Vaaliareena

Fyysinen aktiivisuus osana kunnallista päätöksentekoa

UKK-instituutti on laskenut, että liikkumattomuuden osuus vuotuisista terveydenhoitomenoista on jopa kaksi miljardia euroa. Asukasta kohden terveydenhoitomenot ovat nousseet THL:n tilaston mukaan 2000-luvulla noin 1800 eurosta yli 3 000 euroon. Diabeteksen hoitokustannukset ovat Suomessa yli 1,5 miljardia euroa vuodessa. Kansainvälinen terveysjärjestö WHO arvioi, että liikkumattomuus aiheuttaa näistä kuluista 27%.

Sote-uudistuksen myötä liikuntapalvelut jäävät kunnille. Kuntia on elokuussa 2016 julkaistun lakiluonnoksen mukaan tarkoitus kannustaa ennaltaehkäiseviin palveluihin. Liikuntoimen olemassaolo tulee tässä muutoksessa turvata kunnassa.

Nyt valittavien valtuutettujen tärkeä tehtävä on saada ennaltaehkäisyn ja hoidon linkki toimimaan käytännössä, laki antaa vain raamin. Liikunta tulee kunnissa kytkeä yhä tiiviimmin poikkihallinnolliseen yhteistyöhön vaikuttavana ennaltaehkäisijänä. Tähän yhteistyöhön velvoittaa jo mm. uusi liikuntalaki. Jotta liikkeen lisääminen on vakaalla pohjalla, liikkeen lisääminen on syytä lisätä kunnan hyvinvointisuunnitelmaan sekä palveluohjelmaan ja sitä kautta kaikkialle arkeen.

Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi liike on lääke myös esim. sosiaalisuuteen ja mielenterveyteen. Liikkuvissa kouluissa ehkä suurin hyöty on saatu työrauhan paranemisella ja tätä kautta oppimistulokset ovat parantuneet.

Pelkästään lonkkamurtumien akuuttihoidon kulut ovat esim. Kouvolan kokoisessa kaupungissa keskimäärin yli 3 miljoonaa euroa vuodessa + inhimilliset kärsimykset. Sillä summalla tekee pitkän päivätyön kaatumisen ennaltaehkäisyyn henkilö töitä. Kotkassa mm. tästä on jo hyviä kokemuksia.

Kansojen liikuttamista tulee lisätä unohtamatta seuratoimintaa ja huippu-urheilua. Se on alueen iso vetovoima ja tunnettuus tekijä. Huippu-urheilun menestystä pitää aikuisväestöstä ¾ tärkeänä. Tätä työtä tekevät maakuntamme upeat urheiluakatemiat sekä lukuisat huippu-urheiluseurat.

Jokaisen äänestäjän tulee myös muistaa, että vastuuta omasta hyvinvoinnista ei kannata – eikä voi – ulkoistaa.  Sinä valitset! Valitse liikunta ja ulkoilu jo tänään ja mene lihasvoimalla myös äänestyspaikalle 9.4.

Tommi Lehtinen

Kymenlaakson Liikunta

toiminnanjohtaja

 

(Ääni)haravat töihin

Kevät on hienoa aikaa. Päivät pitenevät ja kohta päästään ottamaan jo haravat esille! Myös ääniharavilla on nyt kysyntää, kun kevään vaalikuume nostaa päätään. Kunnallisvaaleissa ratkaistaan oman kaupunkisi valtuuston kokoonpano. Ensiarvoisen tärkeää on, että jokainen meistä käy äänestämässä. Näin varmistamme kotiseutumme laajan joukon läpimenon. Sillä kuten tiedämme, tarvitsemme edustajia tasapuolisesti ympäri Kouvolaa. Myös omilta kyliltämme.

Muista, että tärkeimmät päätökset tehdään lähellä sinua. Valtuustossa ratkaistaan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kysymyksiä. Palvelujen painopiste on vielä näissäkin vaaleissa terveydenhuollon palveluissa. Myös vanhusten ja lasten hyvinvointiin, yrittäjyyteen ja sitä kautta työpaikkojen lisäämiseen sekä kaikkien meidän arjen sujuvuuteen tulee panostaa, niin suurissa kuin pienissäkin asioissa. Kuntatalouden menot eivät voi kuitenkaan kasvaa liikaa tuloja suuremmiksi. Siksi menot tulee asettaa tärkeysjärjestykseen!

Kohta tiedämme ketkä meistä istuvat valtuustossa tulevalla nelivuotiskaudella. Ja ketkä ovat näiden vaalien ääniharavia. Heille on luvassa paikkoja puheenjohtajistossa ja hallituksessa. Toivottavasti myös meitä eteläisen Kouvolan ehdokkaita nähdään ääniharavien joukossa!

Sinä olet äänestäjänä avainasemassa. Anna äänesi kuulua ja laita haravat töihin!

Sinikka Rouvari

Kouvolan kaupunginvaltuutettu

ja kunnallisvaaliehdokas (kok)

 

Tarvitsemme asennemuutoksen

Kun EPSI Ratingin viimeisin tutkimus asukastyytyväisyydestä julkaistiin lehdessä, alkoi kommenttipalstalle ilmestyä mielipiteitä siitä mitkä seikat vaikuttivat huonoon tulokseen.

Parannusehdotuksiakin tarjottiin. Nyt olisi tarpeen vaihtaa niin virkamiehet kuin poliittiset päättäjät, nitistää hyväveliverkostot sekä lopettaa rahan kylväminen typeriin hankintoihin ja uuden rakentamiseen vaikkei siihen olisi tarvettakaan.

Tuntuuko tutulta? Ehkä niin, mutta edellä oleva on poimittu Lappeenrannan ja Imatran kyselytulosten kommentoinneista. Paikallisen lehden kolumni oli otsikoitu ”Tyytymättömiä asukkaita”.

Kouvolassakin on paljon negatiivista puhetta ja kirjoittelua. Ne luovat ikävää ilmapiiriä ja huonoa mainetta. Toki parannettavaa on, mutta pitää nähdä myös hyvät asiat ja kohentaa kehnoa itsetuntoa.

Vanhan vitsin mukaan suomalainen kohdatessaan elefantin miettii ensimmäiseksi ”Mitähän tuo minusta ajattelee?” Kouvolalainen panee paremmaksi ja tietää jo etukäteen norsun mietteet: ”Tuo on Kouvolasta missä kaikki mättää, kunta kärvistelee ja ihmisetkin ovat, no vähän, tiedättehän, Kouvolasta…”

Osataan sitä muuallakin kuin Kouvolassa ja Etelä-Karjalassa. Kymmenisen vuotta toiminut Puolangan Pessimistit -ryhmä esitti Yrittäjäpäivillä pari vuotta sitten valitusvirren yrittämisestä: ”Nyt ei liiku oikein mikään eikä kukaan”.

Puolangan Pessimistit ovat sittemmin lopettaneet toimintansa, koska ”Ei edes pessimistin kannata jatkaa”. Ei kannattaisi Kouvolan pessimistienkään jatkaa valittamista.

Monet muualta tänne muuttaneet ovat sitä mieltä, että Kouvola on hyvä paikka myös perheellisen asua ja elää. Kouvolaa kierrellessä huomaa senkin, miten kaunis Kymijoen kaupunki on kaupunki- ja maaseutumaisemineen ja luontokohteineen.

Muutetaan siis negatiivinen asenne ja muodostetaan positiivisuudesta ja lujasta tahdosta henkinen hartiapankki, jolla rakennetaan Kouvolasta entistä parempi paikka elää, asua ja yrittää.

Liisa Sulanen (ps.) Kouvola
  

 

Ei liikaa luottamustehtäviä

Vaalien mainonnassa on monenlaista tapaa tuoda itseään esille. Toiset laittavat vain nimen ja numeron sekä puolueen, mutta joillakin on iskulauseita, joilla yritetään antaa kuva siitä mikä on tärkeää. Jokainen tietysti koettaa antaa hyvän kuvan siitä, että on ansiokas hoitamaan kaupungin asioita.

En tiedä onko hyvä, että esimerkiksi pitkä luettelo hoidettavista toimista olisi voisi olla vetonaula, koska liiallinen määrä luottamustehtäviä aiheuttaa sen, että joutuu joskus jättämään jonkun kokouksen väliin, kun on päällekkäisiä aikoja.

Itse pitäisin kohtuutena valtuustopaikan lisäksi yhtä lautakunta tai vastaavaa tointa yhtiöiden johtokunnassa.

Kari Hänninen (ps.)

Valtuustoehdokas

 

Ei mitään hätää

Kouvolalla ei ole hätää, koska vaalimainosten mukaan olemme saamassa inhimillisen, oikeudenmukaisen, tasapuolisen, vetovoimaisen, sanalla sanoen mahtavan valtuuston. Tämän tempun tekevät kokeneet, ahkerat, rohkeat, yhteistyökykyiset, huumorintajuiset ja rehelliset ehdokkaat – jos tulevat valituiksi. Muuten he rupeavat jarrumiehiksi. Napajäätikötkin lakkaavat sulamasta, koska me Kouvolassa rakastamme niin.

