Pelkästään oman kylän puolustajaksi ei saa jämähtää

Kyläpuntarin yleisökysymyksen esille nostama ”nurkkakuntaisuus” herättää yllättävästi tunteita Kouvolassa, entisen Anjalankoskenkin alueella. Suurin osa kyselyyn vastanneista kuntavaaliehdokkaista on kuitenkin sitä mieltä, että valtuutettu saa olla nurkkakuntainen. Moni ehdokas muotoili kuitenkin sanamuotoa mieluusti puolestapuhujan suuntaan. Vastauksissa korostui myös koko Kouvolan kokonaisuuden huomioiminen päätöksenteossa.

 

Petri Himanen, kesk., sit.

– Kysyisin jopa niin, että mitä valtuutettu tekee valtuustossa, jos ei ole seutuhenkeä. Kyllä edustaja valitaan tietyltä alueelta vaikuttamaan kannattajakuntansa asioihin.

Harri Helminen, sd.

– Nykyään Kouvolassa käytetään sanaa nurkkakuntainen yleisellä tasolla, kun halutaan moittia niitä ihmisiä, jotka pitävät oman kaupunginosansa puolia, tai vaativat päätöksentekoon oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. Tämä on väärin ja tyhmää.

– Totuushan on se, että valtuutetut edustavat kansaa – niitä ihmisiä, jotka heidät on tehtävään valinneet. Kansalaiset tekevät oman äänestyspäätöksen usein sen perusteella mitä asioita ehdokas lupaa valtuustossa ajaa. Jos ja kun ehdokas on luvannut pitää jonkun kaupunginosan puolia, pitää hänen myös niin toimia. Se ei ole nurkkakuntaisuutta, vaan suoraselkäistä ja reilua toimintaa.

Kaija Pesonen, kd.

– Kyllä, ehdottomasti hänen pitää olla myös oman alueensa puolestapuhuja. Miten esimerkiksi Valkealassa asuva voi ajaa Inkeroisten asioita. Pitää olla paikkakunnan tuntemusta, että voi epäkohtiin puuttua ja saada aikaan parannuksia.

Marja-Leena Vainio, sd.

– Kyllä. Tapauskohtaisesti. Valtuutetun tulee päätöstä tehdessään kuitenkin huomioida asiaa koskeva kokonaisuus.

Susanna Nurmilaukas, Kouvolan sit.

– Kyllä. Valtuutettu saa ja pitää olla sen verran nurkkakuntainen, että tuo muiden päättäjien tietoon oman alueensa ongelmat mutta toisaalta myös markkinoi ja puolesta puhuu oman alueensa asioita ja toimii oman alueensa asiantuntijana. Ei kuitenkaan saa olla pelkästään oman alueensa edustaja vaan koko kaupungin.

Susanna Pallaslehto, vihr.

– Ei. Oman alueensa etua ajettaessa tulee ymmärtää, että Kouvola on kokonaisuus. Jos kylissä on asiat hyvin, niin silloin kokonaisuus voi hyvin ja taas toisinpäin.

Toni Lampiranta, kesk.

– Kyllä tätä pitäisi suorastaan odottaa oman alueensa valtuutetulta.

Antti Koivisto, sd.

– Ei nurkkakuntainen, kyllä oman alueensa puolestapuhuja. Valtuutetun yksi tärkeimmistä tehtävistä on katsoa asioita korkealta, jotta näkee kokonaisuuden yhden tai kahden alueen asemesta.

Arto Jauho, vas.

– Kyllä! Se ei tosin tee ehdokkaasta kapeakatseista ja pelkästään jonkin tietyn alueen hyvinvoinnin vartijaa. Koko Kouvolan alue on otettava huomioon.

Erkki Lehtonen, sd.

– Saa olla nurkkakuntainen.

Harri Laapas, vas.

– Ei. Toki oman nurkkakunnan etua pitää ajaa unohtamatta kokonaisuutta.

Marjatta Raskinen, kesk.

– Kyllä, koska hän tietää parhaiten oman alueensa ongelmat. 

Oili Peri, vas.

