. Kehittämishankkeisiin varatun rahoituksen taso on nyt noin 400 miljoonaan ja se on aivan liian matala. Liikkumisen ja autoilun merkitys ja edellytykset tulee huomioida niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Kehittämishankkeissa mahdollistetaan nykyistä suurempi EU- rahoituksen osuus poistamalla kansallisia esteitä hakea rahoitusta. Tarkoin tulee myös seurata mitä EU:n vireillä olevien sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvillä toimilla voisi olla tarjottavaa jäsenvaltioiden kansallisille TEN-T liikenneverkon vaatimuksille.

Hankekohtaiset yhtiöt, joiden omistajia voisivat olla esimerkiksi eläkeyhtiöt, kunnat ja yritykset, voivat rahoittaa investointeja valtion talousarvion ulkopuolisella rahoituksella. Hankeyhtiöiden toteuttamat kohteet sisältyisivät parlamentaarisesti laadittavaan 12-vuotiseen ohjelmaan ja eduskunnalle annettavaan selontekoon. Nykyisiä käytössä olevia rata- ja väylämaksuja hyödynnetään jatkossakin. Mahdollisia käyttäjämaksuja, joiden tarve arvioidaan myöhemmin, tulee pohtia siitä näkökulmasta, että käyttäjämaksu olisi aito vastikkeellinen maksu paremmasta väylän kunnosta ja palvelutasosta.

Mikäli liikenteen verotukseen tehdään muutoksia, tulee niiden olla nollasumma peliä, jos johonkin lisätään maksuja, tulee vastaavasti jostain maksuista luopua kotimaisen kilpailukyvyn parantamiseksi ja liikenneturvallisuuden lisäämiseksi parempien olosuhteiden muodossa.

Markku Pakkanen,
kansanedustaja (kesk.)