Mutta ensin on vaalitaisto. Se käydään vaalimainosten perusteella tyhmien ja viisaiden, ahkerien ja laiskojen, inhimillisten ja epäinhimillisten, kaukokatseisten ja likinäköisten, reilujen ja epäreilujen, kauniitten ja rohkeiden ehdokkaiden välillä. Muutenhan hyviä ominaisuuksia ei tarvitsisi mainoksissa korostaa.

Ja aina hyvä voittaa pahan. Sen takaavat täydelliset suihkunraikkaat ehdokkaat, joilta ei jää hella päälle. Langan laihat ihmiset, joilla on rasvatonta maitoa jääkaapissa ja kakarat yliopistossa etsimässä itseään. Miten kaikki hienot piirteet ovatkin keskittyneet samoihin nahkoihin?

Pidettyjen vaalilupausten jälkeen Kouvolan ainoiksi ongelmiksi jää koiran-, hevosen- ja kissanpaskat, joita kukaan ei korjaa pois. Tyhmät saunavuorot, kiertoliittymät, peltipoliisit, hikiset latujen tallaajat ja vaalimainoslaskut. Pakkanen talvella ja helle kesällä, mutta ehkä me kestämme ne, kun kaikki muut asiat tulevat kuntoon.

Mutta – uskon joka tapauksessa, että tätä kaupunkia yritetään aidosti, joskin välillä erimielisesti kehittää. Kyllä se suunta löytyy. Parempaa Kouvolaa eivät kuitenkaan tee paperitähdet, vaan joskus erehtyväiset ja siksi inhimilliset ihmiset, joita ehdokkaatkin parhaimmillaan ovat.

Ukko Bamberg (ps.)

 

Vaikuta kuntapalveluihin äänestämällä

Vuoden 2017 kuntavaalien ennakkoäänestys on menossa. Seuraavan puolentoista viikon aikana kuntalaiset voivat taas vaikuttaa siihen, miten Kouvolaa johdetaan. Vaikuta sinäkin äänestämällä.

Yksi tärkeä asia, joka kunnallisessa päätöksenteossa tulee säännöllisesti – hyvinkin usein esiin, on kaupungin tuottamat palvelut ja kunnan/kuntien omistamat yhtiöt. Oma puolueeni SDP on aina korostanut, että päävastuu kaupungin palveluiden tuottamisesta kuuluu kaupungille ja niille yhtiöille jotka kaupunki omistaa yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa.

Perustelen asiaa aivan yksinkertaisesti siten, että näin turvataan – varmasti parhaiten asiakkaan etu sekä palveluja tuottavien laitosten ja yritysten valvonta. Jaa miksi? No siksi, että kunnan itse tuottamat palvelut ja omistamat yhtiöt ovat kaikkein parhaiten valtuuston valvottavissa. Lisäksi kaikista toimintoja koskevista päätöksistä, jotka vaikuttavat asukkaidemme joka päiväseen elämään, voidaan keskustella ja päättää kaupunginvaltuustossa, -hallituksessa ja lautakunnissa. Keskeisimpiä asioita, jotka poliittiseen keskusteluun pitää tuoda, on palveluverkkoja ja taksoja koskeva päätöksenteko.

Kun näistä asioista päätetään, on pidettävä mielessä asukkaiden tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Palveluverkoista on vääntöä ollut jatkuvasti. Syitä on keksitty aina ”tarpeen mukaan”. Totuus on kuitenkin se, että asumme laajassa kaupungissa, jossa olosuhteet ei aina, kaikissa kaupunginosissa ole täysin samanlaiset. Tämä on päätöksenteossa pystyttävä huomioimaan. Alasajo julistusten sijaan Kouvolan johtotähdeksi pitää ottaa välittäminen ja painopisteeksi teema: Lapset ensin.

Harri Helminen SDP

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Kouvola

    

Lisää potkua päätösten valmisteluun

EVA, IVA, LAVA, YVA ja SUVA. Ei munkkilatinaa vaan työkaluja parempien päätösten tekoon. Vaikutusten ennakkoarviointi, ihmisiin, lapsiin, ympäristöön tai sukupuoleen kohdistuvien vaikutusten huolellinen arviointi auttaa valmistelijoita ja päättäjiä tekemään paremmin kuntaa ja kuntalaisia hyödyttäviä päätöksiä.

Edellä mainittujen lisäksi on olemassa useita muitakin yksittäisiä vaikutustyyppejä ja niiden vaikutuksia voidaan arvioida samanaikaisesti.

Esimerkkinä laajemman ennakkoarvioinnin käyttökelpoisuudesta mainittakoon vaikka lapsivaikutusten arviointi (LAVA) silloin kun päätöksenteon kohteena on kouluverkko. Usein tarkastelun kohteena on itse kiinteistö, oppilasmäärät ja koulumatkat kuljetuksineen.

Kuitenkin lapsiin kohdistuu paljon sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia. Välittömiä vaikutuksia terveyteen, ihmissuhteisiin, asumiseen ja liikkumiseen, arjen sujuvuuteen, osallistumiseen ja tasa-arvoon. Välillisinä vaikutukset suuntautuvat perheen talouteen ja palveluihin, yhteisöön ja alueeseen sekä sosiaalisiin suhteisiin.

Laajemmin tehty ennakkoarviointi vastaa tässä tapauksessa vaatimukseen siitä, että kaikissa päätöksissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Erityisen tärkeää seuraavalla valtuustokaudella on varmistaa että sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kunnalla on riittävät voimavarat varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja vapaa-ajan palvelujen järjestämiseen.

Samoin kuin lapsivaikutusten arviointi toimii apuna päätöksenteon näkökulman laajentajana, auttaa ennakkoarviointi monessa muussakin asiassa toteuttamaan tavoitteet.

Perusteellisempi arviointi voi tuntua aikaa vievältä, mutta kannattaa pohtia pohjalaisen sananlaskun sanomaa: ”Ei oo aikaa teherä asioota hyvin, mutt on aikaa teherä ne monehen kertahan”.

Liisa Sulanen (ps.) Kouvola

 

Myönteistä pöhinää

Valtuustokausi alkaa olla lopuillaan, mutta on sitä jotain saatu myös aikaiseksikin. Kauden alussa valtuusto asetti yhdeksi tavoitteeksi talouden kuntoon laittamisen. Haasteellinen ja paljon vaikeitakin päätöksiä vaatinut tehtävä.

Viime vuoden tilinpäätös viimeinkin osoittaa 5,8 miljoonan euron ylijäämää. Tästä kuuluu iso kiitos valtuustolle, hallitukselle ja kaupungin henkilöstölle.

Valtionosuuksia kertyi viime vuonna 9,2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Siitä kuuluu osa kiitos maan hallitukselle. Kunnallisverojen kasvun, noin 8 miljoonaa euroa, taustalla on valtuuston päätös vuodelta 2014. Tuleva valtuusto ei voi kuitenkaan rakentaa tulevaisuutta jo tehtyjen päätösten varaan vaan sen on löydettävä uusia kestäviä ratkaisuja, jotta toimintakatteen kehitys pysyisi maltillisella tasolla. Ratkaisuja joilla on pysyviä vaikutuksia kaupungin talouteen.

Tulevan valtuustokauden aikana euromääräisesti merkittävin osa kunnilta siirtyy sote- ja maakuntauudistuksen myötä maakunnille. Kouvola joutuu jälleen tarkastelemaan omaa toimintaansa ja meidän on kyettävä uudistumaan tulevaisuuden kunnan mukaisesti. Yksi tärkeimmistä tehtävistä mitä kunnille jää on elinvoiman lisääminen.

Mitä sitten on tehty ja mitä tullaan tekemään?

Jo valmistuneita rakennusinvestointeja on muun muassa Niskalan päiväkoti, Valkeala koti 1, Myllykosken Paloasema ja KSAO Biosammon charcool-halli Anjalaan. Nyt rakennusvaiheessa olevista kohteista voi mainita Yhteislyseo ja Valkeala koti 2.

Kouvola RRT etenee myös myönteiseen suuntaan mahdollistaen Kullasvaaran logistiikka-alueen myönteisen kehityksen. Asuntomessut tulee Kouvolaan vuonna 2019 ja siihen liittyvät markkinointitoimet on jo hyvässä vauhdissa.

Keskustan kehittäminen, vanhojen teollisuus ja asuinalueiden (Alvar Aallon suunnittelemat talot Inkeroisissa) ideointi erilaisten palvelutoimintojen alueena on myös lähtenyt liikkeelle. Tästä hyvänä esimerkkinä on Myllykoskella tapahtunut myönteinen kehitys.

Iitin kunnan kanssa Kouvola tekee myös hyvää yhteistyötä ollessaan mukana Kymi Ring ja Kimolan kanavan vesistöväylä hankkeissa.

Myönteistä pöhinää siis on ja tuloksiakin on saatu aikaiseksi. Kiitos istuvalle valtuustolle, hallitukselle ja meille kaikille Kouvolalaisille.