– Ei. Valtuutettu on koko kunnan asioiden ajaja ja hoitaja.

Eero Mattila, sd.

– Valtuutetun tulee toimia lähialueensa puolestapuhujana. Avarakatseisuutta tarvitaan myös koko kaupungin tarpeet ymmärtämään. Päättäjä toimii ennen kaikkea yhteistyöhenkilönä ”siltoja rakentaen”.

Jaana Keskitalo, kesk.

– Kyllä. Mutta sillä edellytyksellä, että näkee asiat myös kokonaisuuksina eikä jämähdä vain oman kylän puolustajaksi.

Kari Hänninen, ps.

– Ei nurkkakuntaista ajattelua.

Henna Hovi, sd.

– Kouvolan eri kaupunginosat ja kylät tarvitsevat saada asukkaidensa äänen kuuluville. On tärkeää, että jokaisella alueella on vähintään yksi sellainen edustaja, joka tuntee alueen tarpeet, vahvuudet ja kehittämisen paikat sekä osaa käyttää ääntään niiden puolesta ja vahvistamiseksi. Yhteinen, tasapuolinen kokonaisnäkemys Kouvolasta perustuu siihen, että päätöksiä tehtäessä kuullaan asukkaiden ääntä koko Kouvolan alueella ja otetaan huomioon erilaiset tarpeet sekä arvioidaan vaikutuksia.

Sanna Tähtinen, sd.

– Kyllä. Nurkkakuntaisuus tosin on mielestäni huono termi, mutta tietenkin valtuutettu saa, ja hänen pitääkin olla, oman alueensa puolestapuhuja. Valtuutetun tulee kuitenkin nähdä Kouvolan alue yhtenä kokonaisuutena ja huolehtia siitä, että koko kaupunkia kehitetään tasapuolisesti ja lähipalvelut turvataan asuinpaikasta riippumatta.

Sinikka Rouvari, kok.

– Kyllä. Jokainen valtuutettu on oman asuinalueensa paras asiantuntija. Laaja kaupunkimme tarvitsee valtuustoon päteviä ihmisiä eri puolilta Kouvolaa. Se ei ole nurkkakuntaisuutta, vaan laajempaa alueellisen tiedon jakamista. 

Jenni Hujanen, vas.

– Totta kai saa. Hyvä vaan, jos tietyillä alueilla on omat puolestapuhujansa.

Liisa Varjola, kesk.

– Mielestäni saa olla silloin, kun se on samalla koko Kouvolan edun mukaista, niin että päätöksillä on pitkä elinkaari ja kehittävä vaikutus ko. alueelle. Jokainen valtuutettu on äänestäjiensä linkki kaupungin päätöksentekoon, joten on luonnollistakin, että alueellisuus näkyy. On helpompi tuoda alueen viestiä, kun alue ja ihmiset ovat tuttuja.

Jouni Hemilä, kok.

– Kyllä. Kouvola on kaupunki, jossa asuu yli 80000 asukasta hyvin laajalla alueella ja jossa on useita tiheästi asuttuja taajamia. Päätöksenteossa pitää ottaa huomioon myös taajamien oma näkemys aivan samaan tapaan kuten valtakunnallisessa valmistelussa kuullaan eri järjestöjen, ym. näkemyksiä käsiteltävästä asiasta.

Mika Byman, vas.

– Kyllä. Olemme tietysti oman alueen asiantuntijoita, mutta ainakin minun mielestä pitää nähdä myös Kouvolan etu kokonaisuutena, ilman entisiä kuntarajoja. Olen ylpeä myllykoskelainen, mutta en pidä muita alueita mitenkään huonompina.

Markus Koskelainen, Suur-Kouvolan sit.

– Kyllä. Ihan suositeltavaa jopa. Olisihan se hieman tyhmää lopettaa oman kylän palveluja tai omaa lähikoulua. Mutta pitää ajaa myös muitakin tärkeitä asioita, niin syrjäseuduilla kuin keskustoissa.

Anni Villikka, kesk.

– Kyllä, mutta on pidettävä mielessä koko kaupungin asiat.

Tapio Karvonen, kok.

