Sanomalehdet tärkein tietolähde kuntavaaleissa

Painetut sanomalehdet ja kaupunkilehdet ovat ylivoimaisesti tärkeimmät mediat, kun suomalaiset hakevat tietoa äänestyspäätöksensä tueksi huhtikuun 2017 kuntavaaleihin, selviää IRO Researchin joulukuussa Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta tekemästä Kuntavaalimediat 2017 -tutkimuksesta.   

Suomalaisista 63 prosenttia aikoo hakea äänestyspäätöksensä taustaksi tietoa painetuista sanomalehdistä ja 42 prosenttia painetuista kaupunkilehdistä. Kolmanneksi eniten tietoa haetaan sanomalehtien digitaalisista palveluista (36 %) ja Ylen televisiokanavista (36 %). Tutkimuksessa mukana olleista 21 eri mediasta tai mediaryhmästä äänestäjät arvioivat hakevansa tietoa keskimäärin 3,4 eri lähteestä.

Sekä kunnallisvaaleissa äänestämisen varmuus että painettujen sanomalehtien merkitys tiedonlähteenä kasvavat lineaarisesti äänestäjän ikävuosien lisääntyessä.  55 vuotta täyttäneistä jo lähes 80 prosenttia hakee tukea äänestyspäätökselleen painetusta sanomalehdestä. 

Nuorten äänestäjien tärkein tiedonlähde ovat sanomalehtien digitaaliset palvelut. Äänestämään varmasti tai mahdollisesti aikovista 18–24-vuotiaista 64 prosenttia aikoo hakea tietoa äänestyspäätöksensä taustaksi sanomalehtien digitaalisista palveluista. Toiseksi sijoittuvaa Googlea aikoo hyödyntää selvästi harvempi eli 42 prosenttia ikäryhmästä.  

Myös 25–34-vuotiaiden tärkein tiedonlähde ovat sanomalehtien digitaaliset palvelut. Sen sijaan 35 vuotta täyttäneille ylivoimaisesti tärkein tiedonlähde ovat painetut sanomalehdet. 

Kuntavaaleissa äänestämisen tueksi haetaan tietoa täsmälleen samoista medioista, joista suomalaiset kertovat seuraavansa säännöllisesti asuinkuntansa asioita; painetuista sanomalehdistä ja kaupunkilehdistä. Kolmannelle sijalle asuinkuntaa koskevassa uutisoinnissa sijoittuvat Ylen televisiokanavat ja neljänneksi sanomalehtien digitaaliset palvelut. Nuorin aikuisväestö, 18–24-vuotiaat, seuraa asuinkuntaa koskevia uutisia myös Facebookista. Nuoret nimeävät Facebookin viidenneksi tärkeimmäksi tietolähteeksi tulevissa kuntavaaleissa. 

Tutkimuksen tulokset ovat linjassa välittömästi kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen toteutetun, eduskuntavaaliehdokkaan valintaan vaikuttanutta mediaa selvittäneen tutkimuksen kanssa.

– Painetut sanomalehdet olivat myös tuolloin selkeä ykkönen. Toiseksi tärkeimmät olivat Ylen televisiokanavat, kolmantena Ylen digitaaliset palvelut ja neljäntenä sanomalehtien digitaaliset kanavat. Ensi kevään kuntavaalien osalta näyttäisi siltä, että sanomalehtien digitaaliset palvelut ovat ottamassa selvän etulyöntiaseman Ylen digipalveluihin nähden, toteaa Sanomalehtien Liiton kuluttaja- ja mediamarkkinoinnin johtaja Sirpa Kirjonen.