Markku Pakkanen (kesk.)     

 

Nuori – älä anna äänivaltaasi muille

Vaalitutkijat Sami Borg ja Sari Pikkala selvittivät uudessa ”Kuntavaalitrendit 2017” -raportissaan eri ryhmien äänestysaktiivisuutta. Selvisi järkyttävästi, että vain alle kolmasosa alle 25-vuotiaista, noin 40 % 25-34-vuotiaista ja jopa 72 % 55-69-vuotiaista äänesti viime kuntavaaleissa. Luvut ovat murskaavia, kun ne yhdistetään siihen, että nuoremmat ikäryhmät ovat myös kooltaan pienempiä. Valta kuntavaaleissa on tukevasti vanhemmilla äänestäjillä ja pääasiallinen syy siihen on nuorten oma matala äänestysinto.

On erittäin vakavaa, että nuoret eivät käytä heille annettua mahdollisuutta osallistua yhteisten asioiden hoitoon. Äänestämättä jättäminen ei varmasti tuo heidän näkemystään politiikkaan. Useissa kyselyissä on havaittu, että ikäryhmät poikkeavat toisistaan tavoitteiltaan ja arvoiltaan. Päätökset tehdään nyt vanhempien sukupolvien arvojen mukaisesti, eikä nuorten näkemys kuulu tai toteudu edes ryhmien koon suhteessa.

Antamatta jätetty ääni on suora vallan siirto muille äänestäjille. Kannustamme kaikkia nuoria äänestämään. Sopiva ehdokas kyllä löytyy, kunhan on valmis tekemään työtä sen eteen. Jos ei löydy, niin ole haluamasi muutos itse ja asetu ehdolle seuraavissa vaaleissa.

Santtu Vekkeli sekä Sofia Seittenranta-Vekkeli ja Jori Pahtaharju (kesk.)

 

Vastuuta vanhuksista

Kaupunkimme palveluista ei aina oteta riittävästi selvää ja siksi valitetaan turhasta. Esimerkiksi ikäihmisille Kouvolassa on tarjolla kattava määrä palveluja. Palveluja on kuitenkin aina haettava joko itse tai omaisen toimesta. Myös tuttavat tai naapurit voivat olla aktiivisia yhteydenottajia kaupunkiin tai meihin päättäjiin päin, huomatessaan avun tarpeen. Palveluista on oltava valmis myös maksamaan. Joskus turha nuukuus saattaa heikentää ikäihmisten elämän laatua!

Kaupunkimme lähestyy 75 vuotta täyttävää asukasta kirjeitse ja tarjoaa maksutonta kotikäyntiä henkilökohtaiseen hyvinvoinnin suunnitteluun. Tämä kotikäynti kannattaa jokaisen ottaa vastaan!

Samassa kirjeessä lähetetään Kouvolan kaupungin ikäihmisten palveluista kattavasti koottu Senioriopas. Tietoa ikäihmisten palveluista löytyy Seniorioppaan lisäksi parhaiten Kouvolan kaupungin sivuilta. Asioista kannattaa aina kysyä. Tähän hyvä apu on ”ikäjelppi” puhelin 020 615 5140.

Kouvolassa kotihoitopalveluja saa haettaessa nopealla aikataululla ja niitä voidaan lisätä palvelutarpeen kasvaessa. Myös ruokapalveluja ja kylvetyspalveluja on tarjolla. Lisäksi meillä toimii kattava apuvälinepalvelu ja paljon muutakin. Hoiva-asumista varten kannattaa lähteä liikkeelle riittävän ajoissa. Jonotusajat tehostetun palveluasumisen yksiköihin ovat pysyneet vajaassa parissa kuukaudessa ja lyhytaikaishoitoon pääsee nopeastikin. Myös omaishoitoon on panostettu entistä enemmän.

Ikäihmisten lautakunnan varapuheenjohtajana kannan huolta muistisairaiden ja muuten huonokuntoisten kotona asuvien ikäihmisten asioista. Päiväkeskusten muuttaminen hyvinvointiasemiksi ei mielestäni ole kaikilta osin ollut hyvä ratkaisu. Päiväkeskustoiminta palvelee asiakkaita, jotka eivät enää pysty itsenäisesti osallistumaan muunlaiseen toimintaan. Tämä on usein ainut kodin ulkopuolinen kontakti muistisairaalle tai muuten huonokuntoiselle ikäihmiselle ja nyt se on lopetettu esimerkiksi Inkeroisista kokonaan. Välimatka Sippolan päiväkeskukseen on monelle liian pitkiä ja ihmiset siellä vieraita toisilleen.

Nykyiset hyvinvointiasemat ovat toki tarpeellisia, mutta ne on suunnattu ikäihmisille, joilla on tarjolla muutenkin jo monenlaisia harrastusmahdollisuuksia. Siksi niihin ei riitä läheskään aina asiakkaita, kuten uudella Myllykosken asemallakin on jo huomattu. Inkeroisten Sarastuksessa pitäisi olla edes kerran viikossa päiväkeskuspäivä muistisairaille entiseen tapaan kuljetuksineen ja lounaineen!

Jokainen omassa kodissa eletty päivä on aina paras ja edullisin ratkaisu.

Tehdään se mahdolliseksi ja mielekkääksi kaikille ympäri Kouvolaa!

Sinikka Rouvari

Kouvolan kaupunginvaltuutettu

Ikäihmisten lautakunnan varapuheenjohtaja

 

Kiusattu

Koulukiusaaminen on vaiettu aihe. Kiusaaminen on todella vakava ongelma sen ollessa henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Yksi päivä voi muuttaa lapsen tai nuoren elämän kokonaan. Kohteeksi voi joutua kuka tahansa ja siitä hetkestä alkaa helvetti. Päivittäistä kiusaamista joutuu kokemaan koulussa sekä sosiaalisessa mediassa ja eri sähköisissä keskusteluketjuissa.

Kiusattu jää usein yksin enkä toivo kenellekään sitä tuskan ja yksinäisyyden tunnetta, jota uhri joutuu kokemaan. Usein kiusattu hakee ensiksi syytä itsestään, mutta kiusaaminen ei ole ikinä kiusatun vika. Kiusaaminen jättää elinikäiset syvät arvet ja aiheuttaa itsetunnon alenemista, ahdistuneisuutta, itse tuhoisia ajatuksia tai tekoja.

Ihminen menee rikki. Millä tavoin kiusaamista voisi ehkäistä? Tiiviimpää kodin ja koulun yhteistyötä. Asenteiden muuttamista. Konkreettisia toimenpiteitä. Erilaiset projektit /tapahtumat koulukiusaamista vastaan. Yhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa. Tärkeintä on ymmärtää, havaita ja puuttua heti kiusaamiseen.

Anu Pirinen (ps.)

 

Aito vaihtoehto puolueille (rp)

Eduskunnassa vaikuttaviin rekisteröityihin puolueisiin kuuluu maksimissaan n. 300 000 jäsentä. He ovat tavallaan kävelleet monimuotoisen demokratian yli ja alkaneet hallinnoida meitä ylätason toimijoina.

Sama asia on tapahtunut meillä täällä Kouvolassa. Kokoomus ja Demarit ovat vieneet uskollisten apulaistensa tuella. Epäviralliset kokoonpanot päätösketjussa ovat asettaneet muut toimijat kumileimasimiksi.

Puolueisiin, jäseninä kuulumattomia on 5 200 000, joihin itsekin kuulun.

Nyt Kouvolassa on poikkeuksellisen hyvä tilanne äänestäjän näkökulmasta.

Uusi ryhmä, Suur-Kouvolan Sitoutumattomat (ry) tarjoaa mahdollisuuden parempaan, avoimeen päätöksentekoon.

Meistä kukaan ei ole luomassa itselleen poliittista uraa, eikä oma henkilökohtainen egomme kaipaa vahvistusta. Haluamme vain kokonaisvaltaista, koko alueen huomioon ottavaa, tasapuolista ja avointa päätöksentekoa.

Toimimme omilla varoillamme, ilman puoluetukia. Siksi meidän kasvoja ei ole lyhtypylväissä, eikä edes muoviämpäreihin ole äänten kalastuksessa varaa.

Ossi Aisamaa

Henkilökohtainen avustaja

Kapteeni evp

Inkeroinen

 

Päiväkotibussi on hyvä lisä Kouvolan varhaiskasvatukseen

Kouvolaan hankittavasta päiväkotibussista on uutisoitu monella rintamalla. Mutta, myös esitetty kriittisiä arvioita bussin käyttötarpeesta.

Alun perin idea on lähtöisin Tanskasta 2000-luvulta ja levisi vuonna 2006 Ruotsiin. Tuolloin heräsi idea liikkuvasta päiväkodista, siinä yhdistyvät ajatukset ulkoilmapäiväkodista ja luontokasvatuksesta.

