Tulevaisuuden palvelumalli alkamassa jo tänä vuonna Myllykoskella ja Inkeroisissa

Kouvolalle rakennetaan uutta palvelu- ja yhteisömallia, jossa asukkaat pääsevät vaikuttamaan oman asuinalueen asioihin entistä enemmän. Tarkoituksena on aloittaa aluetoiminta tänä vuonna Anjalankosken ja Valkealan aluekeskuksissa ja laajentaa toiminta viiteen alueeseen vuonna 2019. Päätöksen palvelumallin hyväksymisestä ja keskusten perustamisesta tekee kaupunginvaltuusto maanantain 12.3. kokouksessaan.

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että palvelumalli PM2030 raportissa esitetyt aluetoiminnanmalli ja palvelujen kehittämislinjaukset sekä liitteenä oleva aluetoimikunnan toimintasääntö hyväksytään ja palvelumalliraportin mukaisesti nimetään seuraavat taajamat tilastollisten suuralueiden aluekeskuksiksi: Anjalankosken aluekeskus (Inkeroisten ja Myllykosken taajama), Elimäen aluekeskus (Elimäen kk:n ja Korian taajama), Kouvolan aluekeskus (keskusta-alue), Kuusankosken aluekeskus (Kuusankosken keskusta-alue ja Jaalan kk) sekä Valkealan aluekeskus (Valkealan kk, Niinistön ja Jokelan taajama).

Palvelumallin mukainen toiminta käynnistetään vaiheittain: vuonna 2018 Anjalankosken ja Valkealan suuralueilla ja vuonna 2019 muilla suuralueilla.

Kouvolan tulevaisuuden palvelumalli on uuden kaupunkistrategian mukainen alusta eri sidosryhmien yhteistä toimintaa ja kehittämistä varten. Asukkaita, yhteisöjä ja yrittäjiä kannustetaan yhdessä tekemiseen uudella tasolla. Malli perustuu viiteen suuralueeseen ja niiden sisälle perustettaviin aluekeskuksiin. Vuosien mittaan aluekeskuksiin keskitetään asiakastarpeisiin pohjautuvia paikka- ja rakennussidonnaisia palveluja. Palveluja kehitetään sekä lähipalveluina että sähköisinä ja liikkuvina palveluina.

Aluejako noudattaa tilastokeskuksen tilastollisia suuralueita väestöseurannan vuoksi. Seuranta mahdollistaa rahanjaon. Aluejakoa voidaan tulevaisuudessa kehittää palautteen mukaan. Tavoitteena on aluekeskusten elinvoimaiset palveluiden keskittymät, joiden suunnitteluun ja päätöksentekoon asukkaat pääsevät osallistumaan. Jokaisella alueella toimii paikallisista asukkaista koostuva 7—11 jäsenen aluetoimikunta, joka päättää itsenäisesti pienten kehityshankkeiden rahoituksesta. Kunnan viranomaiset toimivat aluetoimikunnan tukena. Lisäksi aluetoimikunta voi anoa innovaatiorahaa kaupunginhallitukselta. Aluekeskusten vuosittaiset kehittämisrahat määräytyvät alueen asukasluvun mukaan. Aluetoimikuntia valvoo kaupunginhallituksen alaisuuteen perustettava tulevaisuusjaosto.

Aluekehittämistoimintaa testattiin kokeiluluonteisesti kesän ja syksyn 2017 aikana, jolloin kokeilualueiksi valikoituivat Valkealan ja Anjalankosken alueet. Kokeiluina järjestettiin menestyksekkäästi illalliset avoimen taivaan alla tapahtuma Anjalassa, Myllykoskella ja Valkealassa. Ulkoillallisiin osallistui yhteensä lähes viisisataa ihmistä.

Kouvolan kokeilun tärkeänä antina pidettiin yhteisöllisyyden ja vaikuttavuuden kokemusta, vaikka toiminnassa päästiin vasta alkuun. Yhteinen näkemys oli, että aluetoiminta on aluekehittämisen ydintä. Saadussa palautteessa todettiin, että aluetoiminta tarvitsee riittävän rahoituksen, jolla voidaan toteuttaa yhteisölle tärkeitä asioita omalla alueella. Vahvuutena pidettiin myös sen kansalaisyhteiskuntaan kytkeytyvää luonnetta. Toiminta halutaan pitää puoluepolitiikkaan sitoutumattomana. Kokeilun tapahtumiin saatiin mukaan tuoreella tavalla uusia kasvoja. Palautteen perusteella ihmisillä oli aito spontaanin tekemisen tarve. Tähän aluetoimikunta tarjoaa alustan. Kokeilussa tunnistettiin tarve ja halu tehdä yhdessä asioita alueen hyväksi, kuten jouluvalaistuksen toteuttamista, puistojen kunnostamista, tilojen valtausta, muraaleja sekä tapahtumien järjestämistä.

Kouvolan ja Tuusula ovat vertailleet vuoden 2017 kokemuksiaan aluetoiminnan kehittämisestä. Kunnat osallistuivat kehittämiskavereina valtiovarainministeriön digikuntakokeiluun. Palvelumallia kehitetään jatkossa kokemuksien ja palautteen nojalla. Tuusulassa toimii viisi alueellista kehittämisverkostoa, jotka ovat avoimia kaikille kuntalaisille. Niitä pyörittää aluetoimikuntia vastaava ydintiimi. Aluetoimikunnat eivät ole tarkoitettu byrokraattiseksi tai suljetuksi, vaan niillä voidaan luoda avointa yhteistyötä Tuusulan tapaan.

Palvelumalli sisältää laajoja kaupunkialueen, kaupunkiyhteisön, palvelutoiminnan ja palvelupisteiden kehittämisperiaatteita ja tavoitteita. Aluetoiminnalla on keskeinen rooli, miten omaa yhteisöä, asuinaluetta sekä sen palvelupisteitä tulevaisuudessa kehitetään, ja millaista toimintaa alueella järjestetään. Aluetoimintamalli tukee näin kaupunkiaktivismia. Se voi tukea myös alueen yrittäjien ja toimijoiden yritteliäisyyttä, esimerkiksi kannustamalla osuuskuntien perustamista. Tulevaisuuden palvelumalli on laaja kokonaisuus, joka jakautuu useisiin käyttöönottoprojekteihin, joita ovat muun muassa osallistava alueellinen kaupunkisuunnittelun toimintamalli ja tietojärjestelmäkehitys sekä monipalvelupisteiden suunnittelu ja toteutus. Valtuuston 10-vuoden tiekarttatyön käynnistyessä strategian ja palvelumallin toteutus aikataulutetaan strategiakaudelle vuoteen 2030.