Kouvolan alueella puun myyntimäärät jäävät viime vuoden tasosta

Metsäteollisuuden investoinnit lisäävät metsäteollisuuden kokonaisraaka-ainetarvetta 10-11 miljoonalla kuutiolla. UPM:n Kuusankosken Kymin tehtaiden selluinvestointien ja Kotkamills Oy:n uuden kartonkikoneen lisäraaka-ainetarve on noin 2,0 miljoonaa kuutiota. Myös Lappeenrannassa ja Imatralla tehdään sellu- ja kartonki-investointeja.

Puun kysyntää Kaakkois-Suomessa kasvattavat lisäksi puun perinteisissä kulkuvirroissa tapahtuvat muutokset.

1-1,5 miljoonaa kuutiota Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen puista, jotka perinteisesti ovat tulleet Kaakkois-Suomen tehtaille, kuljetetaan jatkossa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalle sekä Stora Enson Varkauden uudelle kartonkikoneelle ja viilupuulinjalle, joiden raaka-aineen lisätarve on 6 miljoonaa kuutiota.

Yksityismetsänomistajat ovat reagoineen hyvin kasvaneeseen puun kysyntään Kouvolan alueella. Tänä vuonna puun myyntimäärät jäävät Kouvolan alueella tosin jonkin verran viime vuotta alhaisemalle tasolle, mutta pidemmän aikavälin tarkastelussa kuluvan ja viime vuoden myyntimäärät ovat selkeästi aikaisempia vuosia korkeammat.

Puun myyntimäärä nousee tänä vuonna Kouvolan alueen yksityismetsissä 750 000 kuutioon, mikä lihottaa yksityismetsänomistajien lompakkoa noin 26 miljoonalla eurolla.

Puukaupan vilkastuessa viime vuosina metsien käyttöasteet ovat nousseet jo lähelle asetettuja tavoitetasoja. Hakkuumäärien kasvu ei kuitenkaan aiheuta pelkoa, että metsien kestävyys ja monimuotoisuus olisi uhattuna. Menneinä vuosina erityisesti nuoriin kasvatusmetsiin on jäänyt runsaasti hoitorästejä. Kuitupuun kysynnän kasvaessa hakkuita voidaan jatkossa kohdistaa entistä enemmin hoitohakkuita tarvitseviin kasvatusmetsiin, mikä parantaa entisestään niiden tuottokuntoa ja laatua sekä vahvistaa metsien tuhokestävyyttä.

Ilmastomuutos ja jatkuvasti heikkenevä metsätiestön ja alempiasteisen yksityisverkoston kunto ovat muodostumassa entistä suuremmiksi uhkatekijöiksi teollisuuden puuhuollon toimivuudelle. Metsäteollisuuden lisääntyvät puuntarpeet nostavat puun korjuu- ja kuljetusmääriä 10-11 miljoonalla kuutiolla vuoteen 2020 mennessä, mikä kasvattaa painetta siirtyä entistä enemmän ympärivuotisiin hakkuisiin ja puutavaran sulan maan aikana tapahtuviin kaukokuljetuksiin. Puutavara-autojen koon kasvun 76 tonniin vaatii myös entistä parempaa tiestön kantavuutta.

Puun korjuuseen ja kuljetukseen liittyvät ongelmat ovat pahimmat Etelä- ja Keski-Suomessa, missä ilmaston lämpenemisen haittavaikutukset ovat voimakkaimmat. Kuluva syksy ja alkutalvi kuvaa hyvin tilannetta. Etelä-Suomessa syyskelirikko on rajoittanut rajusti korjuu- ja kuljetuskelpoisten kohteiden määrää. Teollisuuden puuhuolto toimii tällä hetkellä riskirajoilla 2-3 viikon puuvarannoilla, vaikka puukauppa on käynyt ennätystahtia, puuta on, mutta ei kohteissa, joista se pystytään kuljettamaan tehtaille.

Ilman poliittisia päätöksi tilanne on ajautumassa umpikujaan. Valtion korjausvelkarahaa pitää ohjata voimakkaammin alempiasteiselle tieverkostolle ja metsäteiden valtion tuen kemera-rahoituksen ehtoja tulee muuttaa, jotta metsäteiden perusparannustoiminta saadaan jälleen käyntiin.