Päiväkoti bussiin liittyy myös vahva pedagoginen tausta tukea lapsen kehitystä virikkeellisessä ympäristössä, jonka luonto voi tarjota. Tavoite on , että lapselle kehittyy luonnosta ja ympäristöstä huolehtiva asenne ja että lapset omat motoriset taidot, koordinaatio ja tietoisuus hyvinvoinnista ja terveydestä kehittyvät. Lisäksi lapsen tuntemus omasta asuinalueestaan ja kotikunnastaan kasvaa.

Päiväkotibussin käytössä on erilaista malleja, esimerkiksi Ruotsissa autossa on 22 lasta, kaksi pedagogia ja yksi autonkuljettaja. Ryhmät toimivat viikon periodeilla, jolloin hyödynnetään sekä liikkuvan, että kiinteän päiväkodin etuja.

Päiväkotibussi voi toimia myös tilausperiaatteella. Kunta hankkii auton palvelemaan päiväkoteja. Päiväkoti tilaa bussin lapsiryhmälle, jolloin vuoden aikana mahdollisimman moni lapsi pääsee päiväkotibussin palveluiden piiriin.

Päiväkotibussi ei paikkaa puuttuvaa tilaa vaan on hyvä lisä varhaiskasvatukseen. Meidän pikkuiset ansaitsevat tämän. Lisäksi moneen otteeseen olemme Kouvolassa puhuneet palveluista pyörien päällä. Kouvolan varhaiskasvatus kulkee näin etulinjassa Koko suomessa.

Päivi Kossila, SDP

Lasten- ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja

 

Kuntarajat haihtuu hiljalleen

”En kuitenkaan halua lietsoa nurkkakuntaisuutta, vaikka tämän niinkin voisi ymmärtää, päinvastoin vilpitön pyrkimykseni on, että nurkkakuntalaisuus saataisiin kitkettyä kokonaan pois kunnallispolitiikasta ja kuntalaisten luottamus palautettua päätöksentekijöiden pyrkimykseen koko kauppalan tasapuoliseen kehittämiseen.”

Lainasin isoisäni, Toivo Patjaksen, mielipidekirjoitusta. Kirjoitus on kesäkuulta 1976. Se käsittelee kuntaliitoksen jälkeistä, uuden Anjalankosken kauppalan, poliittista tilannetta. Yhtä hyvin kirjoitus voisi olla viime viikolta.

Kouvolan henkinen yhdistyminen on ollut samanlainen tuskainen tie. Ymmärtäähän sen. Esimerkiksi muinainen Anjalankoski ehti kehittää omaa yhteistä identiteettiään 34 vuoden ajan. Ei ole helppoa luopua siitä mikä tuntuu omalle, kun kaikki päätökset on tehty aikaisemmin vain omaa asuinaluetta kohtaan. Kouvolan eteläisen alueen verotuotot Kouvolalle on jo 60 miljoonaa euroa ja vastinetta rahoille ei tunnu löytyvän.

Yhdyn täysin kaupunginhallituksen puheenjohtajan, Jari Larikan, Kouvolan Sanomissa 28.2. julkaisemaan mielipidekirjoitukseen, jossa hän toteaa riitelyn pilanneen Kouvolan edistyksellisen terveydenhoidon hankkeen. Nyt alkaa olla myöhäistä. Larikka toteaa myös kehityksen joka repii kaupunkia erilleen vanhoihin kuntarakenteisiin perustuen. Ei se mielestäni ole kehitystä, vaan epäonnistunutta paikallispolitiikkaa. Liitoskuntien virhe oli, että jokainen pidättäytyi investoinneista ja korjaushankkeista tulevaa kuntaliitosta odottaen. Nyt on vaikeaa odottaa kotitaajaman vuoroa ja samalla olla tyytyväinen naapuritaajaman hankkeista. Se on meille luonnostaan vaikeaa. Suomalainen on valmis maksamaan viisikymmentä euroa siitä, ettei naapuri saa sataa.

Kouvolan muodostumisen jälkeinen talouden soputtaminen on ollut tuskainen ja pitkä tie, vielä kun päälle lyödään muuttotappio ja valtion leikkaukset. Palveluverkkoa on karsittu rankalla kädellä ja arvokysymykset ovat olleet koetuksella. Kehitys tuntuu unohtuneen. Erityisesti se huolestuttaa pienempien taajamien asukkaita. Kaupungin talous alkaa olemaan tasapainossa ja yhteistä säveltä alkaa löytymään. Tai ainakin yhä useampi tuntuu olevan valmis tekemään töitä sen eteen. Näin kunnallisvaalien alla useampi ehdokas tuntuu ymmärtävän koko Kouvolan elinvoiman merkityksen ja investointien tarpeen laajemmalle alueelle. Toivottavasti näin on myös syksyllä. Ilman panostusta pienemmät ja historialtaan rikkaat taajamat kuihtuvat pois.

Riku Ruohoniemi, vas.
 

 

Suuret ikäluokat tulppana ja taakkana

Tilastokeskuksen mukaan syntyneiden määrän väheneminen kiihtyi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2015 lapsia syntyi 55 472, mikä oli 1 760 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Määrän väheneminen lähes kaksinkertaistui vuodesta 2014. Viime vuonna 2016 lapsia syntyi edelleen vähemmän. Viimeksi syntyneitä oli vuotta 2016 vähemmän poikkeusvuonna 1868, jolloin syntyi vähän alle 44 000 lasta.

Minä synnyin vuoden 1946 joulukuussa. Tuolloin lapsia tuli maailmaan 106 075. Kuulun suuriin ikäluokkiin, jotka käänsivät Suomen väestön kasvun rajuun nousuun sotien jälkeen vuosina 1946–1949.

Nyt käydään kiivasta eläkekeskustelua. Kuulin väitettävän, että olemme viettäneet koko ahneen elämämme turvatussa Suomessa. Meitä on ongelmaksi saakka. Muistan uimakouluun menon, kun meitä jaettiin aamu- ja iltapäiväryhmiin. Mahduimme hyvin kouluun, kun luokkaan kannettiin se ylimääräinen 45 pulpetti. Kesätöistä kilpailtiin. Konttasimme juurikasmaalla ja ”kökötimme” turvetta suolla. Säästöillä ostimme syksyksi kouluun uudet Ingo-farmarit tai Jamekset. Stetson ja kernitakki kuuluivat persoonalliseen pukeutumiseemme. Kaikilla samanlainen. Sotaväessä ja yliopistoissa oli kova kilpailu. Töihinkin piti päästä.

Tiede ja tekniikka saavuttivat edistysaskeleita. Vähensimme pirttiviljelyä ja hups syntyivät pienemmät ikäluokat. Kiivaasti kuulee väitettävän huoltosuhteemme vinoutuneen. Suomesta ei enää löydy eläkkeittemme maksajia, vaikka rahastoitu eläkevarallisuus on kohta 200 miljardia euroa. Kai nämä varat ovat syntyneet maksettuamme ne ihan itse. Mutta yllättäen Suomesta syntyi hyvinvointivaltio siksi, että teimme lujasti töitä.

Havahduin positiiviseen uutiseen. Työssä käyvät nelikymppiset ovat tutkineet, että suuret ikäluokat eivät olekaan tuhlanneet tienaamiaan rahoja. Jätämme jälkeemme satojen miljardien eurojen perinnön asuntoina, sijoituksina ja käyttötavaroina. Jälkeemme jää toki eläkevarallisuus, jota ei ryhdytä jakamaan kansalaisaloitteesta huolimatta. Voimia vaan nuorisolle varmaa tuloa odotellessa.

Eero Mattila, sd.

 

Myllykoski

Miä oon Mylsältä. Olen syntynyt ja kasvanut siellä. Olen Viialan koulun kasvatti jo viidennessä polvessa. Aloitin lauluharrastuksen seurakunnan lapsikuorossa ala-asteen ensimmäisinä vuosina. Lauluharrastus kulkee edelleen mukanani. Myllykoskella olen saanut jumpata ja tanssia Myllykosken naisvoimistelijoissa pienen ikäni. Kannustimme jumppatyttöjen kanssa MyPaa useat veikkausliigakaudet tanssien pelien puoliajalla MyPan viheriöllä. Jumppaamisen lisäksi naisvoimistelijat ovat mahdollistaneet seuratoimintaan tutustumisen ja osallistumisen, toimin heidän sihteerinä useamman vuoden. Lisäksi olen saanut liikuttaa sekä mylsäläisiä että inksalaisia lukuisilla jumppatunneilla. Myös Myllykosken Koskikaroista minulla on mukavia partiomuistoja, jopa ulkomaan suurleiriltä asti. Koskikarat mahdollistivat ensimmäiset ryhmänohjaamiskokemukseni.

Harrastaminen on aina ollut itselleni todella tärkeää. Harrastusten parissa olen päässyt toteuttamaan itseäni, jopa rikkomaan rajojani, oppimaan ja kehittymään, tutustumaan uusiin ihmisiin ja mikä tärkeintä, viettämään aikaa kavereiden parissa.

