Mutinaa työelämän kynnyksellä

Kesä on aivan kulman takana, ja olen ison ongelman edessä: mistä kesätöitä? Kyse ei ole siitä ettenkö olisi hakenut töitä vaan olen lähettänyt hakemuksia kymmenittäin. Veikkaan, että ongelma on se, että ulkomailla opiskelevana voin aloittaa työnteon myöhemmin kuin suomalaiset opiskelijatoverini. Varsinkin näin kandidaatintutkintoni viimeisenä vuonna tulen Suomeen vasta juhannuksena.

Ymmärrän, että myöhäinen aloitusmahdollisuus sulkee työpaikkoja pois. Mitä en kuitenkaan ymmärrä on se, että työpaikat eivät voi vastata hakemuksiini. En ole saanut minkäänlaista kiitos hakemuksesta tai valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun -viestiä suurimmasta osasta paikoista joihin olen hakenut. Saman sähköposteihin vastaamattomuuden olen huomannut muidenkin asioiden suhteen. Ei ole kovinkaan rohkaisevaa nuorelle aikuiselle, että työelämässä olevat aikuiset eivät vastaa ollenkaan sähköposteihin. Ei edes yksinkertaista kuittausta. Näinkö työelämä siis toimii?

En ole kertaakaan katunut päätöstäni tulla ulkomaille opiskelemaan, enkä ikinä tule katumaan. Vaikka tällä hetkellä etsinkin kesätöitä Suomesta, niin tavoitteeni jatkossa on työllistyä kansainvälisiin tehtäviin ulkomaille. On kuitenkin hyvin valitettavaa huomata, että Suomessa on olemassa pientä ”syrjintää” ulkomailla opiskelevia suomalaisia kohtaan. Suomalaiset edustustot ulkomailla tuntuvat olemaan haluttomia ottamaan harjoittelijoita, elleivät nämä ole kirjoilla suomalaisessa yliopistossa. Kirsikkana kakun päällä on se, että suomalaiset yliopistot eivät helpolla anna mahdollisuutta päästä kirjoille. Itse sain kokea, että maisteriopintojen hakemukseni hylättiin sen takia, että en parin päivän viiveen takia ehdi toimittaa kandin valmistumistodistustani. Syyksi sanottiin, että viive olisi epäoikeudenmukainen muita hakijoita kohtaan. Eli se ei sitten ole epäoikeudenmukaista, että ulkomailla opiskelevat suomalaiset joutuvat siirtämään hakemistaan vuodella, sillä isossa osassa Euroopan maita koulut loppuvat kesällä eivätkä toukokuussa? Onneksi itselläni suomalainen yliopisto oli vain varasuunnitelma, joten hylkäys ei minua varsinaisesti haitannut vaikka syy olikin harmittava. Tiedän kuitenkin ihmisiä, jotka oikeasti haluavat tehdä maisterintutkintonsa Suomessa.

Elämä ei ole ruusuilla tanssimista ja välillä tulee takapakkeja. Olisi kuitenkin mukavaa, että tällaisia pieniä epäkohtia voitaisiin korjata tai löytyisi pientä joustoa asioiden sujuvuuden vuoksi. Me suomalaiset vaan olemme niin tarkkoja sääntöjen noudattamisessa. Meille saattaisi tehdä terää pieni leppoistaminen ja eurooppalaisen rentouden oppiminen.