– Minusta nurkkakuntaisuus ja oman alueensa puolesta puhuja eivät ole synonyymejä. Valtuutetun tehtävä on nähdä Kouvolan etu, ja päättää strategisista linjauksista kaikkia kouvolalaisia koskevista asioista koko Kouvolan alueella. Erityisen läheisenä tietysti valtuutettu kokee oman alueensa kehittämisen.

Tuula Rantamo, vas.

– Kyllä. Pitää kyllä osata katsoa laajempaakin kokonaisuutta, mutta puolustaa palvelujen säilyvyyttä omalla alueella.

Juha Salmela, kesk.

– Ei. Valtuutettu ei voi olla ”nurkkakuntainen”. Hänen täytyy painottaa työssään alueen kokonaisvaltaisuutta. Teknisessä kehitystyössä tulee tasaveroisesti panostaa kaupunkimme eri osiin. 

Iida Tani, kok.

– Nurkkakuntainen ei saa olla, sillä lopulta olemme kuitenkin yksi iso Kouvola, jonka pitää toimia kokonaisuutena hyvin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö alueellinen tasa-arvo olisi tärkeää. Kaikista ydin-Kouvolan ulkopuolisista alueista tulee huolehtia ja ne tulee säilyttää elinvoimaisina.

Sami Porkka, kesk.

– Oman alueensa puolestapuhuja saa olla. Päätöksenteossa on kuitenkin nähtävä myös suurempi kokonaisuus, koko kaupungin etu. Pitää ymmärtää missä tilanteessa on oltava kokonaisedun puolella, vaikka se ei paikallisesti optimaalisin vaihtoehto olisikaan.

Sanna Jacksen, sd.

– Ei yksinomaan, mutta oman alueen näkökulma tulee tuoda esiin avoimesti ja rohkeasti. Hyvä yhteistyö syntyy silloin, kun keskustellaan, kuunnellaan ja otetaan huomioon kuntalaisten tarpeet ja toiveet tasapuolisesti.

Mirja Lonka, kesk.

– Kyllä valtuutetun tulee olla myös oman alueensa edustaja, sillä kukapa muu niitä asioita toisi esille ja puhuisi niiden puolesta.

Jussi Raukko, kok.

– Valtuutetun pitää olla oman alueensa puolestapuhuja, mutta pitää myös muistaa kokonaisuus eli koko Kouvolan paras! Ei pidä vaatia omalle alueelleen sellaisia palveluja, joille käyttäjiä on mahdollisiin kustannuksiin nähden liian vähän. Esimerkiksi jos alueella syntyy lapsia vaikkapa 10 vuoden aikana on tarpeetonta pitää neuvolaa auki jokaisena vuoden päivänä. Kannatan ehdottomasti Keltakankaan terveysaseman säilyttämistä jatkossakin, vaikka ”uusi sote” esittäisi sen lakkauttamista.

Katrin Kõllo, kd.

– On olemassa hyvää sekä huonoa nurkkakuntaisuutta. Hyvä nurkkakuntaisuus  on sitoutumista omaan elinympäristöön ja työtä sen hyvinvoinnin edistämiseksi. Huonoa nurkkakuntaisuutta edistävät esimerkiksi kateus ja sulkeutuneisuus.

Marja-Terttu Nuorivuori, Kouvolan sit.

– Kuntapoliitikko ajaa koko kaupungin asioita,  mutta on huomioitava se, että valtuutettu on kannattajiensa äänitorvi.

Ville Lehtinen, kd.

– Ei. Täytyy olla tasapuolinen.

Pertti Eskelinen, Kouvolan sit.

– Kyllä. Hänet valitaan ajamaan yhteisönsä asioita.

Pulla Peltola, Kouvolan sit.

– Kyllä saa olla. Malttia ja suhteellisuudentajua kun omaa myös.

Ilkka Tontti, Kouvolan sit.

– Kyllä. Meille Korialle palvelut tulevat Kouvolan keskustasta tai Kuusankoskelta. Täytyy myös ottaa huomioon vetovoimatekijätkin päätösten perusteluina. On odotettavissa palvelupisteiden keskittymistä.