Mielestäni Myllykoskella on monia mahdollisuuksia, niistä on pidettävä huolta. Ilolla olen seurannut, kuinka Turkian Jukka ideoi tempauksia tempauksien perään, se on ihailtavaa. Toivon myös kovasti, että Seukku palaa entiseen loistoonsa. Minullahan niistä varsinaisista loistovuosista ei ole kokemusta, olen vain kuullut niistä paljon. Toivon myös, että naisvoimistelijat voisivat pitää kevät- ja joulujuhlansa jälleen Seukulla, kuten ennen vanhaan. Puhumattakaan tehtaasta, kaikkihan me toivomme positiivisia uutisia.

Myllykoski on ollut paitsi hyvä paikka harrastaa, se on ollut myös hyvä ja turvallinen paikka elää ja kasvaa. Toivon kovasti, että se on niin myös jatkossa. Pidetäänhän huoli tästä yhdessä.

Verna Sydänmaanlakka

SDP:n kuntavaaliehdokas Myllykoskelta

 

Rento nuorisotila Kouvolan aseman lähistölle

Kaupungin keskusta-alueelle on keskittynyt paljon koulutusta, harrastuksia ja muuta tekemistä ja samaan aikaan julkinen liikenne kulkee alueelta vain suhteellisen harvoin moniin kaupunginosiin. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa suuri osa autottomista ihmisistä, joista merkittävin osa muodostuu nuorista ja opiskelijoista, joutuvat odottamaan pitkiäkin aikoja kaupungilla joukkoliikennevälineensä kulkua. Nämä ihmiset ja erityisesti nuoret tarvitsevat viihtyisän, turvallisen ja maksuttoman paikan odotteluun.

Hyvä odotuspaikka tarjoaisi useita merkittäviä etuja. Se lisäisi keskusta-alueen turvallisuutta, kun odottajat eivät joudu kiertelemään aluetta odottaessaan. Se mahdollistaa paremman osallistumisen mahdollisuuden autokyydittömille nuorille, jotka eivät muuten lähtisi pitkän odottelun vaivan takia ollenkaan tekemään haluamaansa aktiviteettia. Lisäksi se tarjoaa paikan tehdä koulutehtäviä rauhassa.

”Odotteluasemalla” ei tarvitse olla mitään erityistä järjestettyä ohjelmaa. Turvallisuuden ja päihteettömyyden valvonta sekä viimeistä julkista liikennevälinettä odottava aukiolo ovat sen tärkeimmät vaatimukset. Tarve turvalliselle odottelupaikalle on tiedostettu myös kaupungin taholta, mutta me allekirjoittaneet toivomme, että asiantilaan saadaan korjaus nopeasti ja se priorisoidaan korkealle.

Uusimpien kyselyjen perusteella kouvolalaiset nuoret ovat pääosin tyytyväisiä kotikaupunkiinsa. Tehdään siitä vielä parempi paikka nuorille.

Sofia Seittenranta-Vekkeli sekä Santtu Vekkeli ja Jori Pahtaharju (Keskusta)

 

Maaliskuun mietteitä

Paikkakuntalaisena sitä tuntee kotiseutunsa elämän mukavanlaisena. 
Kodista kun on saanut elämäänsä juuret, eivät huoletkaan ole suuret.

Turvallisuuden tunne tulee täällä kuulua jokaiseen päivään,
silloin elämäkin sujuu useimmiten ilman huolen häivää.

Lasten hyvinvointi on meille kaikille erityisen tärkeä.
Siksi päivähoitoon ja kouluasioihin tulee käyttää järkeä!

Ikääntyneiden asioihin on pakko panostaa.
Ja eläminen kotona mahdolliseksi varustaa.

Elinkeinoasioita pitää jatkuvasti tehostaa.
Yrittäjyys on ainut asia, mikä työllisyyttä ehostaa!

Liikuntaa ja kulttuuria saamme runsaasti kokea.
Talkootyöstä emme liikaa kiitosta muista hokea.

Palveluja meillä on täällä sopivasti tarjolla.
Turha on valittaa, vaan käyttämällä niitä varjella.

Kuntataloudessa menojen ja tulojen tasapaino vaatii taitoa.
Se onnistuu, kun yhteistyö on aitoa.

Arjen sujuvuus on lopulta mutkaton juttu,
kun palvelut pelaavat ja lähellä on ystävä ja tuttu.

Muista myös, että äänestää pitää aina.
Se on asioihin vaikuttamisesta pieni vaiva!

Sinikka Rouvari
Kouvolan kaupunginvaltuutettu (kok)
ja kunnallisvaaliehdokas
  

 

Palvelumalli PM2030.

Ennustaminen on vaikeaa ja tulevaisuuden ennustaminen lähes mahdotonta! Meillä Kouvolassa ovat kokoontuneet poliittisten puolueiden ohjausryhmä ja viranhaltijoista koottu työryhmä joka on miettinyt palvelurakennetta vuonna 2030! Varsinaisessa työryhmässa jäseniä on ollut kahdeksan ja asiantuntijoita kuusi, työtyhmä on koottu kaupungin viranhaltijoista. Ohjausryhmä on koottu poliittisten ryhmien edustajista, yksi valtuuston poliittista ryhmää kohden. Ryhmien yhteinen tuotos on kerätty 4.1.2017 julkaistuun 28-sivuiseen raporttiin, joka löytyy koko kansan luettavaksi netistä osoitteesta Kouvolan palvelumalli 2030 kouvolafiilis. Varmasti on hyvä miettiä mihin tämä maailma menee tulevaisuudessa, vaikka asia on niin kuin alkuun kirjoitin, tulevaisuuden ennustaminen on lähes mahdotonta.

Kun nykyistä uutta Kouvolaa suunniteltiin ja perustettiin, Suomessa ja varsinkin Kymenlaaksossa elettiin aivan erilaisissa tulevaisuuden odotuksissa kuin niissä, joihin sitten yhteisessä kaupungissa muutaman vuoden päästä törmättiin. Paperiteollisuudella rupesi menemään huonosti, ensin suljettiin Voikkaa sitten Myllykoski. Työpaikkoja hävisi veronmaksajien määrä romahti j.n.e. Ei mennyt enää niin hyvin. Kuitenkin näin jälkikäteen ajatellen ratkaisu oli aivan oikea. Yhden Kouvolan hankalimmiksi asioiksi ovat muuttuneet ne ihmiset, jotka muistavat ja ihannoivat entistä aikaa omalta kannaltaan paremmaksi.

En ole ennustaja, mutta kuitenkin uskon ja luulen, että Kouvolan pilkkominen aluekeskuksiin ja alueparlamentteihin ei tulisi tuomaan mukanaan mitään perustuvanlaatuista uutta Kouvolan toimintoihin. Aluekeskusajattelu on paluuta menneisyyteen ja jatkuvaan kähinään. Mielestäni uusi malli on entistäkin (ent. kunnat) huonompi ja hallitsemattomampi. Onko tosiaan niin, että emme osaa puhaltaa samaan hiileen, vaan meillä jokaisessa vanhassa kunnassa pitää olla oma hiili mihin puhaltaa. Katselemmeko jatkossa katteellisina naapurin hiiltä kuinka se jo lähes roihuaa, kun meidän hiilemme jo hiipuu!

Jussi Raukko (kok.)

Myllykoski

 

Syrjäkyliltä keskustaan yhtä pitkä matka kuin sieltä syrjäkylille

Kyllä sen taas lehtikirjoitteluista huomaa, että vaalit lähestyvät. Tarinat ovat samoja kuin edellisten vaalien alla, yhtenäisen Kouvolan puolesta, yhteen hiileen puhallettava kyläpolitikointi pitää loppua jne.
Minua nämä ei enää edes naurata, sillä heillä on ollut taas neljä vuotta aikaa tehdä asialle jotakin. Seuraan Kouvolan asioita muulloinkin kuin vain vaalien alla, en omaa puoluejäsenkirjaa, en Maon tai Stalinin oppeja, en ole hippi enkä juppi niin voin kertoa esimerkin kaupunkipolitikoinnista.
Lukijat palstalta poimittua: ”Keskustaan pitää saada elokuvateattereita, sairaalaa, konserttisalia, kauppoja, kahviloita, koulut pitää keskittää, ratsastus tallit pitää säilyttää ym. ym.” En missään nimessä ole keskustan kehittämistä vastaan, päin vastoin, mutta ne perustelut mitä on tuotu esille: ”Tulee liian pitkät matkat harrastuksiin, asiointiin”.
Tämäkään ei minua naurata.
Raviradalla mennään laput silmillä. Keskusta-alueella noin 30 000 ja syrjäkylillä noin 60 000 asukasta. Mielestäni tämäkin pitää huomioida ennen kuin aloittaa puheet yhteen hiileen puhaltamisesta yhtenäisen Kouvolan puolesta. Suosittelen tutustumaan Kouvolan karttaan. Edelleenkin on tosi asia, että täältä syrjäkyliltä on keskustaan tasan yhtä pitkä matka kuin sieltä tänne, ihan matemaattisestikin pitänee paikkansa.
Silloin kuin kaikki alueet huomioidaan, tasapuolisesti, voidaan puhua yhtenäisen Kouvolan kehittämisestä sitä minä haluan.

Juha Raippo (sit.)
Kaipiainen/Kouvola

 

Peitto heiluu joka tapauksessa

Ehkäisyä pidetään tabuna, eikä siitä ole soveliasta puhua julkisesti. Yleisesti luullaan, että ehkäisyn hankkiminen on helppoa ja yksilöstä itsestään kiinni. Näin asia ei kuitenkaan ole, sillä etenkin nuorille sopivan ehkäisymenetelmän löytäminen voi olla vaikeaa. EPF:n (European Parliamentary Forum on Population and Development) tekemän vertailun mukaan Suomi sijoittuu ehkäisyn saatavuudessa toiseksi huonoimpana pohjoismaana EU:n keskitason alapuolelle. Myös sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittavat, että kunnat tehostaisivat palvelujaan nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyden osalta. Ehdotuksiin on kuulunut maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen.

Myös hinnalla on suuri vaikutus siihen, miten hyvin nuori käyttää saatavilla olevia ehkäisykeinoja. Vähävaraisilla opiskelijoilla tai ilman työpaikkaa jääneillä nuorilla harvemmin on pakollisten menojen jälkeen kovinkaan paljoa ylimääräistä rahaa, joten pienemmätkin hankinnat saattavat olla heille haasteellisia. Opiskelu tai työttömyys ei kuitenkaan estä nuoria harrastamasta seksiä. Yhdenkään nuoren seksuaaliterveys ei tulisi vaarantua vain siksi, että hänellä ei ole varaa siihen.

Raumalla päädyttiin tarjoamaan alle 20-vuotiaille maksutonta ehkäisyä, sillä raskaudenkeskeytykset ja sukupuolitautitartunnat muodostuivat nuoren väestön ilmiöksi. Ehkäisyn maksuttomuuden ansiosta nämä luvut lähtivät laskuun ja lopulta se johti Raumalla myös kustannussäästöihin. On arvioitu, että Rauma säästää maksuttomalla ehkäisyllä vuosittain noin 100 000 euroa. Myös Vantaalla maksuttoman ehkäisyn tarjoamisen vaikutukset ovat samansuuntaisia. 

Vaadimme kuntalaisaloitteessamme Kouvolan kaupunkia tarjoamaan maksuttoman ehkäisyn kaikille alle 25-vuotiaille kouvolalaisnuorille. Nuorille tulee tarjota maksuttomasti hormonaalista ehkäisyä, ehkäisykierukoita ja kondomeja, nuoren omista tarpeista ja elämäntilanteesta riippuen. Tärkeintä on löytää jokaiselle parhaiten sopiva ehkäisymuoto.  20-24-vuotiaiden keskuudessa tehdään eniten raskaudenkeskeytyksiä, joten kunnan on tarjottava kondomeja hormonaalisen ehkäisyn rinnalla, jotta niin ei-toivottuja raskauksia kuin sukupuolitautejakin ehkäistään tehokkaammin.  

Aloitteen tarkoitus ei ole lisätä seksuaalista kanssakäymistä, vaan tehdä siitä turvallisempaa ja hyväksytympää. Voit allekirjoittaa kuntalaisaloitteen osoitteessa www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/3706 

Camilla Relander

Emma Luukko

kuntavaaliehdokkaat, SDP

 

Reservikarkurit puhuttavat

Suomessa on asevelvollisuuteen perustuva armeija. Reserviläisten suhtautuminen muutoksiin jotka koskevat asevelvollisuusaikaa on tietenkin jokaisen oma asia. Yhteinen asiamme on maanpuolustuksemme tärkeys, siis jopa aseellisesti.

Tilanteiden muutokset pallollamme on saanut ihmisiä miettimään suhdettaan armeijaan. Saattaahan käskykirje tulla joka ei koskekaan enää kertausharjoitusta.

Varusmiespalveluksensa aseellisesti suorittanut reservi ja siinä pysyvä henkilöstö on se realiteettina arvokas. He ovat satavuotiaan Suomen uskottavuusjatkeen merkittävä fakta. Me emme ole lintukodossa ja emme ole siinä myöskään koskaan olleet. Matalinta aitaa alittavia reserviläiskarkureita ei heidän päätöksensä suojaa laakatulelta saatikka muulta nykyiseltä sotateknologialta.

Pertti Paloranta

Yliluutnantti evp

Kouvola (Suomen suurin varuskuntakaupunki)

 

Kouvola tarvitsee yhteistyötä

Katsoin muutama päivä sitten televisiosta kuntavaalitenttiä, jossa haastateltiin kahdeksan suurimman puolueen nuorisojärjestöjen puheenjohtajia. Oli ilo katsoa, kuinka nuoret poliitikot kuuntelivat toisiaan, antoivat tunnustusta hyvistä mielipiteistä yli puoluerajojen sekä kykenivät keskustelemaan asioista toisia moittimatta. Valitettavasti tätä samaa ei ole nähty varsinaisilta puoluejohtajilta vuosiin.

Hallituspuolueiden ja opposition välistä keskustelua on ikuisuudet leimannut negatiivisuus ja päättäjien eräänlainen ylimielisyys. Omaa ideaa pidetään aina parhaana, muita ei kuunnella eikä peiliin koskaan katsota. Oppositio on ottanut asiakseen ajaa kaikki hallituksen esitykset alas esittämättä kuitenkaan mitään konkreettista vaihtoehtoa tilalle. Hallituspuolueet sen sijaan eivät voisi ajatellakaan, että oppositio joskus olisi oikeassa ja he mahdollisesti väärässä. Tämän takia Suomen politiikka polkee paikallaan.

Näin kuntavaalien alla olen seurannut tiiviisti myös Kouvolan poliittista tilannetta ja sen ympärillä vallitsevaa keskustelua. On valitettava tosiasia, että tämä sama ilmiö joka valtion politiikassa vallitsee, on läsnä myös kuntapolitiikassa. Äänestäjät eivät usko valtuuston kykenevän yhteistyöhön – ei nyt eikä tulevaisuudessa. Ihmisiä huolestuttavat kuppikunnat ja kyläpolitikointi, eivätkä he halua äänestää. Näin vaalien alla tämä huolestuttaa varmasti monia – myös minua.

Politiikassa ei pitäisi kenellekään olla kysymys oman edun ajamisesta, vaan yhteisen Suomen ja sen kuntien kehittämisestä parempaan suuntaan. Niin valtion kuin kuntienkin tasolla päättäjien tulee unohtaa keskinäinen kilpailu ja irtopisteiden keräily toisten kustannuksella. Myös Kouvola tarvitsee yhteistyötä päästäkseen eteenpäin. On Kouvolan tämänhetkisten ja tulevien päättäjien vastuulla palauttaa äänestäjien usko siihen, että mahdollisuus kehitykseen on olemassa – demokratia kun nojaa nimenomaan äänestäjiin.

Iida Tani

yhteiskuntatieteiden ylioppilas (kok.)

 

Näköpiirissa naistenpäivää ja yhteistyön voimaa

Kansainvälistä naistenpäivää on vietetty 8. maaliskuuta jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 1975 YK virallisti päivän vieton. Se sai nimen ”Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivä”. Naistenpäivän tarkoitus on juhlistaa naisten sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia saavutuksia, mutta samalla nostaa esiin asianyhteyksiä, joissa edistystä edelleen tarvitaan!

Naisverkostot yhteistyössä – NYTKIS ry on kattojärjestö, johon kuuluvat eduskuntapuolueiden naisjärjestöt sekä Naisasialiitto Unioni, Sukupuolitutkimuksen seura ja Naisjärjestöjen Keskusliitto. Nytkiksen toiminnan päämäärinä ovat sukupuolten tasa-arvo ja naisten sekä tyttöjen ihmisoikeuksien toteutuminen. Alueellinen naisverkosto Nytkis perustettiin toimestani Kouvolaan syksyllä 2011. Vuosittaisia päätapahtumiamme ovat olleet Valoa ei väkivaltaa -tempaus sekä tyttöjenpäivän hyväntekeväisyystapahtuma. Kouvolan Nytkikseen kuuluu Naisjärjestöjen Keskusliiton alaisia yhdistyksiä sekä eri puolueiden naisia kaupunginvaltuustosta. Naisten sosiaalisilla kyvyillä ja yhteistyötaidoilla on aina osattu tehdä asioita yhdessä ja moneen suuntaan. Niin myös Kouvolassa.

Keskiviikkona 8.3. Kouvolan Nytkiksen järjestämässä naistenpäivän tapahtumassa 100-vuotias Suomi-neito juhlii Kouvolan kirjastossa. Naiset valtaavat kirjaston kello kolme alkavilla messuilla, jossa yhdistykset esittelevät toimintaansa. Messut ovat hyvä kanava verkostoitumiselle. Naisvaltuutetut astuvat areenalla paneelissa. Paneelin jälkeen kuullaan naisnäkökulmia ajankohtaisista teemoista. Puhujina ovat tasa-arvokonsultti Leena Teräs sekä Naisten Pankin koordinaattori Jaana Hirsikangas. Ruokakulttuuristamme kertoo Puhtaat juuret -kirjan kirjoittaja Hanna Laakso. Välipaloina Runoryhmä lausuu runoja.

Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Sinikka Rouvari

Kouvolan kaupunginvaltuutettu (kok.)

ja Kouvolan NYTKIS, puheenjohtaja

 

Maaliskuu on tasa-arvon kuukausi

Maaliskuu on tasa-arvon kuukausi. Kahdeksas maaliskuuta vietämme kansainvälistä naistenpäivää ja 19. maaliskuuta Minna Canthin päivää ja tasa-arvon päivää.

Meillä Suomessa naisten ja miesten välinen tasa-arvo on paljon pidemmällä kuin monissa muissa maissa. Verrattuna Ruotsiin olemme kuitenkin pahasti jäljessä tasa-arvokehityksessä.

Palkkatilastot osoittavat, että naispalkansaajien keskiansiot jäävät jälkeen miesten ansioista. Naisten euro on edelleen Suomessa 83,2 senttiä, mikä aiheuttaa sen, että naisten eläkkeetkin ovat nyt ja tulevaisuudessa alhaisempia kuin miesten. Osa-aikatyö ja määräaikaiset työsuhteet ovat usein naisilla yleisempiä kuin miehillä, toki tänä päivänä määräaikaisia työsuhteita löytyy joka alalla sukupuoleen katsomatta.

Myös valta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja johtoasema töissä näyttää keskittyvän miehille, vaikka naisilla on usein korkeampi koulutus kuin miehillä.

Kehitystä on jonkin verran tapahtunut viime vuosikymmeninä. Naiset voivat nykyään työskennellä pappeina ja piispoina, naiset pääsevät armeijaan, heidät voidaan valita pormestareiksi ja organisaatioiden johtajiksi. Nykyisin puhutaan paljon myös naisten pääsystä yhtiöiden hallituksiin. Tässäkin asiassa olemme Suomessa menossa parempaan suuntaan. Esimerkiksi suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa on naisia 32 prosenttia. Lukua voidaan kuitenkin pitää hyvänä, vaikka Suomessa ei kiintiöitä olekaan. Lakisääteisistä kiintiöistä on julkisuudessa keskusteltu paljon, mutta asia on jäänyt vain puhetasolle

Naisten uralla etenemisen esteenä ovat edelleenkin asenteet – niin naisten kuin työnantajien ja koko yhteiskunnan taholta. Naisten itsekritiikki, haluttomuus/arkuus vastaanottaa haasteita ja verkostojen puute eivät ainakaan edistä naisten työuria.

Naisjärjestöjen verkostoituminen onkin viime vuosina ollut puheenaiheena monissa yhdistyksissä, verkostoitumisen kautta saadaan uutta näköalaa ja uusia mahdollisuuksia keskusteltaessa tasa-arvokysymyksistä.

Kouvolalaiset naisjärjestöt järjestävät ensimmäisen yhteisen tilaisuuden keskiviikkona 8.maaliskuuta kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi Kouvolan Kirjastossa. Tasa-arvokonsultti Leena Teräs Helsingistä kertoo verkostoitumisesta, tasa-arvosta ja tulevasta maakuntauudistuksesta. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tulkaa kaikki mukaan!

Birgit Koskela

kaupunginvaltuutettu ja Suomen liike- ja virkanaiset ry, hallituksen jäsen
 

 

Tasa-arvoa päivähoitoon

Laadukas päivähoito on tärkeä palvelu niin lapselle kuin hänen perheelleen, koska se turvaa tasa-arvoa ja on koulutusjärjestelmämme perusta. Päivähoidossa tapahtuvalla varhaiskasvatuksella luodaan pohja oppimiselle ja turvalliselle siirtymälle opinpolulle.

Perhetaustan merkitys lapsen koulunkäyntiin liittyen on ensimmäistä kertaa nostettu esiin Pisa-tutkimuksissa. Lapset aloittavat koulutaipaleensa hyvin erilaisista taustoista tullen. Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa parhaiten eri lähtökohdista elämään ponnistavien lasten eroja. Päivähoidossa pystytään tehokkaasti pysäyttämään huono-osaisuuden kierre ja parantamaan lapsen oppimismahdollisuuksia. Tällä pystytään parantamaan koulutuksellista tasa-arvoa. Päivähoitoon osallistumisen on todettu olevan suurin yksittäinen ennaltaehkäisevä tekijä myöhemmille oppimisvaikeuksille ja siitä on todettu olevan suurempi hyöty kuin mistään muusta myöhemmästä koulutuksesta.

Tämän hetkisen hallituksen ylläpitämä koulutuspolitiikan suunta tulisi saada kääntymään päivähoidon laadun heikentämisestä kohti investointeja ja tulevaisuuden tarpeita. Uudistaminen kannattaa aloittaa koulutien alusta eli varhaiskasvatuksesta. SDP vastaus tähän on maksuton päivähoito. Maksuton päivähoito ohjaisi perheitä päivähoidon käyttöön lapsen edun näkökulmasta ja parantaisi samalla koulutuksellista tasa-arvoa. Maksuttomuus voisi koskea osapäivähoitoa, esiopetuksen tapaan. Maksuttomuudessa voisi edetä portaittain, aloittaen esimerkiksi 5-vuotiaiden maksuttomalla osapäivähoidolla. Koska Kouvolan päivähoitoa ja varhaiskasvatusta on kehitetty jo pitkään määrätietoisesti ja etulinjassa, olisi luonnollista ottaa tässäkin suhteessa tienraivaajan paikka.

Tällä valtuustokaudella demareiden aloitteesta saimme estettyä ryhmäkokojen kasvattamisen, mutta hävisimme äänestyksen subjektiivisen päivähoidon rajaamisesta. Päivähoidossa subjektiivisen päivähoidon rajaaminen ei tarkoita vain tuntimäärän supistumista, vaan aikuisten ja lasten välisen suhdeluvun kasvua, toisin sanoen syliä ja kasvatusta on vähemmän.

Tulevaisuuden tavoitteenamme Kouvolassa on maksuttomaan päivähoitoon siirtyminen. Tämä lisäisi varhaiskasvatuksen houkuttelevuutta ja samalla parantaisi pienten lasten vanhempien tilannetta työelämässä. Jos päivähoitomaksut ovat korkeaa, äidit jäävät kotiin. 

Työ lasten ja heidän perheidensä sekä päivähoidon ammattilaisten puolesta jatkuu.

Kunnallisvaaliehdokkaat:

Henna Hovi, Lasten- ja nuorten lautakunnan jäsen (sd.)

Päivi Kossila, Lasten- ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja (sd.)

 

Kuntavaalit eivät ole postinumerovaalit

Kymenlaakson osana oleva Kouvola koostuu useasta erilaisesta kaupunginosasta, joita on yhdistetty historian aikana toisiinsa useaan otteeseen. Lopputuloksena on monipuolinen Kouvola. Nykytilanteen hallitseminen ja menestyksekäs tulevaisuus vaativat, että tulevien kunnallisvaalien ehdokkaat ja äänestäjät suhtautuvat Kouvolan asiaan yhtenä kokonaisuutena. Nurkkakuntaisuus johtaa helposti puhtaan poliittisiin lehmänkauppoihin, jotka eivät perustu todelliseen tarpeeseen.

Nuorina kouvolalaisina suhtaudumme kuntaan yhtenä tasa-arvoisena alueena, jonka ongelmien ratkaiseminen ei ole mahdollista alueiden vetäessä kotiin päin. Jokaisen asukkaan tasapuolinen kohtelu ei ole pois muilta, mutta oman postinumeroon tuijottaminen haittaa parhaan mahdollisen ratkaisun löytämistä. Paras mahdollinen ratkaisu on suunnitelmallinen ja perusteltu.

Äänestäjä, ethän äänestä omaa lyhytnäköistä paikallista etuasi, vaan kokonaisvaltaisen ja suunnitellun ratkaisun puolesta. Keskusalueet eivät saa hyödyntää valtaansa muiden kustannuksella ja harvemman alueen toimijoiden ei pidä keskittää tarmoaan vain oman alueensa edistämiseen hinnasta riippumatta. Ehdokkaina me emme lupaa puolustaa omaa kaupunginosaamme, vaan koko Kouvolaa kaikkien kuntalaisten hyväksi. Muutosten keskellä olemme kaikki samassa veneessä.   

Santtu Vekkeli, Sofia Seittenranta-Vekkeli, Jori Pahtaharju (kesk.)

 

Työllisyyden vahvistaminen avainasemassa

Kouvolassa maksetaan ns. Kela-sakkoja yli 7 miljoonaan euroa vuodessa. Summa on kasvussa. Nyt on otettava niskalenkki asian hoidossa. Kaupungin on panostettava välittömästi kampanjaan miljoona euroa ja jatkettava riittävin summin. ”Säästö” tulee olemaan useita miljoonia ja hyödyt työllisyydessä mittavat. On parannettava työttömien ihmisten palveluja ja kouluttautumismahdollisuuksia ja rakennettava silta työttömyydestä työhön.

Pitkäaikaistyöttömyys on noussut Suomen ennätyslukemiin. Pitkään työttömän ihmisen on saatava tarvitsemansa tuki. Aktiivista työllistämispolitiikkaa tulee jatkaa kuntouttavaksi työtoiminnaksi tai työkokeiluiksi. Molemmat ovat tärkeitä toimia oikein kohdennettuina, mutta tarvitaan nykyistä enemmän tukea, joilla ihmiset pääsevät oikeaan työhön oikealla palkalla.

Eero Mattila

 

Kansanedustajat keräävät ääniä puolueelle

Nykyinen puoluepolitiikka on kaukana oikeasta demokratiasta. Se on pelkkää valtataistelua puolueiden kesken, asukkaista tai kansalaisista piittaamatta.
Hyvänä esimerkkinä toimii kouvolalainen ministeri. Hän on ilmoittanut osallistuvansa kuntavaaleihin. Miksi? Jos mies on kahden salkun ministeri, niin hänellä ei pitäisi olla aikaa Kouvolan kaupunginvaltuuston toimiin. Ne ovat kuitenkin Suomen nykytilanteessa hiekkalaatikkoleikkejä, jos pelkästään toinen ministeriö on vastuussa liki 500 000 työttömän aseman parantamisessa.

Kuntavaaleihin osallistutaan vain siksi, että saadaan kerättyä puolueelle ääniä. Ihmettelen niitä äänestäjiä, jotka äänestävät ministereitä, kun voisi äänestää suoraan jotakuta puoluetoveria, joiden valtuustoon pääsyn takia ministeri on ehdolla. Ja ehtiikö ministeri kiinnostumaan Kouvolan asioista? Ja vaikka kiinnostaisi, niin eiköhän ministerillä olisi tärkeämpääkin tekemistä valtion tasolla.

Ministeri ei kuitenkaan ole mikään ihmemies MacGyver, joka pystyy ministerisalkun lisäksi hoitamaan vasurilla Kouvolan asiat kuntoon. Kyllä Kouvolan asioiden hoito täytyy antaa meille vähemmän viisaille/kyvykkäille, joilla on kuitenkin aikaa keskittyä täysillä.

Mielestäni systeemin tulisi olla sellainen, että tultuaan valituksi kansanedustajaksi tulisi luopua valtuustopaikasta. Samaa systeemiä voisi käyttää myös maakuntavaaleissa. Kohtahan samat heput istuvat kolmessa eri ”valtuustossa”. Näin ei saisi olla.

 Tällaisen toiminnan vuoksi tarvitaan etenkin kuntatasolla ihan muuta ryhmää kuin puoluepolitiikkaan sotkeutuneita päättäjiä.
Näistä vaaleista taidetaan ottaa uusi suunta koko poliittiseen kenttään ja tämä suunta saattaa jatkua jopa seuraavissa eduskuntavaaleissa. Maailmalla uusi suunta on jo otettu, esimerkkeinä Brexit ja Trump. Se saattaa ennen vuoden loppua esiintyä monessa muussakin tilanteessa.

Muutoksen voivat tehdä ainoastaan äänestäjät. Jos he menevät kotisohvalta äänestyskoppiin, voi tapahtua mitä tahansa. Siis mitä tahansa. Tulihan Trumpistakin presidentti. Käyttäkäähän ääntänne.

Kristian Sheikki Laakso

 

Mikä olisi yhden uuden sairaalan kustannus?

Kymenlaakson sotea on sekoitettu päättäjien toimesta niin moneen kertaan Kouvolassa, Kotkassa ja Careassa, että lehdistä, pöytäkirjoista ja muusta mediasta asioita seuraava ei tahdo pysyä kärryillä kuinka paljon miljoonia minäkin päivänä uhrataan maakunnan ylä- ja alapäähän. Päättäjät Kouvolassa syyttävät Kotkaa ja päättäjät Kotkassa syyttävät Kouvolaa asioiden vetkuttelusta ja yhdessä molemmat syyttävät Helsingin päättäjiä, lähinnä ministeri Rehulaa.

Viimeisin paikallisten päättäjien ulostulo oli Carean hallituksen kokous 27.01.2017. Tuon kokouksen esityslistalla oli maakunnan sote- työryhmän esitys (liite 1) Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen periaatteet. Ja (liite 3) konsulttiyhtiö Perlacon Oy:n selvitys maakunnan investointitarpeesta ja tulevien vuosien tulojen ja menojen sopeutustarpeesta. Koska pöytäkirjoja en ole vielä nähnyt, en tiedä mitä päätettiin 27.01 vai siirtyivätkö asiat kokoukseen 30.1.2017.

Liite 1: ”Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen periaatteet”, jotka olivat Carean hallituksen käsittelyssa 27.1.2017 tai 30.1. Liitteen on tuottanut maakunnan sote työryhmä 23.1.2017. Liitteen sisällysluettelon mukaan on mietitty: 1. Palvelukanavat ja -verkko sekä hoidon ja palvelujen tarve, 2. Suoran valinnan palvelut. 3. Maakunnan liikelaitoksen palvelut.

Kohdassa 1. kerrotaan tavoitteen olevan, että kaikille varmistetaan yhdenvertaiset, nykyaikaiset terveyspalvelut järkevään hintaan. Palveluita keskitetään kustannuksellisin ja laadullisin perustein eli kalliita erikoislaitteita ja erikoisosaamista ei voidaan järjestää pienille terveysasemille. Terveyspalveluja antavat toimipisteet voivat sijaita melkein missä tahansa palvelulle sopivassa paikassa, päiväkodissa, kirjastossa tai kauppakeskuksessa. Myös digitaalisia palveluja lisätään ja ”jalostetaan”. Somaattisen vuodeosastohoidon paikkoja vähennetään Kymenlaaksossa vuoden 2016 3,3 paikasta 2,3 paikkaan vuoteen 2030. Paikkoja on v.2016  578, vuonna 2030  399 eli vähennys reilut 30 prosenttia.

Palvelujen tuottamisen periaatteiden mukaan terveyttä- ja hyvinvointia tukevia eli ennaltaehkäiseviä, varhaisen puuttumisen ja terveyskasvatuksen palveluja järjestetään koko väestölle. Satunnaisia hoito palveluja noin 60 prosentille väestöstä ja laajempaa hoitoa tai palvelua noin 30 prosentille väestöstä. Korkean hoidon ja palvelun tarpeeksi arvioidaan noin 10 prosenttia väestöstä.

Suoran valinnan palvelut ovat lähinnä perustason palveluja tai erikseen määriteltyjä palvelukokonaisuuksia. Suoran valinnan palveluita tuotetaan palveluyksikössä, mikä voi olla: maakunnan osakeyhtiö, muu yhtiö, yhteisö, yhdistys, säätiö tai itsenäinen ammatinharjoittaja. Asiakas saa valita palveluyksikön, toimipisteen ja ammattihenkilön tai ammattihenkilöiden ryhmittymän mahdollisuuksien mukaan. Suoraan valinnan palvelut sisältävät kiireettömät palvelut ja kiireelliset eli kiirevastaanotot palveluyksikön aukioloaikojen rajoissa.

Maakunnan liikelaitos ei voi tuottaa suoran valinnan palveluja vaan sen on yhtiöitettävä suoran valinnan palveluihin sisältyvä palvelutoiminta.

Suoran valinnan palvelutuotantoa varten maakuntaan ehdotetaan perustettavaksi maakunnan liikelaitos osakeyhtiö, jolla on kaksi täyden valikoiman toimipistettä (Kotkassa ja Kouvolassa).

Somaattisen sairaanhoidon erikoisaloista Kotkassa hoidetaan 32 erikoisalaa. Kotkassa hoidettavista erikoisaloista hoidetaan 15 myös Kouvolassa. Ihmettelen tehtyä työnjakoa! Kouvolalaisten täytyy hakea hoitoa 17 alaan Kotkasta, kotkalaisten ei missään sairaudessa Kouvolasta. Aika erikoinen työjakoa!

Investointeihin Perlacon Oy esittää 220 miljoonaa euroa niin, että 110 miljoonaa jaksotetaan 5 vuodelle ja toinen 110 miljoonaa 10 vuodelle. Laskelman vaikutus tulo-menotasoon eli ns. Sopeuttamistarve on noin 11,5–13 prosenttia.

Edellä kirjoittamani on pieni otos alussa mainitsemastani Carean esityslistan liitteistä!

Ihmettelen, että Carea ei ole missään vaiheessa laskettanut mikä olisi Kymenlaaksossa yhden uuden sairaalan mallin kustannus? Malli olisi todennäköisesti kokonaisuutena nyt esityksissä olevaa mallia paljon halvempi ja kustannustehokkaampi! Ylimääräisenä bonuksena yhden sairaalan malli lopettaisi (toivottavasti) myös laaksokuntaa vaivaavan turhan kissanhännän vedon!

Jussi Raukko

Myllykoski